Selvitys: Nuorisoasteen koulutuskokeilu lisäsi valinnanvapautta, josta pojat näyttävät hyötyneet eniten
20.5.2024 11:52:30 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Kaksoistutkintojen osuus toisen asteen tutkinnoista on varsin pieni. Ominaisuuksiltaan ja työmarkkinatulemiltaan kaksoistutkinnon suorittaneet asettuvat tarkastelussa ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden välimaastoon. Nuorisoasteen koulutuskokeilu lisäsi miesten todennäköisyyttä suorittaa kolmannen asteen tutkinto, mutta kokeilulla ei havaittu vaikutuksia työmarkkinatulemiin.

Suomessa toisen asteen yleissivistävä ylioppilastutkinto ja ammatillinen tutkinto voidaan suorittaa joko peräkkäin tai rinnakkain yhdistelmätutkintona. Yhdistelmätutkinnon suorittamisen vaikutukset opiskelijoiden koulutus- ja työmarkkinatulemiin sekä julkiseen talouteen ovat olleet epäselviä.
Hanke tarkasteli toisen asteen tutkintojen suorittamismuotoja, erityisesti kaksoistutkintoja, sekä vuosina 1992–2001 toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun vaikutuksia. Selvityksessä hyödynnettiin monipuolisia rekisteriaineistoja. Selvityksen toteuttivat Työn ja talouden tutkimus LABOREn ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn tutkijat.
Kaksoistutkintojen osuus suoritetuista toisen asteen tutkinnoista on hyvin pieni. Rekisteriaineistojen perusteella kaksoistutkintoja suoritettiin vuonna 2020 noin 1700 kappaletta. Kaksoistutkinnoissa on joitain keskinäisiä eroja koulutusalan ja suoritusalueen mukaan, mutta eri ryhmien väliset erot ja ajalliset muutokset ovat tasoittuneet etenkin vuoden 2010 jälkeen. Kaksoistutkinnon suorittaneet ovat todennäköisemmin naisia sekä iältänsä ja peruskoulun 9-luokan lukuaineiden arvosanojen valossa lähempänä keskimääräistä ylioppilasta kuin pelkän ammatillisen tutkinnon suorittanutta henkilöä. Valtaosalla kaksoistutkinnon suorittajista on vähintään yksi vanhempi, joka on korkeasti koulutettu.
Kaksoistutkinnon suorittaneiden pitkän aikavälin työurat ja korkeakoulutus asettuvat ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen välimaastoon. Ylioppilastutkinnon suorittaneisiin verrattuna kaksoistutkinnon tehneet suorittavat sukupuolesta riippumatta vähemmän todennäköisemmin korkeakoulututkinnon. Kaksoistutkinnon suorittaneet miehet ansaitsevat keskimäärin enemmän kuin ylioppilastutkinnon suorittaneet miehet noin 33-vuotiaaksi asti; naisilla taas ylioppilastutkinnon suorittaneiden tulot ylittävät kaksoistutkinnon suorittaneiden tulot jo 26-vuotiaana.
Ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin verrattuna kaksoistutkinnon tehneistä suorittavat huomattavasti todennäköisemmin korkeakoulututkinnon. Kaksoistutkinnon suorittaneiden miesten tulot ylittävät vain ammatillisen koulutuksen suorittaneiden miesten tulot 28-vuotiaana; naiset taas 26-vuotiaana.
”Emme oikein tiedä mikä olisi paras tapa järjestää toisen asteen koulutus. Nykyinen suomalainen järjestelmä, joka ohjaa nuoret näin selkeästi eri poluille, ei välttämättä ole paras mahdollinen. On yleinen hokema, että 'suomalaisessa koulutusketjussa ei ole pussinperiä', mutta pitääkö tämä käytännössä paikkaansa? En usko. Voisi olla ihan paikallaan, että näitä asioita tarkastellaan aikaisempaa kriittisemmin", Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen huomauttaa.
Vuosina 1992–2001 toteutetussa nuorisoasteen koulutuskokeilussa tavoitteina oli nostaa koulutustasoa, selkeyttää järjestelmää, mahdollistaa joustavien ja yksilöllisten opintojen suorittaminen sekä parantaa järjestelmän vertailtavuutta kansainvälisesti. Kokeilussa lisättiin eri koulumuotojen yhteistoimintaa ja monipuolistettiin opiskelijoiden opintomahdollisuuksia. Kokeilun aikana lisääntyi etenkin opintojen valinnaisuus.
Selvityksessä arvioitiin nuorisoasteen kokeilun vaikutuksia toisen asteen yhteisvalintaan sekä suoritettuihin tutkintoihin, jatko-opintoihin ja myöhempään työuraan rekisteriaineistojen avulla. Nuorisosasteen kokeilu toteutettiin eri alueilla eri aikaan. Selvityksessä hyödynnettiin tästä syntyvää luonnollista koeasetelmaa, ja arvioitiin uudistuksen kausaalivaikutuksia erotusten erotus- sekä event study-menetelmiä hyväksikäyttäen.
Tulosten perusteella kokeilu vaikutti pääasiassa miesten koulutusvalintoihin. Selvityksessä ei havaita naisilla vaikutuksia yhteenkään tarkasteluun valituista vastemuuttujista. Kokeilu näyttää lisänneen miesten hakeutumista lukioon yhteisvalinnassa ja vähentäneen ammatillisen tutkinnon sekä kaksoistutkinnon suorittamista 20 ikävuoteen mennessä. Lisäksi kokeilu kasvatti miesten todennäköisyyttä suorittaa kolmannen asteen tutkinto ja erityisesti yliopistotutkinto 30 ikävuoteen mennessä. Kokeilulla ei havaittu olleen vaikutuksia miesten tai naisten työmarkkinatulemiin.
Toisen asteen koulutuksen suorittamistapojen vaikutukset. Aino Kalmbach, Hannu Karhunen, Jani-Petteri Ollikainen, Tuomo Suhonen, Hanna Virtanen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:17.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannu KarhunentutkimusohjaajaJulkinen talous
Puh:040 940 2779hannu.karhunen@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yritysten kokoon sidottu sääntely voi jarruttaa kasvua – suomalaiseen aineistoon perustuva tutkimus esillä USA:ssa NBER-konferenssissa15.4.2026 13:01:29 EEST | Tiedote
Laboren erikoistutkijan Sami Jysmän ja kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimus osoittaa, että yritysten kokorajaan sidottu verosääntely voi hidastaa yritysten kasvua merkittävästi. Suomessa aiemmin käytössä ollut työnantajamaksujen verokynnys vähensi kynnysrajan ylittävien yritysten määrää noin 18 prosentilla. Kun verokynnys poistettiin vuonna 2010, kynnyksen vaikutuspiirissä olleiden yritysten työllisyys, pääomakanta ja liikevaihto kasvoivat keskimäärin noin 10 prosenttia. Tulokset viittaavat siihen, että tällaiset sääntelykynnykset voivat vaikuttaa koko yrityskenttään paljon laajemmin kuin aiemmin on ymmärretty. Tutkimus esitellään huhtikuun 16. päivä arvostetussa taloustieteen National Bureau of Economic Researchin (NBER) Public Economics -konferenssissa Cambridgessa Yhdysvalloissa.
Labore hakee viestinnän korkeakouluharjoittelijaa10.4.2026 14:24:36 EEST | Ilmoitus
Tule joukkoomme kehittämään tutkimuslaitos Laboren viestintää! Etsimme korkeakouluharjoittelijaa syyskaudelle 2026. Räätälöimme harjoittelijalle oman kehittämisprojektin harjoittelijan omien vahvuuksien ja kiinnostuksen mukaan. Projekti voi liittyä esimerkiksi tutkimustiedon visualisointiin, someviestintään tai verkkoanalytiikan hyödyntämiseen. Kerro omista toiveistasi hakukirjeessä.
Economic Forecast 2026–2028: Adrift and Searching for Direction10.4.2026 12:04:25 EEST | Tiedote
The Finnish economy is returning to modest growth, but its direction remains uncertain. Growth is supported by domestic demand, investment, and private consumption, while international risks, geopolitical tensions, and weak public finances continue to weigh on the outlook. The forecast expects slow growth in the coming years without a recession, but public debt will keep rising and the economic outlook remains subject to exceptionally high uncertainty.
Ekonomisk prognos 2026–2028: Konjunkturen förblir osäker2.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2026 växer Finlands ekonomi med 0,9 procent år 2026. Konjunkturen stärks 2027 och 2028, då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,2 respektive 1,5 procent. Privat konsumtion och investeringar stödjer tillväxten, men instabiliteten i den internationella omvärlden kastar en skugga över utsikterna.
Talousennuste vuosille 2026-2028: Suhdanne pysyy arvaamattomana2.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2026 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,9 prosenttia vuonna 2026. Suhdanne vahvistuu vuosina 2027–2028, jolloin BKT-kasvu kiihtyy 1,2 ja 1,5 prosenttiin. Yksityinen kulutus ja investoinnit ylläpitävät kasvua, mutta kansainvälisen toimintaympäristön arvaamattomuus varjostaa näkymiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme