Laulaminen korjaa aivojen kieliverkostoa aivoverenkiertohäiriön jälkeen
Laulaminen kuntouttaa puheentuottoa aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä afasiassa. Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, mihin laulamisen kuntouttava vaikutus aivoissa perustuu.
Afasian eli aivoperäisen puhehäiriön yleisin syy on aivoverenkiertohäiriö (AVH). Afasiassa ihmisen kyky ymmärtää tai tuottaa puhetta tai kirjoitettua kieltä vaikeutuu. Afasiasta kärsii arviolta 40 prosenttia aivoverenkiertohäiriön saaneista henkilöistä. Heistä jopa puolella on afasiaoireita vielä vuoden jälkeen aivoverenkiertohäiriöstä.
Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet aiemmin, että laulettu musiikki auttaa aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden potilaiden kielellistä kuntoutumista. Nyt tutkijat saivat selville, mihin laulamisen kuntouttava vaikutus perustuu. Tuore tutkimus on julkaistu eNeuro-tiedelehdessä.
Tutkimustulosten mukaan laulaminen ikään kuin korjaa aivojen rakenteellista kieliverkostoa. Kieliverkosto käsittelee kieltä ja puhetta aivoissamme. Afasiassa verkosto on vaurioitunut.
– Tutkimustuloksemme osoittavat ensimmäistä kertaa, että afasian kuntouttaminen laulamisen avulla perustuu kieliverkoston neuroplastisiin muutoksiin eli käytännössä aivojen muovautumiskykyyn, kuvailee Helsingin yliopiston yliopistotutkija Aleksi Sihvonen.
Laulaminen parantaa kieliverkoston ratayhteyksiä
Kieliverkostoon kuuluvat kielen ja puheen käsittelyyn osallistuvat aivojen kuorikerroksen eli harmaan aineen alueet sekä niitä yhdistävät valkean aineen radastot, jotka kuljettavat informaatiota kuorikerroksen eri päätepisteiden välillä.
Tutkimuksen tulosten mukaan laulaminen lisäsi vasemman otsalohkon kielellisten alueiden harmaan aineen tilavuutta ja paransi ratayhteyksiä etenkin vasemman aivopuoliskon kieliverkostossa, mutta myös oikeassa aivopuoliskossa.
– Nämä positiiviset muutokset olivat yhteydessä potilaiden parantuneeseen puheentuottoon, Sihvonen sanoo.
Tutkimukseen osallistui 54 afasiapotilasta, joista 28 kuvannettiin magneettitutkimuksella tutkimuksen alussa ja lopussa. Laulamisen kuntouttavaa vaikutusta tutkijat selvittivät kuorolaulun, musiikkiterapian ja kotona tehtävän lauluharjoittelun avulla.
Laulaminen on kustannustehokas hoitomuoto
Afasia vaikuttaa laajasti sairastuneen toimintakykyyn ja elämänlaatuun, ja se johtaa herkästi sosiaaliseen eristäytyneisyyteen.
Sihvonen kertoo, että laulaminen voidaan nähdä tavanomaisten kuntoutusmuotojen kustannustehokkaana lisänä tai lievien puhehäiriöiden kuntoutuksena, jos muuta kuntoutusta on tarjolla vain vähän.
– Potilas voi laulaa myös omaisten kanssa ja laulamista voidaan järjestää myös terveydenhuoltoyksiköissä ryhmämuotoisena kuntoutusmuotona, joka on kustannustehokasta, Sihvonen sanoo.
Alkuperäinen artikkeli: Sihvonen A. J., Pitkäniemi A., Siponkoski S-T., Kuusela L., Martínez-Molina N., Laitinen S., Särkämö E-R., Pekkola J., Melkas S., Schlaug G., Sairanen V., Särkämö T. Structural neuroplasticity effects of singing in chronic aphasia. eNeuro, 2024. DOI: 10.1523/ENEURO.0408-23.2024
Lisätietoja:
Aleksi Sihvonen, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
aleksi.sihvonen@helsinki.fi
p. 040 520 9386
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiElina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 433 4178elina.kirvesniemi@helsinki.fiHelsingin yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat loivat solun, josta ei voi syntyä syöpää9.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat onnistuivat luomaan soluja, joiden jakautumista voidaan kontrolloida. Menetelmä mahdollistaa uudenlaiset, turvalliset soluhoidot.
Tasapuolisempi typpilannoitteiden käyttö parantaisi ruokaturvaa5.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Typpilannoitteen käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin lisäisi maailman viljantuotantoa ja kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa. Lisäksi se hillitsisi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
Turismi ja piittaamattomuus uhkaavat Kanariansaarten luontoa4.7.2024 09:18:45 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden järjestämä työpaja Kanariansaarilla pohti luonnonsuojelun ja massaturismin yhteensovittamista sekä tietotarpeita muutoksiin varautumiseksi. Tuore työpajaraportti kokoaa yhteen paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnonsuojelun ja turismin yhteensovittamisen haasteista.
Äidin raskaudenaikainen hyvinvointi suojaa lapsen mielenterveyttä3.7.2024 11:58:13 EEST | Tiedote
Äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Helsingin yliopistoon valittiin yli 4 200 uutta opiskelijaa – lähes joka seitsemäs pääsi sisään3.7.2024 11:33:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme