Väitös: Matkapuhelinten signaalivaimennukseen kerrostaloissa voidaan vaikuttaa ikkunoiden selektiivikalvojen muokkauksella ja betonin kosteudella
20.5.2024 11:38:29 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Yleiseksi käynyt lausuma ”sisällä kännykkä pätkii jatkuvasti, mutta ulkona se toimii moitteetta” on ollut melko tavallinen toteamus uusien kerrostaloasukkaiden kertoessa kokemuksiaan matkapuhelinverkkojen yleisestä toiminnasta. Diplomi-insinööri Ari Asp tutki väitöskirjassaan, onko uusien ja vanhempien kerrostalojen ulkokuoren radiosignaalien läpäisevyydessä oikeasti eroja, ja jos on, niin mistä ne johtuvat.
Tutkija Ari Aspin väitöstutkimuksen aihe alkoi hahmottua jo kymmenen vuotta sitten, kun uusien talojen huonot matkapuhelinyhteydet nousivat yhä useammin otsikoihin.
Aspin mukaan tutkittaessa matkapuhelinten kuuluvuusongelmia havaittiin, että vanhemmissa taloissa ongelmia ei yleensä esiinny, mutta uusissa taloissa ongelmat ovat lähes jokapäiväisiä.
– Kuuluvuusongelmien aiheuttamaa haittaa pahensi samaan aikaan tapahtunut perinteisten lankapuhelimien nopea väheneminen ja toisaalta lukuisten palvelujen muuttuminen verkkoasioinniksi, Asp kertoo.
Väitöskirjatyössä tutkittiin syitä matkaviestimien heikkoon signaalitasoon erityisesti asuinkerrostalojen ulkokuoren rakenneosien näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin radiosignaalien vaimennusta erikseen ikkunoiden, betonielementtien ja ulkoseinärappauksen osalta. Tuloksissa arvioidaan myös vaikuttaako rakennusten ulkoseinien kosteus radiosignaalien vaimenemiseen.
Asp osoittaa tutkimuksessaan, että ikkunoiden selektiivikalvoja muokkaamalla niiden signaalivaimennusta on mahdollista pienentää merkittävästi. Tutkimuksessa löydettiin lisäksi täysin uutena tutkimustuloksena, että erilaisten betonityyppien RF-vaimennusten välillä on suuria eroja. Lisäksi vaimennuksessa havaittiin jyrkkää muutosta betonin kosteuden muuttuessa. Väitöskirjassa esitellään myös rappauksen yllättävä vaikutus seinän signaalivaimennukseen.
Väitöskirjassa on painotettu signaalivaimennusten mittauksia, mittaustapaa ja saatujen tulosten tulkintaa. Käsittelyssä radiosignaalien sähkömagneettinen teoria ei ole pääosassa, vaan sitä esitellään siinä laajuudessa, joka on tarpeen tulosten tulkinnan ymmärtämisessä.
Aspin tutkimuksessa kuuluvuusongelmia lähestytään hyvin ratkaisukeskeisesti. Tulokset on suunnattu tavallista suuremmalle lukijakunnalle, sillä ne ovat hyödyllisiä esimerkiksi rakennustuoteteollisuudelle, operaattoreille, rakennussuunnittelijoille ja luonnollisesti puhelinten käyttäjille.
Väitöstilaisuus torstaina 30. toukokuuta 2024
Diplomi-insinööri Ari Aspin tietoliikennetekniikan alaan kuuluva väitöskirja Elementtipohjaisten asuinkerrostalojen ulkokuoren signaalivaimennus nykyisten ja lähitulevaisuudessa käyttöön tulevien matkaviestinverkkojen taajuuksilla tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa torstaina 30. toukokuuta 2024 kello 12 alkaen Hervannan kampuksella Rakennustalon auditoriossa RH201 (osoite: Korkeakoulunkatu 1, Tampere).
Vastaväittäjänä toimii professori Jari Iinatti Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mikko Valkama Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Yhteyshenkilöt
Ari Asp
ari.asp@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Tutkimuksen mukaan joustavasti hybridityötä tekevät akateemiset ympäristöt ovat tuottavimpia5.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Viime aikoina moni organisaatio on kiristänyt etätyökäytäntöjään ja huolestuttanut työntekijöitään läsnätyön vaatimuksilla. Tuoreen Tampereen ja Turun yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan tuottavimmat akateemiset työympäristöt rakentuvat hybridityölle. Tilojen käyttäjät on otettava aidosti mukaan muutosprosessiin ja järjestettävä tilaratkaisut työtehtävien mukaan, muuten tilat eivät toimi henkilöstön arjessa.
Muistisairauteen sairastuneet toivovat oikea-aikaista ja koordinoitua kuntoutusta3.2.2026 14:18:59 EET | Tiedote
Muistisairautta sairastavien ihmisten kuntoutus on oleellinen keino ylläpitää arjen toimintakykyä ja hyvinvointia. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus havaitsi, että muistisairaat ihmiset kokevat haasteita kuntoutukseen pääsyssä, ja tie palveluihin on monelle sattumanvarainen.
Purkuvimmasta kulttuuria ja ympäristöä säilyttävään korjaamiseen3.2.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Suomessa on purkumyönteinen ilmapiiri. Tähän johtopäätökseen tulivat arkkitehtuurin tutkijat Iida Kalakoski ja Riina Sirén kirjoittaessaan tietokirjaa rakennusten purkamisesta. Uudessa tutkimuksessaan tutkijat sukeltavat yhä syvemmälle suomalaisten rakennusalan toimijoiden asenteisiin korjausrakentamista kohtaan.
Tampereen yliopiston tutkijat kehittävät markkinoille täysin uudenlaista infektiolääkettä30.1.2026 08:50:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston Louhi-projektissa keskitytään erityisesti kroonisia keuhkoinfektioita aiheuttaviin ei-tuberkuloottisiin mykobakteereihin, joiden aiheuttamat sairaudet ovat yleistymässä maailmanlaajuisesti. Kehitettävä hoitokonsepti on sovellettavissa myös muihin kroonisiin infektiosairauksiin. Projekti on saanut Business Finlandin Research to Business -rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme