ELY-keskukset

Valkoposkihanhien ensimmäinen päämuutto tapahtui maanantaina 13.5.2024

Jaa

Suomen kautta aikojen kovin muuttoryntäys tapahtui 13.5., jolloin Porvoon edustan saarissa, erityisesti Söderskärin lintuasemalla havaittiin ennätykselliset 382 000 hanhea, joista 161 000 määriteltiin valkoposkihanhiksi.

Äitienpäivänä 12.5.2024 Pohjois-Karjalan pellot eivät vielä vihertäneet, kuvassa osa Joensuun Pyhäselän valkoposkihanhiparvesta. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Äitienpäivänä 12.5.2024 Pohjois-Karjalan pellot eivät vielä vihertäneet, kuvassa osa Joensuun Pyhäselän valkoposkihanhiparvesta. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Viimeisimmän viikon aikana valkoposkihanhien muutossa on tapahtunut paljon. Viime viikon kolea luoteisvirtaus ei täysin pysäyttänyt muuttavia valkoposkihanhia, sillä BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan 9.5. Porvoon Söderskärillä havaittiin lähes 30 000 muuttavaa hanhea, joista valtaosa oli valkoposkihanhia. Seuraava isompi muutto koettiin äitienpäivänä 12.5., tällöin Savonlinnan Iso Aapraminsaaressa laskettiin 36 000 hanhea, joista 21 000 määriteltiin valkoposkihanhiksi.

Suomen kautta aikojen kovin muuttoryntäys tapahtui maanantaina 13.5., jolloin isoja lukuja kirjattiin Helsingin ja Värtsilän välisellä alueella. Hurjin ryntäys koettiin kuitenkin Porvoon edustan saarissa, erityisesti Söderskärin lintuasemalla, jossa havaittiin ennätykselliset 382 000 hanhea, joista valkoposkihanhiksi määriteltiin 161 000. Muuttavien hanhien määrät laskivat koilliseen mentäessä. Suurin sisämaan tulos oli Savonlinnan Iso Aapraminsaaren 127 000 hanhea, joista tunnistettuja valkoposkihanhia oli 91 000. Tohmajärven Värtsilässä havaittiin enää 10 000 muuttavaa hanhea, joista suurin osa laskeutui lepäämään Sääperille. Paikalla oli illansuussa noin 35 000 ruokailevaa ja lepäävää valkoposkihanhea.

Suurin osa muuttajista jäi siis Porvoon ja Värtsilän väliselle alueelle. Itä-Uusimaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Parikkalan ja Keski-Karjalan pelloilla on nyt paljon valkoposkihanhia. Suurimmat ilmoitetut valkoposkihanhimäärät ovat edellä mainitun Värtsilän lisäksi Orimattilan Artjärvellä 12.5., jolloin havaittiin 40 000 lepäävää valkoposkihanhea sekä 13.5., jolloin havainnot nousivat 55 000 lepäävään valkoposkihanheen.

Suomalais- ja saksalaistutkimusten yhdistetyn GPS-lähetinhanhiaineiston mukaan Suomessa on 30 hanhea, eli noin puolet kaikista lähetinhanhista. Lähetinhanhet ovat edelleen varsin laajalla alueella. Pohjois-Karjalassa 9, Pohjois-Savossa 2, Etelä-Savossa 1, Etelä-Karjalassa 9, joista 7 Parikkalassa, Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson pelloilla 7 sekä erilliset hanhet Hyvinkäällä ja Varsinais-Suomen Kurittulassa. Suomen ulkopuolella lähetinhanhia on Venäjän Aunuksessa yksi, Virossa 18 sekä Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Alankomaissa yhteensä 12. Tiedotteen julkaisun hetkellä kaikista lähetinhanhista ei ole tuoretta paikannusta, joten todellinen tilanne voi olla eilisen muuton myötä vielä enemmän Suomi-painotteinen.

Ensimmäinen päämuutto on nyt koettu ja kaakkoinen-itäinen Suomi on nyt Barentsinmeren valkoposkihanhikannan pääruokailualuetta.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen kertoo mitä jatkossa on luvassa:

”Pohjois-Eurooppaan asettuu seuraavaksi viikoksi lämmin sulkukorkeapaine, jossa vallitsee erinomainen muuttosää arktisille muuttajille. Myötätuulta, poutaa, enimmäkseen hyvä näkyvyys ja lämmintä säätä on luvassa. Niinpä valkoposkihanhien pääjoukot muuttavat näinä päivinä, mikä näkyi jo maanantaina ensimmäisenä jättimuuttona. Erityisen hyvä muuttovirtaus kohti Kaakkois-Suomea näyttäisi vallitsevan tiistaina sekä keskiviikkona ja taas viikonloppuna. Lämmin myötätuuli myös jatkuu kohti Vienaa, joten linnuilla ei ole erityistä sääsyytä pysähtyä Itä-Suomen pelloille.”

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa

Edellisvuosien tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.

Lähteet ja linkkejä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Joni Kivimäki
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 252

Jari Kontiokorpi (muuton eteneminen)
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 144

Kuvat

Äitienpäivänä 12.5.2024 Pohjois-Karjalan pellot eivät vielä vihertäneet, kuvassa osa Joensuun Pyhäselän valkoposkihanhiparvesta. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Äitienpäivänä 12.5.2024 Pohjois-Karjalan pellot eivät vielä vihertäneet, kuvassa osa Joensuun Pyhäselän valkoposkihanhiparvesta. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Yhteystiedot

Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu

p. 0295 026 000
https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Kärrypoluista nykypäivän huoltovarmuuden varmistajiksi14.6.2024 12:00:00 EEST | Tiedote

Sorateiden osuus koko Suomen maantieverkosta on suuri, noin 35 prosenttia, mutta liikennettä niillä on kohtalaisen vähän. Vaikka tyypillisellä soratiellä ajaa alle sata ajoneuvoa päivässä, niillä on kuitenkin oleellinen merkitys tien varren asukkaille, huoltovarmuudelle, elinkeinoelämälle ja kuljetusketjuille. Esimerkiksi maa- ja metsätaloudelle ympärivuotinen liikennöitävyys sorateillä on erittäin tärkeää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye