Akava: Tuore selvitys korostaa hiilineutraalisuutta Suomen talousongelmien ratkaisuna

– Jos Suomi saavuttaa myönteisimmän vihreän siirtymän näkymän, jota selvitys kuvaa ilmastojohtaja-käsitteellä, talouden vuotuinen kasvuvauhti on vuosina 2024–2050 keskimäärin vajaat 0,2 prosenttiyksikköä vahvempi kuin perusskenaariossa. Vuonna 2050 reaalinen bruttokansantuote on 4,7 prosenttia suurempi kuin perusskenaariossa. Tämä saattaa kuulostaa vähäiseltä, mutta ei ole. Talouskasvu nopeutuu etupainotteisesti ja sen vuoksi koko ajanjakson yhteenlaskettu lisäys on valtava, lähes vuoden 2023 reaalisen bruttokansantuotteen verran, sanoo Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

– Vaikutus reaalituloihin on vieläkin suurempi. Koko ajanjakson yhteenlaskettu reaalitulojen lisäys perusuraan verrattuna on noin 110 prosenttia suhteutettuna vuoden 2023 tulotasoon, Sorjonen jatkaa.

– Tämä tarjoaa Suomelle suuria mahdollisuuksia ja meidän on tehtävä parhaamme saavuttaaksemme ilmastojohtajuus-kehitys. Se kasvattaisi tuottavuutta ja vauhdittaisi talouskasvua sekä mahdollistaisi osaltaan nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen ilman, että joudumme turvautumaan jatkuviin sopeutustoimiin, toteaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

Selvityksen mukaan Suomella on ilmastojohtajuuden rinnalla kaksi vaihtoehtoista näkymää vihreän siirtymän toteuttamisessa, perusskenaario ja viivästyneen kehityksen skenaario.

Perusskenaario on, että Suomi höllentää tavoitetasoa ilmastopolitiikassa, jolloin talouskasvu olisi heikkoa. Nykyiset julkisen talouden haasteemme jäisivät vaille ratkaisua pidemmäksi ajaksi. Viivästyneen etenemisen skenaariossa edistys on verkkaista takaiskujen ja kitkatekijöiden takia. Tämä estäisi Suomea houkuttelemasta yksityisiä investointeja, lisäämästä tuottavuutta ja saavuttamasta hiilineutraaliustavoitettaan vuoteen 2035 mennessä.

– Suomella on useita kilpailuetuja, jotka tukevat hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Näitä ovat esimerkiksi runsaat luonnonvarat, uusiutuvien teknologioiden varhainen käyttöönotto ja yhteiskunnan nopea sähköistäminen. Jos Suomi toteuttaa tehokasta ja uskottavaa ilmastopolitiikkaa, se voi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa ja valaa sijoittajiin luottamusta. Skenaarioanalyysimme osoittaa, että tutkimus- ja kehityspanostusten ja vihreiden investointien lisääminen edistää Suomen innovatiivisuutta, kansainvälistä kilpailukykyä ja tuottavuutta ja samalla vähentää hiilidioksidipäästöjä, kertoo Oxford Economicsin johtaja Felicity Hannon.

– Ilmastopoliittiset tavoitteet, ympäristöhyödyt ja terve julkisen sektorin rahoitustilanne voidaan saavuttaa yhtä aikaa. Meidän pitää tehdä lujasti töitä, jotta kehityksemme ei putoa selvityksen esille tuomiin heikompiin vaihtoehtoihin, Löfgren korostaa.

Ilmastotavoitteissa pitää pysyä sekä Suomessa että EU:ssa

– Vahvan kasvunäkymän tarjoavan ilmastojohtajuuden polku vaatii, että emme tingi ilmastotavoitteista kotimaassa tai EU-tasolla. Esimerkiksi europarlamenttivaalien jälkeinen poliittinen riski, joka on nostettu esiin selvityksessä, loisi epävarmuutta ja hidastaisi taloudellista toimintaa. Kotimaiset ilmastotavoitteet pitää saavuttaa ja Suomen pitää tukea tieteen ja komission suosittelemaa EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040. Tästä asiasta päätetään eurovaalien jälkeen, Löfgren sanoo.

– Voimme päästä ilmastojohtajuuteen panostamalla voimakkaasti tutkimukseen, innovaatiotoimintaan ja koulutukseen, jotta muutos toteutuisi. Ilmastojohtajuus on myös teknologinen harppaus ja vaatii osaavaa työvoimaa sekä osaamisen kehittämistä, Löfgren painottaa.

Selvitys on käytettävissä sekä suomen- että englanninkielisenä osoitteessa https://akavaworks.fi/julkaisut/raportit/eun-ilmastopolitiikan-vaikutukset-suomen-makrotalouteen/