Selvitys: Rahavirta Suomen elintarvikeketjussa on kasvanut kituliaasti – uuden lisäarvon tuottaminen olisi tärkeää näivettymisen välttämiseksi

”Suomen elintarvikeketjussa on vuosien 2013 ja 2022 välisenä aikana jaettu niukkuutta. Ketjun rahavirta kasvoi keskimäärin vain 0,5 prosenttia vuodessa. Elintarvikeketjun kyky tuottaa kuluttajien maksuhalukkuuteen vastaavia lisäarvotuotteita on ollut heikko, mutta toisaalta kotimaan elintarvikemarkkinoiden kasvupotentiaali on ollut kokonaisuudessaan vähäinen. Niukkuus on heikentänyt kaikkien ketjun toimijoiden toimintakykyä”, sanoo maatalousekonomisti Kyösti Arovuori Reinu econista.

Elintarvikeketjun kotimaassa yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä muodostuva reaalinen rahavirta oli vuonna 2022 yhteensä 17,8 miljardia euroa. Vuonna 2013 rahavirta oli 17,1 miljardia euroa. Luvut ovat hintamuutoksesta puhdistettuja.

Sekä kaupan että ravintoloiden rahavirta on tarkastelujakson aikana laskenut. Elintarviketeollisuuden, maatalouden ja verojen rahavirta on kasvanut. Tuonnin rahavirran keskimääräinen kasvu on ollut nopeinta. 

”Tuonnin rahavirran kasvu ylitti koko elintarvikeketjun rahavirran kasvun. Kotimainen elintarvikeketju ei ole pystynyt kilpailemaan tuontia vastaan, ja samaan aikaan vientimarkkinoiden kasvu on jäänyt puuttumaan”, sanoo Arovuori.

Tarkastelujakson aikana kotimaan elintarvikeketjulta sulkeutui keskeinen vientimarkkina, Venäjä. Korvaavia markkinoita on löydetty, mutta viennin kasvu on jäänyt vaisuksi. Elintarvikeviennin merkitys korostuu ennen kaikkea maatalouden ja elintarviketeollisuuden rahavirrassa. Niiden tuottamalle raaka-aineelle sekä siitä jalostetuille tuotteille on viennillä saatavissa lisäarvoa, jota kotimarkkinoilta ei useinkaan saa. Samalla viennin kasvattaminen parantaa elintarviketeollisuuden kilpailuasemaa suhteessa päivittäistavarakauppaan sekä tuontiin.

”Kotimaisen elintarvikeketjun rahavirran kasvattaminen vaatii kokonaan uudenlaisen lisäarvon tuottamista. Ilman kasvua elintarvikeketjua uhkaa näivettyminen”, sanoo Arovuori.

Shokit näkyvät rahavirran kehityksessä

Vuosien 2013–2022 aikana kotimaiseen elintarvikesektoriin on kohdistunut useita shokkeja sekä niistä käynnistyneitä rakenteellisia muutoksia, jotka näkyvät rahavirran kehityksessä. Muutosten vaikutus ja ajoitus ovat osuneet ketjun toimijoihin eri tavoin. Vaikutuksista osa jää pysyviksi, mutta osa tasoittuu ajan kuluessa.

Rahavirrassa näkyy esimerkiksi elintarvikkeiden kuluttajahintojen lasku vuosina 2014–2016 sekä maatalouden markkinatuottojen heikko kehitys vuoden 2017 loppupuolelle saakka. Myös vuosi 2022 erottuu rakenteellisena tasomuutoksena. Tuonnin ja kotimaisen maatalouden rahavirta kasvoi, kun elintarviketeollisuuden ja kaupan rahavirrat laskivat.

Energiamarkkinashokista alkanut tuotantokustannusten nousu osui tuolloin ensimmäisenä täysimääräisesti maatalouteen etenkin lannoitehintojen sekä rehukustannusten nousun kautta. Elintarviketeollisuudessa tähän reagoitiin tuottajahintoja nostamalla, jotta raaka-aineiden saanti olisi turvattu. Kaupan elintarvikemyynnin määrä taas kääntyi laskuun, kun kuluttajahintojen nousun ja ostovoiman heikentymisen seurauksena kuluttajat ostivat vähemmän ja edullisempia tuotteita. Teollisuus ei tämän vuoksi pystynyt siirtämään raaka-ainekustannustensa nousua eteenpäin ketjussa.

Tuottavuuden vahvistajat menestyvät

Tasomuutokset eri toimijoiden välillä tasoittuvat todennäköisesti keskipitkällä aikavälillä. Kuluttajien ostovoiman elpyminen ja elintarvikkeiden korkeampi hintataso pitävät kotimaisesta kulutuksesta muodostuvan rahavirran kasvussa. Ravintolakulutuksen palautuminen jatkui ainakin vuonna 2023. Samaan aikaan tuotantopanosten hintojen laskun odotetaan jatkuvan lähivuosina. Myös maatalouden tuottajahinnat ovat laskeneet vuoden 2022 tasosta.

”Kehityksen seurauksena maatalouden rahavirroissa tapahtunut piikki tasoittuu elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan hyväksi lähivuosien aikana. Samaan aikaan teollisuuden kohtaama tuontikilpailu jatkuu vahvana. Toimijat, jotka parhaiten pystyvät vahvistamaan omaa tuottavuuttaan ja hallitsemaan kustannusten kehitystä, menestyvät parhaiten”, sanoo Kyösti Arovuori.

Raportissa tarkasteltiin kotimaiseen elintarvikeketjuun kotimarkkinoilta ja viennistä muodostuvaa rahavirtaa sekä sen kehitystä vuosina 2013–2022. Tarkastelu tehtiin sekä elintarvikeketjun kokonaistasolla että sektorikohtaisesti maidolle, lihalle ja viljatuotteille. Rahavirran jakautumisen muutoksia selittävät esimerkiksi toimijoiden työnjako, erot tuottavuuden kehityksessä sekä toimijoiden rooli ketjuun muodostuvan lisäarvon tuotannossa. Rahavirtoja tarkastelemalla ei pystytä ottamaan kantaa ketjun kilpailullisuuteen, eikä sen perusteella myöskään voi analysoida eri toimijoiden taloudellisen tuloksen tai katteiden kehitystä.

Raportti on osa ”Ruokaketjun toimivuus ja arvonmuodostus” -hanketta (2023–2026), jota toteuttavat PTT, Luonnonvarakeskus ja REINU econ. Hankkeen päärahoittajana on Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera. Lisäksi hanketta rahoittavat Elintarviketeollisuusliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Päivittäistavarakauppa ry.

Koko raportti on julkaistu PTT:n verkkosivuilla:https://www.ptt.fi/julkaisut/elintarvikeketjun-rahavirtojen-kehitys/