Väitös: Matkapuhelinten signaalivaimennukseen kerrostaloissa voidaan vaikuttaa ikkunoiden selektiivikalvojen muokkauksella ja betonin kosteudella
Yleiseksi käynyt lausuma ”sisällä kännykkä pätkii jatkuvasti, mutta ulkona se toimii moitteetta” on ollut melko tavallinen toteamus uusien kerrostaloasukkaiden kertoessa kokemuksiaan matkapuhelinverkkojen yleisestä toiminnasta. Diplomi-insinööri Ari Asp tutki väitöskirjassaan, onko uusien ja vanhempien kerrostalojen ulkokuoren radiosignaalien läpäisevyydessä oikeasti eroja, ja jos on, niin mistä ne johtuvat.
Tutkija Ari Aspin väitöstutkimuksen aihe alkoi hahmottua jo kymmenen vuotta sitten, kun uusien talojen huonot matkapuhelinyhteydet nousivat yhä useammin otsikoihin.
Aspin mukaan tutkittaessa matkapuhelinten kuuluvuusongelmia havaittiin, että vanhemmissa taloissa ongelmia ei yleensä esiinny, mutta uusissa taloissa ongelmat ovat lähes jokapäiväisiä.
– Kuuluvuusongelmien aiheuttamaa haittaa pahensi samaan aikaan tapahtunut perinteisten lankapuhelimien nopea väheneminen ja toisaalta lukuisten palvelujen muuttuminen verkkoasioinniksi, Asp kertoo.
Väitöskirjatyössä tutkittiin syitä matkaviestimien heikkoon signaalitasoon erityisesti asuinkerrostalojen ulkokuoren rakenneosien näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin radiosignaalien vaimennusta erikseen ikkunoiden, betonielementtien ja ulkoseinärappauksen osalta. Tuloksissa arvioidaan myös vaikuttaako rakennusten ulkoseinien kosteus radiosignaalien vaimenemiseen.
Asp osoittaa tutkimuksessaan, että ikkunoiden selektiivikalvoja muokkaamalla niiden signaalivaimennusta on mahdollista pienentää merkittävästi. Tutkimuksessa löydettiin lisäksi täysin uutena tutkimustuloksena, että erilaisten betonityyppien RF-vaimennusten välillä on suuria eroja. Lisäksi vaimennuksessa havaittiin jyrkkää muutosta betonin kosteuden muuttuessa. Väitöskirjassa esitellään myös rappauksen yllättävä vaikutus seinän signaalivaimennukseen.
Väitöskirjassa on painotettu signaalivaimennusten mittauksia, mittaustapaa ja saatujen tulosten tulkintaa. Käsittelyssä radiosignaalien sähkömagneettinen teoria ei ole pääosassa, vaan sitä esitellään siinä laajuudessa, joka on tarpeen tulosten tulkinnan ymmärtämisessä.
Aspin tutkimuksessa kuuluvuusongelmia lähestytään hyvin ratkaisukeskeisesti. Tulokset on suunnattu tavallista suuremmalle lukijakunnalle, sillä ne ovat hyödyllisiä esimerkiksi rakennustuoteteollisuudelle, operaattoreille, rakennussuunnittelijoille ja luonnollisesti puhelinten käyttäjille.
Väitöstilaisuus torstaina 30. toukokuuta 2024
Diplomi-insinööri Ari Aspin tietoliikennetekniikan alaan kuuluva väitöskirja Elementtipohjaisten asuinkerrostalojen ulkokuoren signaalivaimennus nykyisten ja lähitulevaisuudessa käyttöön tulevien matkaviestinverkkojen taajuuksilla tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa torstaina 30. toukokuuta 2024 kello 12 alkaen Hervannan kampuksella Rakennustalon auditoriossa RH201 (osoite: Korkeakoulunkatu 1, Tampere).
Vastaväittäjänä toimii professori Jari Iinatti Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mikko Valkama Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Yhteyshenkilöt
Ari Asp
ari.asp@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Eturauhassyövän seulonta PSA-testillä vähentää pitkän aikavälin kuolleisuutta31.10.2025 10:40:00 EET | Tiedote
Eurooppalainen tutkimus osoittaa PSA-testauksen vähentävän eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Tulokset tuovat kuitenkin samalla esiin testaukseen liittyvää ylidiagnostiikkaa eli merkityksettömien syöpätapausten toteamista. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeä kehittää seulontaa riskiin perustuvaksi.
Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme