Kutsu: Uusien professorien juhlaluennot 29.5.2024
20.5.2024 08:41:14 EEST | Helsingin yliopisto | Kutsu
Helsingin yliopiston 25 uutta professoria kertoo tieteenalojensa tuoreista tutkimustuloksista keskiviikkona 29.5. klo 14.15–16.15. Juhlaluennot pidetään yliopiston päärakennuksessa, os. Fabianinkatu 33 ja luentoja on mahdollista seurata myös suoratoistona.

Luentojen jälkeen yliopiston juhlasalissa klo 17.00 alkavassa tervetuliaisjuhlassa oman juhlaluentonsa pitää sosiaalityön professori Timo Harrikari otsikolla ”Sosiaalityön toimintaympäristö muuttuu – miten muuttuu sosiaalityö?”. Iltajuhlan ohjelmassa on lisäksi kansleri Kaarle Hämerin puhe, uusien professorien esittelyt sekä musiikkia.
Koko juhlaluentopäivän ohjelma ja salien suoratoistolinkit löytyvät osoitteesta: helsinki.fi/juhlaluennot. Yksittäinen luento kestää n. 20 minuuttia ja luentojen välissä on tauko, jolloin kuulijat voivat vaihtaa salia. Luennot ja tervetuliaisjuhla ovat avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tervetuloa!
Uudet professorit ja luentojen aiheet:
- Alueiden ja kaupunkien eriarvoistumisen professori Pia Bäcklund: Aluesuunnittelu hallintatapana ja eriarvoisuuden rakentuminen
- Sosiaalipolitiikan professori Minna van Gerven: Hyvinvointivaltio, takana loistava tulevaisuus?
- Sosiaalityön professori Timo Harrikari: Sosiaalityön toimintaympäristö muuttuu – miten muuttuu sosiaalityö?
- Datatieteen (koneoppiminen ja tekoäly) professori Antti Honkela: Tekoälyn tietosuoja
- Molekulaarisen ja translationaalisen kasvibiologian professori Timo Hytönen: Kasvien ilmastosopeutumisen mekanismit – luonnonvariaatiosta sovelluksiin
- Eurooppalaisten yhteiskuntien ja niiden politiikan tutkimuksen professori Johanna Kantola: Euroopan parlamentti vallan ja politiikan näyttämönä
- Germaanisen filologian professori Leena Kolehmainen: Saksan kielen rakennusta 2000-luvun Suomessa
- Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Anu Lahtinen: Suomen historian rikkaus
- Kliinisen psykologian, mielenterveyden ja sen interventioiden professori Jari Lahti: Terapiagenetiikka: omiikat apuna mielenterveyden ongelmien hoidossa
- Ilmakehätieteiden ja fysiikan professori Katrianne Lehtipalo: Hiukkasen asiaa ilmasta – miten ilmakehän aerosolihiukkaset muodostuvat ja miten niitä voidaan luotettavasti havainnoida
- Latinan kielen professori Anneli Luhtala: Keskiajan skolastiikan menetetty maine
- Tietojenkäsittelytieteen (ohjelmistotekniikka) professori Mika Mäntylä: Jättimäiset ohjelmistot ja niiden virheet
- Ihotautien ja allergologian professori Sirkku Peltonen: Perinnölliset ihotaudit – ei pelkkää pintavikaa
- Tietojenkäsittelytieteen (spatiotemporaalinen data-analyysi kestävyystieteissä) professori Laura Ruotsalainen: Tekoälyllä kestävää liikkumista tulevaisuuden kaupunkeihin
- Käsityötieteen ja käsityön pedagogiikan professori Riikka Räisänen: Luonnon väripaletti: luonnonvärien tutkimus käsityössä tieteestä pedagogiikkaan
- Biokemian professori Pipsa Saharinen: Verisuonitutkimuksen tuomat lääkeinnovaatiot
- Klassillisen filologian professori Marja Vierros: Kielistä, joita ei enää puhuta
- Alkuperäiskansatutkimuksen professori Pirjo Kristiina Virtanen: Vastavuoroinen tietäminen, ajallisuus ja valtasuhteet
- Terveydenhuollon kehittämisen professori Maritta Välimäki: ”Käyttääkö vaiko ei käytä?” Teknologian käyttöönoton kysymyksiä terveydenhuollossa
Ruotsiksi luennoi:
- Rikos- ja prosessioikeuden professori Dan Helenius: Straffrättens internationella dimensioner
Englanniksi luennoivat:
- Oikeustieteen professori Dorota Gozdecka: Human rights and non-discrimination in the times of democratisation of knowledge
- Maanjäristysseismologian professori Gregor Hillers: Probing the Earth system from core to space with seismic waves
- Yhteiskuntatieteiden ja kestävyyden filosofian professori Michiru Nagatsu: Practical Philosophy in Practice: Thinking, Feeling and Acting at the End of the World
- Datatieteen (tiedon louhinta isosta datasta) professori Simon Puglisi: TBA
- Globaalien metsien ja maankäytön professori Edward Webb: Precarious conservation: bottlenecks, pitfalls and hope to safeguard Earth’s biodiversity
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston palkitut väitöskirjat tuovat uutta tietoa kudosten uusiutumisesta, MS-taudista, kemiallisesta rikosteknisestä tutkimuksesta ja neoliittisista yhteisöistä29.5.2026 08:38:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto palkitsi Simon Anderssonin, Bonnie Nilhamn-Kuosmasen, Joona Sarkkisen ja Solja Säteen väitöskirjat vuoden 2025 parhaina.
Pyöräilybuumi ei toteutunut – infrastruktuuri-investoinnit eivät muuta kaupunkiliikennettä28.5.2026 15:34:07 EEST | Tiedote
Suomalaiset kaupungit ovat investoineet pyöräilyinfrastruktuuriin, mutta liikkumistottumukset eivät ole muuttuneet toivotulla tavalla, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.
Koiran ja omistajan tunnetilat tahdistuvat fysiologiaan asti27.5.2026 18:10:26 EEST | Tiedote
Koiran ja omistajan välinen tunneyhteys näkyy paitsi käyttäytymisessä myös autonomisen hermoston toiminnassa. Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että koiran ja omistajan sykevälivaihtelu on yhteydessä toisiinsa erityisesti silloin, kun pari viettää vapaasti aikaa yhdessä.
Kutsu 4.6.: Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi26.5.2026 10:00:58 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä Meilahden kampuksen tutkijaa kertoo tarinansa siitä, kuinka tutkimus ja potilaiden kohtaaminen kulkevat käsi kädessä – ja tuovat ihmisille toivoa.
Alkoholin vaurioittamat lapset jäävät ilman diagnoosia ja tukea26.5.2026 07:39:35 EEST | Tiedote
Sikiöaikainen alkoholialtistus näkyy lapsen oppimisessa, muistissa ja arjen taidoissa. Varhainen tuki parantaisi altistuneiden lasten kykyä selviytyä arjessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme