Väitöskirja: Jokihelmisimpukat sitä paremmassa kunnossa, mitä pienemmät ihmistoiminnan vaikutukset valuma-alueella (Hajisafarali)
Tutkijatohtori Mahsa Hajisafarali osoitti väitöskirjassaan, jossa hän vertaili 29 pohjoista jokea, että jokihelmisimpukan eli raakun kunto ja kasvu oli sitä parempi, mitä vähäisempi oli ihmistoiminnan vaikutus ja ympäristön kuormitus valuma-alueella. Tulokset korostavat koskemattoman ympäristön ja ihmisen aiheuttamien vaikutusten lieventämisen merkitystä tämän ainutlaatuisen, uhanalaisen lajin säilyttämisessä
Vahva kytkös ympäröivään maaekosysteemiin
Makean veden simpukat, kuten raakku, tuottavat tärkeitä ekosysteemipalveluja suodattamalla ravintonsa ja samalla puhdistaen vettä. Hiilen isotooppeja seuraamalla paljastui, että raakkujen suodattaman ja hyödyntämän ravinnon alkuperä on valtaosin ympäröivillä maa-alueilla. Raakku on siis energian saannin osalta vahvasti kytköksissä ympäröivään terrestriseen ekosysteemiin. Tämän kytköksen havaittiin heikkenevän ihmistoiminnan vaikutuksen kasvaessa. Toisaalta havaittiin myös, että kasviplankton, erityisesti piilevät, on keskeinen rasvahappojen lähde raakun ravitsemuksessa.
Metsätalouden ja muun maankäytön haitalliset vaikutukset näkyvät jokihelmisimpukoissa
Keskeinen löydös tutkimuksessa oli, että raakut olivat paremmassa kunnossa ja kasvoivat paremmin ihmisen aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentyessä. Raakkujen parempaan kasvuun ja kuntoon liittyi veden alhaisempi ravinteikkuus, vähäisempi turvemaiden osuus, vähäisempi metsätalous ja maatalous sekä vähäisempi ojitusten määrä valuma-alueella—sekä alhaisempi vuotuinen lämpötila, pohjoisempi sijainti, korkeampi mineraalimaiden osuus, korkeampi suojelualueiden osuus ja myös korkeampi metsämaan osuus valuma-alueella.
Suojelualueiden positiivinen merkitys korostui
Väitöskirjatutkimuksen tulokset korostavat koskemattoman jokiympäristön ja suojeltujen alueiden merkitystä raakun kannalta. Ihmisen maankäytöstä aiheutuvien vaikutusten minimointi ja valuma-alueiden hoitokäytännöillä on suuri merkitys lajin suojelun kannalta. "Sateenvarjolajina” raakun suojelu hyödyttää myös monia siihen kytköksissä olevia lajeja, kuten niiden isäntäkaloja lohta ja taimenta, ja koko jokiluontoa valuma-alueineen. Lajin erityisyyttä korostaa tutkimuksessa mukana olleen raakun korkea 248 vuoden ikä.
FM Mahsa Hajisafaralin väitöskirjan "Effect of catchment characteristics on dietary resource use and condition of freshwater pearl mussel (Margaritifera margaritifera") tarkastustilaisuus pidetään 24.5.2024 klo: 12:00-16:00 salissa FYS1.
Vastaväittäjänä toimii professori Timo Muotka (Oulun yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Mikko Kiljunen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja "Effect of catchment characteristics on dietary resource use and condition of freshwater pearl mussel (Margaritifera margaritifera)" on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94752
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mahsa Hajisafarali, mahsa.m.hajisafarali@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme