Kuntien junaliikenne kuntoon Liikenne 12 -päivityksessä

Nykytoimet eivät ole riittäviä liikenteen päästövähennystavoitteisiin pääsemiseksi. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman on tähdättävä uusiin ja vaikuttaviin toimiin liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseksi jo vuoteen 2030 mennessä ja poistamiseksi vuoteen 2045 mennessä.

Liikenne 12:ssa on tärkeää näkyä sekä suunnitelmakauden alussa nopeasti toteutettavia ratkaisuja junaliikenteen lisäämiseksi että koko 12-vuotisen suunnitelmakauden jatkuvaa, yksittäiset hallituskaudet ylittävää pitkäjänteisyyttä, ennustettavuutta ja selkeitä tavoitteita.

Tervetuloa kuulemaan lisää raideliikenteen vetovoimaa käsittelevään webinaariin ensi ke 29.5. klo 9–11. Aiheina ovat mm. suomalaisten kuntien ja kaupunkiseutujen liikkumistarpeisiin vastaaminen. Kuulemme myös, miten Ruotsi on jo pitkään järjestänyt alueellisesti palvelevan lähijunaliikenteensä.

Ohjelma:

• 9.00 Webinaarin avaus. Hallituksen puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult, Pro Rautatie ry.
• 9.05 Swedish regional train system. Johan Wadman, Svensk Kollektivtrafik. (Esitys on englanniksi.)
• 9.35 Bussilla vai raiteilla, onko sillä väliä? Heikki Liimatainen, Tampereen yliopisto.
• 10.00 Raideliikenteen alueellinen vetovoima. Antero Alku, Suomen Lähijunat Oy.
• 10.25 Junamatkustuksen vetovoima: Matka alkaa jo junassa. Antti Karjalainen, VR-Yhtymä Oyj.
• 10.45 Webinaarin yhteenveto ja päätössanat. Hallituksen varapuheenjohtaja Petteri Portaankorva, Pro Rautatie ry.
• 11.00 Tilaisuus päättyy.

Pyydämme ilmoittautumaan webinaariin etukäteen tästä linkistä: https://link.webropolsurveys.com/EP/F54F7DE045EE0CFC. Osallistumislinkki (Teams) toimitetaan ilmoittautuneille.

Pro Rautatie ry:llä on huomioitavaksi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12:n, päivitykseen kolme raideliikenteelle keskeisintä näkökulmaa:

1. Kasvatetaan henkilöjunaliikenteen kulkutapaosuutta

Suomi on tunnettu pitkistä etäisyyksistään, mutta noin 87 % väestöstämme asuu taajamissa. Alueet haluavat tarjota kestäviä ja kilpailukykyisiä liikennepalveluita asukkailleen ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Junaliikenteen edistäminen on keskeinen osa alue- ja kaupunkikehittämistä.

• Uusien toimijoiden mukaantuloa Suomen raideliikenteeseen ja sitä kautta markkinaehtoisen liikenteen kilpailullisuutta voidaan edistää kilpailuttamalla valtion tai kuntien tilaama junaliikenne sekä perustamalla julkisesti omistettu kalustoyhtiö.
• Valtion ostoliikenteen budjettia on nostettava nykyisestä 35 M eurosta/vuosi -> 50 M euroon/vuosi uudella sopimuskaudella, jotta raideliikenteen palvelutasoa voidaan nostaa riittävälle tasolle siellä, missä se ei markkinaehtoisesti ole mahdollista.
• Turvataan koko 12-vuotisen aikajänteen hankkeiden suunnitteluvalmius ja TEN-T-verkon hankkeiden EU:n CEF-rahoituskelpoisuus. Turvataan suurten ratahankkeiden suunnittelun jatkuminen ja tehdään päätökset hallitusohjelmassa mainittujen yhteysvälien rakentamisesta.
  
  

2. Rataverkon korjausvelka kuriin

Rataverkon korjausvelka näkyy rataverkon nopeusrajoituksina ja junaliikenteen täsmällisyyttä heikentävinä vikoina. Toisin kuin tieverkolla rautateiden korjausvelasta yli puolet on tällä hetkellä pääverkolla. Yksiraiteinen ja huonokuntoinen rataverkko ei nykyisellään vastaa elinkeinoelämän eikä elämystalouden, esim. matkailun tarpeisiin. Vihreän siirtymän investointien saaminen Suomeen lisää painetta rataverkon toimintavarmuuden ylläpitämiseksi. Myös kotimaisen puun kysyntä on kasvanut Venäjän tuonnin loputtua ja lisännyt maan sisäisiä raakapuukuljetuksia rataverkolla.

• Lisätään yksiraiteisten rataosuuksien kohtauspaikkoja ratakapasiteetin välityskyvyn parantamiseksi.
• Paketoidaan lähijunaliikenteen seisakkeita valtakunnantasolla yhteen ja haetaan aktiivisesti yhteistä EU-rahoitusta, jota on saatavilla suunnitteluun 50 % ja toteutuksiin 30 %.
• Laaditaan selvityksen perusteella pitkäaikainen toimenpidesuunnitelma raideleveyden muuttamiseksi ja käynnistetään pilottihanke.
  
  

3. Helpotetaan tavaraliikenteessä siirtymistä päästöttömään raideliikenteeseen

Vihreä siirtymä ja toimenpiteet kohti fossiilitonta tulevaisuutta ovat yrityksille arkipäivää. Yritykset tarkastelevat ilmastotavoitteidensa saavuttamiseksi laajasti kaikkia keinoja, ja rautatiekuljetusten lisääminen on yksi keinoista vähentää CO₂-päästöjä. 

Suomi on kuljetusintensiivinen ja logistiikkariippuvainen maa, ja teollisuusyritysten kustannuskilpailukyvyn parantaminen suhteessa esim. Keski-Euroopan kilpailijamaihin on tärkeää. Yritysten nykyisenä haasteena ovat mm. rataverkoston läpäisykyky ja vaunukaluston riittävyys.

• Edistetään yhdistettyjen kuljetusten terminaaliverkoston määrällistä ja laadullista tasoa.
• Edistetään multimodaaliterminaalia Helsingin seudulle kuljetusten edellytysten parantamiseksi huomioiden Tallinna-tunnelin raiteenvaihtotarpeet.
• Osoitetaan tavaraliikenteessä riittävä rahoitus mm. uusiin ja olemassa oleviin raakapuun kuormauspaikkoihin.
• Edistetään myös tavaraliikenteen raidekaluston siirtoa julkiseen kalustoyhtiöön.

Lue koko Pro Rautatie ry:n kannanotto alla olevasta linkistä.
Pro Rautatien kannanotto Liikenne 12 -päivitykseen 2024 >> (pdf)