Valkoposkihanhien ensimmäinen päämuutto tapahtui maanantaina 13.5.2024

Viimeisimmän viikon aikana valkoposkihanhien muutossa on tapahtunut paljon. Viime viikon kolea luoteisvirtaus ei täysin pysäyttänyt muuttavia valkoposkihanhia, sillä BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan 9.5. Porvoon Söderskärillä havaittiin lähes 30 000 muuttavaa hanhea, joista valtaosa oli valkoposkihanhia. Seuraava isompi muutto koettiin äitienpäivänä 12.5., tällöin Savonlinnan Iso Aapraminsaaressa laskettiin 36 000 hanhea, joista 21 000 määriteltiin valkoposkihanhiksi.

Suomen kautta aikojen kovin muuttoryntäys tapahtui maanantaina 13.5., jolloin isoja lukuja kirjattiin Helsingin ja Värtsilän välisellä alueella. Hurjin ryntäys koettiin kuitenkin Porvoon edustan saarissa, erityisesti Söderskärin lintuasemalla, jossa havaittiin ennätykselliset 382 000 hanhea, joista valkoposkihanhiksi määriteltiin 161 000. Muuttavien hanhien määrät laskivat koilliseen mentäessä. Suurin sisämaan tulos oli Savonlinnan Iso Aapraminsaaren 127 000 hanhea, joista tunnistettuja valkoposkihanhia oli 91 000. Tohmajärven Värtsilässä havaittiin enää 10 000 muuttavaa hanhea, joista suurin osa laskeutui lepäämään Sääperille. Paikalla oli illansuussa noin 35 000 ruokailevaa ja lepäävää valkoposkihanhea.

Suurin osa muuttajista jäi siis Porvoon ja Värtsilän väliselle alueelle. Itä-Uusimaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Parikkalan ja Keski-Karjalan pelloilla on nyt paljon valkoposkihanhia. Suurimmat ilmoitetut valkoposkihanhimäärät ovat edellä mainitun Värtsilän lisäksi Orimattilan Artjärvellä 12.5., jolloin havaittiin 40 000 lepäävää valkoposkihanhea sekä 13.5., jolloin havainnot nousivat 55 000 lepäävään valkoposkihanheen.

Suomalais- ja saksalaistutkimusten yhdistetyn GPS-lähetinhanhiaineiston mukaan Suomessa on 30 hanhea, eli noin puolet kaikista lähetinhanhista. Lähetinhanhet ovat edelleen varsin laajalla alueella. Pohjois-Karjalassa 9, Pohjois-Savossa 2, Etelä-Savossa 1, Etelä-Karjalassa 9, joista 7 Parikkalassa, Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson pelloilla 7 sekä erilliset hanhet Hyvinkäällä ja Varsinais-Suomen Kurittulassa. Suomen ulkopuolella lähetinhanhia on Venäjän Aunuksessa yksi, Virossa 18 sekä Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Alankomaissa yhteensä 12. Tiedotteen julkaisun hetkellä kaikista lähetinhanhista ei ole tuoretta paikannusta, joten todellinen tilanne voi olla eilisen muuton myötä vielä enemmän Suomi-painotteinen.

Ensimmäinen päämuutto on nyt koettu ja kaakkoinen-itäinen Suomi on nyt Barentsinmeren valkoposkihanhikannan pääruokailualuetta.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen kertoo mitä jatkossa on luvassa:

”Pohjois-Eurooppaan asettuu seuraavaksi viikoksi lämmin sulkukorkeapaine, jossa vallitsee erinomainen muuttosää arktisille muuttajille. Myötätuulta, poutaa, enimmäkseen hyvä näkyvyys ja lämmintä säätä on luvassa. Niinpä valkoposkihanhien pääjoukot muuttavat näinä päivinä, mikä näkyi jo maanantaina ensimmäisenä jättimuuttona. Erityisen hyvä muuttovirtaus kohti Kaakkois-Suomea näyttäisi vallitsevan tiistaina sekä keskiviikkona ja taas viikonloppuna. Lämmin myötätuuli myös jatkuu kohti Vienaa, joten linnuilla ei ole erityistä sääsyytä pysähtyä Itä-Suomen pelloille.”

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa

Edellisvuosien tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.

Lähteet ja linkkejä

• BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu (tiira.fi)
• Suomen lajitietokeskus (laji.fi)
• Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
• Korvauksen hakeminen rauhoitettujen lajien aiheuttamisesta vahingoista ja vahinkojen ennalta ehkäisemisestä (ely-keskus.fi)
• Christian-Albrechts-Universität zu Kiel
• Artportalen.se