Modernin lasikuituveneen käyttöikä voi ylittää sata vuotta
Veneiden uusien rakennusmateriaalien korvatessa puun 1960–1970-luvuilla, kasvoi veneiden käyttöikä parista vuosikymmenestä yli sataan vuoteen. Suomessa poistuu käytöstä Finnboatin arvion mukaan vain reilut tuhat venettä vuosittain.

”Veneiden pitkä käyttöikä on ympäristön kannalta hyvä asia, sillä se säästää sekä raaka-aineita että energiaa. Emme ole vielä nähneet takarajaa lasikuituveneiden käyttöiälle, sillä materiaali alkoi yleistyä toden teolla vasta viitisenkymmentä vuotta sitten”, Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo sanoo.
Ympäristöministeriön tuoreessa julkaisussa pääteltiin elinkaariarvioon perustuen, että oletetulla 40 vuoden käyttöiällä veneitä poistuisi käytöstä laskennallisesti peräti 18 000 kappaletta vuodessa.
”Jos Suomessa poistuisi käytöstä yli 10 000 venettä vuosittain, niin meillä olisi jossain valtava jätevuori. Sellaista ei kuitenkaan kukaan ole nähnyt. Sen sijaan 40 vuotta vanhat veneet ovat useimmiten vasta moottorinvaihtoiässä”, Pajusalo sanoo.
Soutuveneitä päätyy kierrätykseen vähän, suuria veneitä vain yksittäisiä kappaleita
Finnboatin ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n yhteisprojektissa 2006 kerättiin saaristosta noin 400 vuosikymmenten kuluessa käyttämättömäksi jäänyttä venettä. Pidä Saaristo Siistinä ry ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ovat viime vuosina kierrättäneet vuosittain keskimäärin sata venettä.
Lasikuituisia soutuveneitä on Suomessa käytössä arviolta 300 000. Nykyisin myydään vuosittain noin 1500 uutta soutuvenettä, joten siitä päätellen pienveneiden uusiutumistahti voi olla 0,2–0,5 prosenttia.
”Huikea lasikuituvenebuumi nähtiin 1970-luvun alkupuolella, jolloin pienet puuveneet korvattiin moderneilla lujitemuoviveneillä. Nyt näitä vanhimpia veneitä vaihdetaan uusiin. Suurin osa viime vuosikymmenten lasikuituisista pienveneistä on kuitenkin yhä käyttökelpoisia ja hyötykäytössä mökkirannoilla”, Pajusalo jatkaa.
Suuria lasikuituveneitä poistuu käytöstä vielä vähemmän. Suomen suosituimpiin moottorivenemerkkeihin kuuluvan Yamarinin eri malleja on valmistettu vuodesta 1972 lähtien yhteensä yli 100 000 kappaletta ja myös niistä lähes kaikki ovat yhä käytössä.
”Käytöstä on poistettu yksittäisiä kappaleita, lähinnä onnettomuuksissa ja tulipaloissa vaurioituneita veneitä, joita ei ole enää kannattanut korjata”, Yamarin-veneiden valmistajan, Oy Inhan Tehtaat Ab:n toimitusjohtaja Christopher Sjöblom vahvistaa.
Lasikuitu kiertää sementin valmistukseen
Lasikuitu eli lujitemuovi on hyötykäytettävissä veneen käyttöiän päätyttyä sementin valmistuksessa. Prosessissa komposiittirakenteen vahvikkeena käytetty lasikuitu mineralisoituu klinkkerin raaka-aineeksi ja korvaa mm. kalkkikiveä. Muoviaines, yleensä polyesterihartsi, palaa tuottaen sementin valmistukseen tarvittavaa energiaa, jolloin fossiilisia polttoaineita tarvitaan vähemmän.
Suomessa muovikomposiitin kierrätys toimii Kuusakoski Oy:n ja Finnsementin yhteistyöllä. Kuusakoski Oy ottaa vastaan materiaalin, murskaa sen sementtitehtaan tarvitsemaan palakokoon ja toimittaa kierrätettäväksi Finnsementin Lappeenrannan tehtaalle.
”Veneiden osuus Euroopassa tuotetuista muovikomposiiteista on kuitenkin pieni, vain 2–3 prosenttia, joten on tärkeää katsoa kierrätystä kokonaisuutena ja huolehtia kaikkien muovikomposiittien kierrätyksestä”, Pajusalo toteaa.
Pienveneissä rakennusmateriaalina käytetään myös ABS-muovia, joka päätyy veneen käyttöiän päättyessä poltettavaksi. ABS-muovin energiasisältö vastaa polttoöljyä. Alumiiniveneiden rakennusmateriaali on puolestaan käytännössä ikuisesti kierrätettävää ja uusioalumiinin käyttö säästää merkittävästi energiaa verrattuna neitseellisen alumiinin tuotantoon.
Onko veneiden kierrätystä tarpeen vauhdittaa?
Venealan ammattilaisten näkemys on, että vanhat ja hyvin edulliset veneet ovat eduksi veneilyharrastukselle – tarjoavathan ne hyvin edullisen tavan päästä vesille. Mutta muodostavatko vanhat veneet ympäristö- tai turvallisuusriskejä, joiden vuoksi niiden käytöstä poistoa pitäisi vauhdittaa?
Jarkko Pajusalon mukaan joidenkin vanhimpien soutuveneiden korvaaminen uudemmilla on turvallisuussyistä perusteltua. Vaatimukset turvallisuuden ja etenkin kelluvuuden osalta ovat muuttuneet tiukemmiksi sen jälkeen, kun huvivenedirektiivi tuli voimaan vuonna 1998. Sitä ennen käytössä oli vapaaehtoisuuteen perustuva, alun perin Finnboatin 1960-luvun alussa kehittämä veneiden tyyppihyväksyntä. Tyyppihyväksyntä perustui vapaaehtoisuuteen, joten kaikki pienvenevalmistajat eivät sitä noudattaneet.
”Erityisesti soutuveneet, joiden kelluvuus ei vastaa nykyvaatimuksia, olisi syytä korvata uusilla ja turvallisemmilla malleilla”, Pajusalo sanoo.
Suurempien veneiden käyttöiän suhteen Pajusalo kehottaa pohtimaan kokonaiskustannuksia. Esimerkiksi matkaveneessä sisustuksen, purjeiden, moottorin ja muun tekniikan päivitys voi tulla varsin kalliiksi suhteessa veneen kokonaisarvoon.
”Vene on kuitenkin pääasiassa harrastusväline, joten omistajalle tärkeintä on sen käyttöarvo ja rungoltaan hyväkuntoisen veneen voi kunnostaa ja päivittää muuten moderniksi useita kertoja ja näin pidentää veneen elinkaarta. Hyvin pidetty lujitemuovivene on lähes ikuinen ja vanhempien veneiden kunnostaminen on monelle tärkeä osa harrastusta”, Pajusalo arvioi.
Meren tai järvien mikromuovien lähteenä vanhat veneet eivät ole merkittäviä, sillä materiaalia ei juurikaan murene vesistöihin. Oleellista on kuitenkin huolehtia siitä, että käytöstä poistetut veneet kierrätetään asianmukaisesti.
”Pieni osa veneistä päätyy lopulta kuitenkin syystä tai toisesta elinkaarensa päähän tavallista aikaisemmin. Kierrätyksen vauhdittamiseksi tulisi harkita veneiden romutuspalkkiota ja kunnille velvoitetta toimittaa kaikki komposiittijäte polton sijaan kierrätykseen”, Pajusalo sanoo.
Tuottajavastuujärjestelmän ulottamista veneisiin Finnboat ei pidä perusteltuna.
”Laajennettu tuottajavastuu on merkittävä asia esimerkiksi nopeasti kiertävälle elektroniikalle ja jopa henkilöautoille, mutta järjestelmää ei kannata rakentaa veneiden kaltaisille tuotteille, joiden kierrätysvolyymi on pieni ja käyttöikä on usean sukupolven mittainen. Myös hallinnolliset kustannukset olisivat hyötyihin nähden liian suuret”, Pajusalo päättää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jarkko PajusaloToimitusjohtaja, Venealan Keskusliitto Finnboat ry
Puh:+358 40 673 4032jarkko@finnboat.fiKuvat

Linkit
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnboat
Efter en regnig inledning fick båtmässan i Nådendal njuta av soliga dagar28.5.2025 14:44:50 EEST | Pressmeddelande
Den traditionella båtmässan i Nådendal ordnades i helgen för första gången under ledning av Båtbranschens Centralförbund Finnboat. Bryggplatserna var fullbokade och över hundra nya samt ett tjugotal begagnade båtar ställdes ut. Fredagen bjöd på kyligt väder, men redan följande dag lättade molnen och solen spred sin värme över gästhamnen i Nådendal.
Venemessuilla päästiin sateisen perjantain jälkeen nauttimaan Naantalin auringosta28.5.2025 14:44:50 EEST | Tiedote
Perinteikkäät Naantalin Venemessut järjestettiin viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa Venealan Keskusliitto Finnboatin luotsaamana. Messuille varatut laiturit olivat täynnä ja esillä oli yli sata uutta venettä sekä parikymmentä käytettyä. Aloituspäivä perjantai oli kolea, mutta sää koheni jo lauantaina ja vierasvenesatamassa päästiin nauttimaan Naantalin auringosta.
Pauli Aalto-Setälä får Skärgårdshavspriset 202523.5.2025 16:35:36 EEST | Pressmeddelande
Skärgårdshavspriset 2025 har tilldelats riksdagsledamoten Pauli Aalto-Setälä. Priset delades ut på fredagen under invigningen av Nådendals Båtmässa.
Saaristomeripalkinto Pauli Aalto-Setälälle23.5.2025 16:35:36 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 Saaristomeripalkinto on myönnetty kansanedustaja Pauli Aalto-Setälälle. Palkinto jaettiin perjantaina Naantalin Venemessujen avajaisissa.
Nådendals båtmässa får en livlig start – trots att den kyliga våren dämpar båtbranschen23.5.2025 12:30:00 EEST | Pressmeddelande
Den svala våren och osäkerheten i världshandeln påverkar även den inhemska båtmarknaden. Trots det ser branschen positivt på framtiden. Säsongens första stora båtevenemang i Skärgårdshavet – Nådendals båtmässa – får en bra start på fredagen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme