Laulaminen korjaa aivojen kieliverkostoa aivoverenkiertohäiriön jälkeen
Laulaminen kuntouttaa puheentuottoa aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä afasiassa. Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, mihin laulamisen kuntouttava vaikutus aivoissa perustuu.
Afasian eli aivoperäisen puhehäiriön yleisin syy on aivoverenkiertohäiriö (AVH). Afasiassa ihmisen kyky ymmärtää tai tuottaa puhetta tai kirjoitettua kieltä vaikeutuu. Afasiasta kärsii arviolta 40 prosenttia aivoverenkiertohäiriön saaneista henkilöistä. Heistä jopa puolella on afasiaoireita vielä vuoden jälkeen aivoverenkiertohäiriöstä.
Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet aiemmin, että laulettu musiikki auttaa aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden potilaiden kielellistä kuntoutumista. Nyt tutkijat saivat selville, mihin laulamisen kuntouttava vaikutus perustuu. Tuore tutkimus on julkaistu eNeuro-tiedelehdessä.
Tutkimustulosten mukaan laulaminen ikään kuin korjaa aivojen rakenteellista kieliverkostoa. Kieliverkosto käsittelee kieltä ja puhetta aivoissamme. Afasiassa verkosto on vaurioitunut.
– Tutkimustuloksemme osoittavat ensimmäistä kertaa, että afasian kuntouttaminen laulamisen avulla perustuu kieliverkoston neuroplastisiin muutoksiin eli käytännössä aivojen muovautumiskykyyn, kuvailee Helsingin yliopiston yliopistotutkija Aleksi Sihvonen.
Laulaminen parantaa kieliverkoston ratayhteyksiä
Kieliverkostoon kuuluvat kielen ja puheen käsittelyyn osallistuvat aivojen kuorikerroksen eli harmaan aineen alueet sekä niitä yhdistävät valkean aineen radastot, jotka kuljettavat informaatiota kuorikerroksen eri päätepisteiden välillä.
Tutkimuksen tulosten mukaan laulaminen lisäsi vasemman otsalohkon kielellisten alueiden harmaan aineen tilavuutta ja paransi ratayhteyksiä etenkin vasemman aivopuoliskon kieliverkostossa, mutta myös oikeassa aivopuoliskossa.
– Nämä positiiviset muutokset olivat yhteydessä potilaiden parantuneeseen puheentuottoon, Sihvonen sanoo.
Tutkimukseen osallistui 54 afasiapotilasta, joista 28 kuvannettiin magneettitutkimuksella tutkimuksen alussa ja lopussa. Laulamisen kuntouttavaa vaikutusta tutkijat selvittivät kuorolaulun, musiikkiterapian ja kotona tehtävän lauluharjoittelun avulla.
Laulaminen on kustannustehokas hoitomuoto
Afasia vaikuttaa laajasti sairastuneen toimintakykyyn ja elämänlaatuun, ja se johtaa herkästi sosiaaliseen eristäytyneisyyteen.
Sihvonen kertoo, että laulaminen voidaan nähdä tavanomaisten kuntoutusmuotojen kustannustehokkaana lisänä tai lievien puhehäiriöiden kuntoutuksena, jos muuta kuntoutusta on tarjolla vain vähän.
– Potilas voi laulaa myös omaisten kanssa ja laulamista voidaan järjestää myös terveydenhuoltoyksiköissä ryhmämuotoisena kuntoutusmuotona, joka on kustannustehokasta, Sihvonen sanoo.
Alkuperäinen artikkeli: Sihvonen A. J., Pitkäniemi A., Siponkoski S-T., Kuusela L., Martínez-Molina N., Laitinen S., Särkämö E-R., Pekkola J., Melkas S., Schlaug G., Sairanen V., Särkämö T. Structural neuroplasticity effects of singing in chronic aphasia. eNeuro, 2024. DOI: 10.1523/ENEURO.0408-23.2024
Lisätietoja:
Aleksi Sihvonen, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
aleksi.sihvonen@helsinki.fi
p. 040 520 9386
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiElina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 433 4178elina.kirvesniemi@helsinki.fiHelsingin yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme