Jyväskylän yliopisto

Väitöskirja: Jokihelmisimpukat sitä paremmassa kunnossa, mitä pienemmät ihmistoiminnan vaikutukset valuma-alueella (Hajisafarali)

21.5.2024 08:52:53 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa

Tutkijatohtori Mahsa Hajisafarali osoitti väitöskirjassaan, jossa hän vertaili 29 pohjoista jokea, että jokihelmisimpukan eli raakun kunto ja kasvu oli sitä parempi, mitä vähäisempi oli ihmistoiminnan vaikutus ja ympäristön kuormitus valuma-alueella. Tulokset korostavat koskemattoman ympäristön ja ihmisen aiheuttamien vaikutusten lieventämisen merkitystä tämän ainutlaatuisen, uhanalaisen lajin säilyttämisessä

Tutkijatohtori Mahsa Hajisafarali osoitti väitöskirjassaan, että jokihelmisimpukan eli raakun kunto ja kasvu oli sitä parempi, mitä vähäisempi oli ihmistoiminnan vaikutus ja ympäristön kuormitus valuma-alueella.
Tutkijatohtori Mahsa Hajisafarali osoitti väitöskirjassaan, että jokihelmisimpukan eli raakun kunto ja kasvu oli sitä parempi, mitä vähäisempi oli ihmistoiminnan vaikutus ja ympäristön kuormitus valuma-alueella.

Vahva kytkös ympäröivään maaekosysteemiin 

Makean veden simpukat, kuten raakku, tuottavat tärkeitä ekosysteemipalveluja suodattamalla ravintonsa ja samalla puhdistaen vettä. Hiilen isotooppeja seuraamalla paljastui, että raakkujen suodattaman ja hyödyntämän ravinnon alkuperä on valtaosin ympäröivillä maa-alueilla. Raakku on siis energian saannin osalta vahvasti kytköksissä ympäröivään terrestriseen ekosysteemiin. Tämän kytköksen havaittiin heikkenevän ihmistoiminnan vaikutuksen kasvaessa. Toisaalta havaittiin myös, että kasviplankton, erityisesti piilevät, on keskeinen rasvahappojen lähde raakun ravitsemuksessa.  

Metsätalouden ja muun maankäytön haitalliset vaikutukset näkyvät jokihelmisimpukoissa 

Keskeinen löydös tutkimuksessa oli, että raakut olivat paremmassa kunnossa ja kasvoivat paremmin ihmisen aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentyessä. Raakkujen parempaan kasvuun ja kuntoon liittyi veden alhaisempi ravinteikkuus, vähäisempi turvemaiden osuus, vähäisempi metsätalous ja maatalous sekä vähäisempi ojitusten määrä valuma-alueella—sekä alhaisempi vuotuinen lämpötila, pohjoisempi sijainti, korkeampi mineraalimaiden osuus, korkeampi suojelualueiden osuus ja myös korkeampi metsämaan osuus valuma-alueella.  

Suojelualueiden positiivinen merkitys korostui 

Väitöskirjatutkimuksen tulokset korostavat koskemattoman jokiympäristön ja suojeltujen alueiden merkitystä raakun kannalta. Ihmisen maankäytöstä aiheutuvien vaikutusten minimointi ja valuma-alueiden hoitokäytännöillä on suuri merkitys lajin suojelun kannalta. "Sateenvarjolajina” raakun suojelu hyödyttää myös monia siihen kytköksissä olevia lajeja, kuten niiden isäntäkaloja lohta ja taimenta, ja koko jokiluontoa valuma-alueineen. Lajin erityisyyttä korostaa tutkimuksessa mukana olleen raakun korkea 248 vuoden ikä. 

FM Mahsa Hajisafaralin väitöskirjan "Effect of catchment characteristics on dietary resource use and condition of freshwater pearl mussel (Margaritifera margaritifera") tarkastustilaisuus pidetään 24.5.2024 klo: 12:00-16:00 salissa FYS1.

Vastaväittäjänä toimii professori Timo Muotka (Oulun yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Mikko Kiljunen (Jyväskylän yliopisto). 

Väitöskirja "Effect of catchment characteristics on dietary resource use and condition of freshwater pearl mussel (Margaritifera margaritifera)" on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa:  https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94752 

Avainsanat

tutkimusraakkujyväskylän yliopistobio- ja ympäristötieteet

Yhteyshenkilöt

Mahsa Hajisafarali, mahsa.m.hajisafarali@jyu.fi

Kuvat

Tutkijatohtori Mahsa Hajisafarali osoitti väitöskirjassaan, että jokihelmisimpukan eli raakun kunto ja kasvu oli sitä parempi, mitä vähäisempi oli ihmistoiminnan vaikutus ja ympäristön kuormitus valuma-alueella.
Tutkijatohtori Mahsa Hajisafarali osoitti väitöskirjassaan, että jokihelmisimpukan eli raakun kunto ja kasvu oli sitä parempi, mitä vähäisempi oli ihmistoiminnan vaikutus ja ympäristön kuormitus valuma-alueella.
Lataa

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Aikuiset oppivat vieraan kielen puheäänteitä nopeasti – yhdessä oppiminen voi vauhdittaa oppimista15.9.2026 09:03:14 EEST | Tiedote

Aikuiset voivat oppia vieraan kielen uusia puheäänteitä huomattavasti nopeammin kuin aiemmin on ajateltu. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa suomenkieliset aikuiset oppivat havaitsemaan mandariinikiinan sävelkulkuja jo neljän tunnin harjoittelun jälkeen. Tulokset viittaavat myös siihen, että toisen oppijan läsnäolo voi tukea oppimista erityisesti sen alkuvaiheessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye