Laiduntavia kotieläimiä voidaan suojata petoaidalla
27.5.2024 09:00:00 EEST | Suomen riistakeskus | Tiedote
Sähköistetty petoaita suojaa laiduntavia kotieläimiä suurpetojen hyökkäyksiltä. Suomen riistakeskus myöntää kotieläintilallisille maksuttomia petoaitamateriaaleja. Aidan pystytys ja ylläpito jää aina tilallisen vastuulle.

Sähköistetty petoaita on tehokas tapa suojata laiduntavia kotieläimiä suurpetojen tekemiltä vahingoilta. Kotieläintilalliset voivat hakea maksutonta petoaitaa Suomen riistakeskukselta. Aidan myöntämisen tärkeimpänä ehtona on, että suojattavien eläinten korvausarvo ylittää petoaidan arvon. Kilometri petoaitaa maksaa noin 3 200 euroa. Sähköistä petoaitaa voi hakea riista.fi-sivulla olevalla hakemuksella.
Maksuttomat petoaidat kohdennetaan pääasiassa vahinkoalttiimmille kohteille eli lammastiloille. Aidan myöntämisessä huomioidaan myös alueen suurpetotilanne.
Petoaitamateriaaleja ei ole mahdollista saada Suomen riistakeskukselta, jos petoaitaamiseen voi saada tukea muusta lähteestä, esimerkiksi maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksen kautta.
Petoaita on tehokas, mutta työläs suojauskeino
Toimiakseen tehokkaasti petoaita tulee rakentaa huolella annettujen ohjeiden mukaisesti. Lisäksi aitaa tulee huoltaa riittävän usein toiminnan varmistamiseksi. Petoaita pystytetään aina pitkäaikaiseksi suojausratkaisuksi, eikä sen toistuva siirtäminen ole kannattavaa.
- Petoaita on työläs ylläpitää, eikä se sovi kaikille laitumille. Tilallinen vastaa aidan pystytyksestä, kunnossapidosta ja kasvillisuuden niittämisestä. Pienikin heikkous suojauksessa voi tarjota pedolle pääsyn laitumelle, riistasuunnittelija Teemu Lamberg Suomen riistakeskuksesta sanoo.
Petoaidan kuntoa tulee seurata tiiviisti koko laidunkauden ajan. Tärkeimpänä huoltotoimenpiteenä on varmistaa, että aita on ehjä ja aidassa oleva jännite on riittävä tuottamaan petoeläimen karkottavan voimakkaan iskun. Työläintä ylläpidossa on alimman johtimen alla kasvavan maadoittavan kasvuston niitto.
Petoaita ei sovi jokaiselle laitumelle. Esteinä pystytykselle voivat olla esimerkiksi laajat monimuotoiset laidunalueet tai saaristo-olosuhteet.
Vahingon tapahduttua
Suurpetovahinkotapauksissa tulee viipymättä ilmoittaa paikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Vahingon tapahduttua kannattaa soittaa myös petoyhdyshenkilölle, joka pystyy auttamaan vahingon aiheuttajan selvittämisessä.
Kirjallinen korvaushakemus on jätettävä maaseutuelinkeinoviranomaiselle kuukauden kuluessa vahingon arvioinnin valmistumisesta. Ruokavirasto korvaa kotieläinvahingot täysimääräisenä riistavahinkolain mukaisesti.
Lisätietoa ja hakemus https://riista.fi/riistatalous/riistavahingot-ja-konfliktit/riistavahinkojen-estaminen/suurpetovahinkojen-estaminen/
Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot ja lisätietoa suurpetohavainnoista https://riista.fi/riistatalous/riistakantojen-seuranta/suurpetoseuranta/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu LambergRiistasuunnittelija, Keski-Suomi
Puh:029 431 2212teemu.lamberg@riista.fiKuvat
Linkit
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus
Framgångsrik effektiviserad jakt på vildsvin vid östra gränsen3.11.2026 09:00:00 EET | Pressmeddelande
I sydöstra Finland har jägarna effektiviserat jakten på vildsvin för att förhindra spridning av afrikansk svinpest. Dessutom har man tillsammans med myndigheterna startat de planerade avlägsnandena av vildsvin i smittzonen.
Itärajalla tehostettu villisian metsästystä onnistuneesti3.11.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Kaakkois-Suomessa metsästäjät ovat tehostaneet villisikojen metsästystä afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi. Lisäksi tartuntavyöhykkeeltä on saatu odotetut villisikojen poistot käyntiin yhdessä viranomaisten kanssa.
Skyddsjakten på vitkindad gås och storskarv startade med fart13.10.2026 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Skyddsjakten på vitkindad gås och storskarv fick en livlig start efter lagändringen som trädde i kraft i början av september. Drygt 800 storskarvar och över 4 300 vitkindade gäss har erhållits som byte. Syftet med skyddsjakten är att förebygga skador orsakade av fåglar.
Valkoposkihanhen ja merimetson suojametsästys käynnistyi rivakasti13.10.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhen ja merimetson suojametsästys on käynnistynyt vilkkaasti syyskuun alussa voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen. Merimetsoja on saatu saaliiksi runsaat 800 ja valkoposkihanhia yli 4 300 yksilöä. Suojametsästyksen tavoitteena on ehkäistä lintujen aiheuttamia vahinkoja.
Kutsu medialle: Näin metsästystä valvotaan – erävalvontaa Mikkelissä 17.10.8.10.2026 08:15:28 EEST | Kutsu
Miten metsästystä valvotaan maastossa ja millaista työtä vapaaehtoiset metsästyksenvalvojat tekevät? Median edustajilla on mahdollisuus seurata erävalvontaa käytännössä Mikkelissä lauantaina 17. lokakuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

