Älä tuo lomamatkalta EU:n ulkopuolelta kasveja tai siemeniä – Ruokavirasto vastaa EU:n laajuisesta kasvinterveyden kampanjasta Suomessa

Huoli kasvien terveydestä on kasvanut myös Suomessa viime vuosien aikana. Lisääntynyt matkailu, kansainvälinen verkkokauppa sekä puutavarakauppa ja puiset pakkausmateriaalit ovat helpottaneet kasveja uhkaavien tautien ja tuholaisten leviämistä. Ilmastonmuutos myös edesauttaa tuholaisia selviytymään Suomen luonnossa.

”Suomalaiset ovat innokkaita matkailijoita ja kasvinharrastajia. Moni tuokin matkaltaan mukanaan tai tilaa verkkokaupasta kasveja, mukuloita tai siemeniä. Tämä tarjoaa leviämisväylän lukuisille kasvitaudeille ja tuholaisille. Uuteen elinympäristöön päädyttyään vierasperäisen kasvitaudin tai hyönteisen tuhopotentiaali voi olla suuri, koska kasveilta puuttuvat puolustuskeinot ja myös luontaiset viholliset”, sanoo erityisasiantuntija Paula Lilja Ruokaviraston Kasvinterveys- ja lannoiteyksiköstä.

Ruokavirasto muistuttaa, että toisesta EU-maasta tuonti on yleensä sallittua, mutta moni unohtaa, että EU:n ulkopuolelta tuotaessa kaikilla elävillä kasveilla, siemenillä, leikkokukilla sekä lähes kaikilla tuoreilla kasviksilla pitää olla kasvinterveystodistus. Käytännössä todistuksen hankkiminen ei onnistu matkailijalle, joten näitä tuotteita ei voi tuoda matkatavarana EU:n ulkopuolelta Suomeen. Myös verkosta tilattaessa tarvitaan kasvinterveystodistus ja usein myös kasvinterveyden tarkastus lähetyksen saapuessa maahan.

Vinkit kasvinterveyden suojelemiseksi:

• Jos ihastuu EU:n ulkopuolelle suuntautuvalla matkalla eksoottiseen kasviin, kannattaa ottaa kuva, eikä tuoda siemeniä kotiin. Uudet taudit voivat levitä myös matkatavaroissa.
• Taudit ja tuholaiset voivat tulla maahan myös verkkokaupasta ostettujen kasvien kautta, jos niitä ei ole tarkastettu. Kun ostaa kasveja verkosta EU:n ulkopuolelta, tulee varmistaa, että niiden mukana tulee kasvinterveystodistus. Myös EU:n sisällä toimivan verkkokaupan kohdalla kannattaa varmistaa, että kyseessä on ammattimainen verkkokauppa, joiden tuotteet ovat peräisin valvotusta tuotannosta. Harrastelijoiden myymissä kasveissa on suuri riski kasvitautien ja tuholaisten leviämisestä.
• Tietoa kasvien ja kasvinterveyden tärkeydestä voi jakaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa puutarha-, kasvi- ja matkailuryhmissä ja keskustella asiasta myös lasten ja nuorten kanssa tietoisuuden lisäämiseksi. Kaikki voivat tukea kasvien terveyttä omalla toiminnallaan.

”On hyvä muistuttaa suomalaisia siitä, miksi kasvien terveys on tärkeää ja miten se vaikuttaa elämäämme. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi kasvit muodostavat 80 prosenttia ruuastamme ja terveet kasvit merkitsevät hyvää satoa. Tällä voi olla vaikutusta jopa elintarvikkeiden saatavuuteen ja kuluttajahintoihin. Siksi on tärkeää, että #PlantHealth4Life-kampanjan avulla lisätään ihmisten tietämystä kasvien terveyteen kohdistuvista riskeistä ja siitä, millainen vastuu meillä jokaisella on kasvien suojelemisessa”, sanoo Lilja.

Suomen luontoa uhkaavat useat karanteenituhoojat

Kasvitauteja ja tuholaisia kutsutaan karanteenituhoojiksi ja niitä torjutaan EU:n kasvinterveyslainsäädännön keinoin.

”Esimerkkejä karateenituhoojien aiheuttamista haitoista riittää runsaasti ja jotkin niistä ovat myös uhka Suomen luonnolle. Konkreettinen esimerkki on Vantaalta vuonna 2015 löydetty aasianrunkojäärä. Se oli ehtinyt jo vioittaa lehtipuita Vantaalla, mutta ei ollut ehtinyt muodostaa laajempaa populaatiota. Jäärä hävitettiin viranomaistoimin kaatamalla alueelta kaikki lehtipuut 100 metrin säteeltä. Jäärä tuli Suomeen Aasiasta puisen pakkausmateriaalin mukana”, Lilja sanoo.

Saarnenjalosoukko on saarnia tuhoava kovakuoriainen, jonka lähin tiedossa oleva esiintymä on Pietarissa. Se voi levitä Suomeen joko luontaisesti tai ihmisen kuljettamana laittoman taimien tai puutavaran tuonnin myötä, tai kulkeutumalla autojen mukana. Kovakuorinen on vahingollinen Suomen luonnolle, koska saarnet ovat Suomessa harvinaisia, ja ne ovat myös tärkeitä eri kulttuuriympäristöissä, kuten esimerkiksi Suomenlinnassa. 

Pronssijalosoukko on yksi vaarallisimmista karanteenituhoojista Suomen kannalta. Jos se pääsisi Suomeen, koivuja kuolisi tuhoojainvaasion seurauksena, sillä eurooppalaisilla koivulajeilla ei ole kykyä puolustautua tätä pohjoisamerikkalaista kovakuoriaista vastaan. Onneksi riski kulkeutua Eurooppaan ja Suomeen on pieni, koska puutavaralle ja puiselle pakkausmateriaalille on säädetty tuontivaatimukset.

Lisätietoja:

Paula Lilja

Erityisasiantuntija

Ruokavirasto, Kasvinterveys- ja lannoiteyksikkö/

Kasvien tuonti- ja lannoitejaosto 

p. +358 (0)29 520 4628

Tietoa kampanjasta

#PlantHealth4Life on monivuotinen ja monikansallinen kampanja. Kampanjaa johtavat Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA), Euroopan komissio ja 22 Euroopan maata. Kampanjan tavoitteena on parantaa ymmärrystä kasvien terveyden ja arkielämän välisestä tiiviistä yhteydestä ja kannustaa kansalaisia toimimaan kasvien terveyden suojelemiseksi.

#PlantHealth4Life-verkkosivustolta löydät tietoa ja materiaalia aiheesta kaikilla EU-kielillä.  Aineistoa voi jakaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Ruokavirasto toimii elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ja kasvinterveyden hyväksi, tukee maaseudun elinvoimaisuutta sekä kehittää ja ylläpitää tietojärjestelmiä, asiointipalveluja ja rekistereitä.