Samuli Koivulahti: Millä sanoittaja elää?

Sako kertoo, että laulujen sanoittaminen on työtä, jonka ympärillä leijuu mystiikkaa, koska vain harvat saavat siitä jokapäiväisen leipänsä kokonaan. Jopa kaikkein tunnetuimpien hittibiisien takana olevat sanoittajat ovat tyypillisesti tehneet vuosia töitä ilman mainittavia luovan alan tuloja. 

- Kun ensimmäinen hitti nousee soittolistoille, on varsin tyypillistä, että ilmaiseksi on tehty kymmeniä, ellei satojakin sanoituksia, joita kukaan ei ole koskaan kuullutkaan.

Moni tavan tallaaja ihmetteleekin miksi sanoittajat sitten suostuvat työskentelemään ilmaiseksi?

Taustalla musiikkialan teknologinen murros ja ymmärtämättömyys

Sakon mukaan taustalla on alan rakenteissa ja teknologiassa tapahtuneet muutokset. Fyysisten levyjen aikaan sanoittajat ja säveltäjät saivat aina kunkin levyerän painosmäärään suhteutetun mekanisointikorvauksen ja sen jälkeen vielä Teostokorvauksia kappaleen soitosta. Nyt tilanne on kuitenkin toinen.

- Nyt, kun ollaan siirrytty suoratoistomaailmaan, sanoittajalle jää enää se pelkkä soittokorvaus ilman mekanisointikorvausta. Reilu tilaaja tietenkin maksaisi jo kättelyssä tilauspalkkion, mutta kun monet toimijat alalla eivät ole tunnettuja reiluudestaan.

Sako arvelee, että kyse on osaltaan myös ymmärtämättömyydestä molemmilla puolilla pöytää, sillä jos sanoittaja ei ymmärrä tai uskalla vaatia kirjoituspalkkiota, ei hän sitä välttämättä myöskään saa. Tilaaja taas ei välttämälttä tajua syyllistyvänsä riistoon.

- Riistäjä ei aina ole iso levy-yhtiö, vaan nykyisin tilaaja on usein indie-artisti, joka itse julkaisee omia biisejään ja saa siten pitää myös 100% suoratoistokorvauksista itsellään. Jos rahaa ei ole varaa maksaa tilauspalkkion muodossa ennakkoon, niin vähintään pitäisi tarjota osaa striimituloista korvaukseksi.

Sakon mielestä on myös selvää, että kitsastelu osuu usein myös omaan nilkkaan, koska ilman tilauspalkkioita sanoittajalta on hankala odottaa kovin ammattimaista työotettakaan.  

- On ihan eri fiilis lähteä projektiin sillä asetuksella, että siitä saa omansa pois jo siinä vaiheessa kun tilaaja on tyyvyväinen, eikä sitten vasta kun se kelpaa loppuyleisölle, etenkin kun sen pitää silti kelvata tilaajalle ensin ja välissä on monta tekijästä riippumatonta estettä ennen kuin kappale pääsee kenenkään ulkopuolisen korviin. 

Sako onkin hyvillään siitä, että laulunkirjoituspalkkiot ovat maailmalla yleistyneet, minkä lisäksi myös hänen yrityksensä musiikintuotantoprojekteissa on alusta asti otettu tavaksi maksaa biisintekijöille sessiokorvauksia ja tilauspalkkioita. Sakon studion tekijäkaartissa nimittäin on Sakon itsensä lisäksi viisi muutakin biisintekijää. Reiluus on tärkeä arvo.

Biisin matka kaiken kansan tietoisuuteen voi olla todella pitkä ja monipolvinen

Kirjoituspalkkioiden merkitys on erittäin tärkeä, jotta sanoittajan toimeentulo tulee turvattua myös ennen kuin kappaleet menestyvät. Ilman sitä taloudellinen hyöty tulee pitkällä viipeellä vasta menestyksen jälkeen, jos on tullakseen. 

Kirjoitusvaiheen jälkeen biisin matka jonkun esittäjän ohjelmistoon voi olla hyvinkin pitkä ja mikäli kappale levytetään, se pitää vielä tuottaa ja äänittääkin ennen julkaisua. Teostokorvaukset, joita joskus ehkä saa, tulevat myös vuoden viipeellä. Niidenkin kohdalla summat jää yleensä sentteihin, ellei kappale soi myös keikoilla ja radiossa.

Joskus käy myös niin, ettei biisi ei edes menesty ensimmäisellä kerralla, vaan siitä tulee hitti vasta kun se löytää tiensä jonkun toisen artistin esitettäväksi tai kun siitä tehdään uusi versio.

Eräs kappale, jolle Suomessa on käynyt näin, on mm. Trio Niskalaukauksen metalliversiona tunnetuksi tekemä "Lintu", jonka oli jo aiemmin julkaissut omakustanteena laulaja-lauluntekijä Marja Mattlar. (Biisin sävellys ja sanoitus ovat kokonaisuudessaan Mattlarin käsilaa.)

Sakon mielestä on selvää, ettei mikään ammattimainen tekeminen voi perustua siihen, että rahaa saa sitten joskus, jos hyvä tuuri käy. Harva rakennusmieskään suostuisi siihen, että ensin rakennetaan talo, mutta rakennustyöstä maksetaan palkka vasta kun se on saatu vuoden tai kahden päästä vuokrattua jollekin. Siis, jos, joku sen vuokraa.

Sakon studiolta syntyy sanoituksia usempaan eri genreen

Tyylilajeista kysellään myös paljon, mutta Sako ei ole rajoittunut mihinkään yksittäiseen genreen. Myös suurin osa tallikirjoittajista ovat kykeneviä operoimaan eri tyylilajien välillä.

Nyt perjantaina (17.5.2024) julkaistavat kaksi biisiä kuvaavat hyvin riimikynän monipuolisuutta, sillä samana päivänä ilmestyy sekä uhmakas räppibiisi Henrikiltä ja Ilari Hämäläiseltä että herkkä balladi Jarno Hiltuselta. 

• Henrikki & Ilari Hämäläinen - Läpi seinistä (SPOTIFY)
• Jarno Hiltunen - Laituri (SPOTIFY)
  
  

Läpi seinistä -kappale on tehty yhdessä Henrikin ja paljon hittejä tehneen tuottaja-säveltäjä Maikin kanssa. Laituri-biisi taas on kokonaan Jarno Hiltusen säveltämä ja Sakon sanoittama. Biisin tuotannosta taas on vastannut Sam Sonntag Colla Recodsilta. Biisin jakelusta vastaa Warner Music ADA. 

Molemmat kappaleet ovat kuultavissa kaikista suoratoistopalveluista torstain ja perjantain välisenä yönä klo 24.00.

Kuka? 

• Nimi: Samuli "Sako" Koivulahti 
• Koulutus: Kulttuurituottaja (AMK) 
• Ammatti: Pienyrittäjä luovalla alalla
• Harrastukset: Syötävän metsäpuutarhan rakentelu 
• Perhe: 1 aikuinen lapsi, kaksi taaperoa, avopuoliso ja kissa