Kulta, hopea ja kupari kierrätysmateriaaleista aiempaa kestävämmillä menetelmillä
Elektroniikkajäte, vanhat akut tai aurinkopaneelit ovat muuttumassa kaivostoiminnan rinnalle tärkeäksi arvometallien lähteeksi. Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet menetelmiä, joilla arvometallit voidaan liuottaa ja erotella samalla kertaa ja lisäksi liuotin voidaan uusiokäyttää.

Nykyisin käytössä olevat erottelumenetelmät kuluttavat paljon energiaa ja ovat haitallisia ympäristölle. Erityisen vaarallinen niin käyttäjälle kuin ympäristölle on polttomenetelmä, jossa ympäristöön vapautuu vaarallisia kemikaaleja. Kehittyvissä maissa arvometalleja erotellaan edelleen alkeellisissa olosuhteissa kaatopaikoilla.
Vaikka edistyneet hydrometallurgiset prosessit ovat turvallisempia ja niiden avulla arvometallit pystytään liuottamaan, niin lopputuloksena on metalliseoksia, jotka vaativat jatkokäsittelyä.
Kemian professori Timo Revon johtaman Catalysis and Green Chemistry -tutkimusryhmän tutkimustulokset on julkaistu Angewandte Chemie -tiedelehdessä. Artikkelissa esitellään kolmivaiheinen prosessi, jossa elektroniikkajätteestä ensin liuotetaan kupari, sitten hopea ja lopuksi kulta. Näin metallit saadaan eroteltua muovista, keramiikasta ja muista materiaaleista selektiivisesti ja lopputuloksena on puhtaita arvometalleja. Lisäksi käytetty liuotin voidaan helposti kierrättää.
Helsingin yliopiston tutkijat testasivat orgaanisia liuottimia murskattuihin tietokoneen piirilevyihin, joista saatiin kulta ja kupari eristettyä. Hopea erotettiin murskatuista vanhoista aurinkopaneeleista. Tämä on erityisen mielenkiintoinen tulos, sillä aurinkopaneelit ovat suuren volyymin tuote ja niiden kierrättäminen on ollut tähän asti hyvin haasteellista.
– Tässä tutkimuksessa käytimme niin sanottuja syväeutektiset liuottimia, huoneenlämmössä ja normaalipaineessa kiinteitä aineita, kuten esimerkiksi siipikarjan rehussakin käytettyä koliinikloridia sekä ureaa sekä muita turvallisia orgaanisia yhdisteitä, kertoo tutkijatohtori Anže Zupanc Helsingin yliopiston kemian osastolta.
Syväeutektiset liuottimet ovat erityinen tyyppi liuottimia, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta yksinkertaisesta yhdisteestä, jotka yhdessä muodostavat matalan sulamispisteen seoksen. Näitä liuottimia kutsutaan "syväeutektisiksi", koska niiden sulamispiste on huomattavasti matalampi kuin kunkin komponentin sulamispiste yksinään.
Syväeutektiset liuottimet ovat ympäristöystävällisiä, uusiutuvia ja usein biologisesti hajoavia. Niitä voidaan käyttää monissa sovelluksissa, kuten kemiallisissa reaktioissa, katalyysissä, liuottimina ja erotusmenetelmissä.
Tässä tutkimuksessa käytettiin liuottimena myös maitohappoa, sekä vetyperoksidia.
– Tärkeä tulos oli se, että liuottimet voitiin käyttää uudelleen ja näin toteuttaa vihreän kemian periaatteita, toteaa professori Timo Repo.
Nämä laboratorio-olosuhteissa saadut tulokset ovat merkittävä askel kohti kestäviä kemian prosesseja, hän jatkaa.
Lisätietoa:
Professori Timo Repo, timo.repo@helsinki.fi, timo.repo@helsinki.fi, 0503602121
Tutkijatohtori Anže Zupanc, anze.zupanc@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiRiitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat



Linkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme