Väitöskirja: Jokihelmisimpukat sitä paremmassa kunnossa, mitä pienemmät ihmistoiminnan vaikutukset valuma-alueella (Hajisafarali)
Tutkijatohtori Mahsa Hajisafarali osoitti väitöskirjassaan, jossa hän vertaili 29 pohjoista jokea, että jokihelmisimpukan eli raakun kunto ja kasvu oli sitä parempi, mitä vähäisempi oli ihmistoiminnan vaikutus ja ympäristön kuormitus valuma-alueella. Tulokset korostavat koskemattoman ympäristön ja ihmisen aiheuttamien vaikutusten lieventämisen merkitystä tämän ainutlaatuisen, uhanalaisen lajin säilyttämisessä
Vahva kytkös ympäröivään maaekosysteemiin
Makean veden simpukat, kuten raakku, tuottavat tärkeitä ekosysteemipalveluja suodattamalla ravintonsa ja samalla puhdistaen vettä. Hiilen isotooppeja seuraamalla paljastui, että raakkujen suodattaman ja hyödyntämän ravinnon alkuperä on valtaosin ympäröivillä maa-alueilla. Raakku on siis energian saannin osalta vahvasti kytköksissä ympäröivään terrestriseen ekosysteemiin. Tämän kytköksen havaittiin heikkenevän ihmistoiminnan vaikutuksen kasvaessa. Toisaalta havaittiin myös, että kasviplankton, erityisesti piilevät, on keskeinen rasvahappojen lähde raakun ravitsemuksessa.
Metsätalouden ja muun maankäytön haitalliset vaikutukset näkyvät jokihelmisimpukoissa
Keskeinen löydös tutkimuksessa oli, että raakut olivat paremmassa kunnossa ja kasvoivat paremmin ihmisen aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentyessä. Raakkujen parempaan kasvuun ja kuntoon liittyi veden alhaisempi ravinteikkuus, vähäisempi turvemaiden osuus, vähäisempi metsätalous ja maatalous sekä vähäisempi ojitusten määrä valuma-alueella—sekä alhaisempi vuotuinen lämpötila, pohjoisempi sijainti, korkeampi mineraalimaiden osuus, korkeampi suojelualueiden osuus ja myös korkeampi metsämaan osuus valuma-alueella.
Suojelualueiden positiivinen merkitys korostui
Väitöskirjatutkimuksen tulokset korostavat koskemattoman jokiympäristön ja suojeltujen alueiden merkitystä raakun kannalta. Ihmisen maankäytöstä aiheutuvien vaikutusten minimointi ja valuma-alueiden hoitokäytännöillä on suuri merkitys lajin suojelun kannalta. "Sateenvarjolajina” raakun suojelu hyödyttää myös monia siihen kytköksissä olevia lajeja, kuten niiden isäntäkaloja lohta ja taimenta, ja koko jokiluontoa valuma-alueineen. Lajin erityisyyttä korostaa tutkimuksessa mukana olleen raakun korkea 248 vuoden ikä.
FM Mahsa Hajisafaralin väitöskirjan "Effect of catchment characteristics on dietary resource use and condition of freshwater pearl mussel (Margaritifera margaritifera") tarkastustilaisuus pidetään 24.5.2024 klo: 12:00-16:00 salissa FYS1.
Vastaväittäjänä toimii professori Timo Muotka (Oulun yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Mikko Kiljunen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja "Effect of catchment characteristics on dietary resource use and condition of freshwater pearl mussel (Margaritifera margaritifera)" on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94752
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mahsa Hajisafarali, mahsa.m.hajisafarali@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Akatemialta rahoitusta Jyväskylän yliopistoon kansainväliseen suurteholaskennan tutkimusyhteistyöhön19.12.2025 10:30:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt tutkimusrahoitusta suurteholaskennan kansainväliseen yhteistyöhön. Rahoitusta osoitettiin 12 hankkeelle yhteensä 6,4 miljoona euroa kaudelle 2026–2028. Jyväskylän yliopistossa rahoitusta sai kaksi hanketta, yhteensä noin 960 000 euroa.
Anu Kankainen valittiin akatemiaprofessoriksi19.12.2025 08:01:48 EET | Tiedote
Fysiikan professori Anu Kankainen sai arvostetun akatemiaprofessorin rahoituksen kaudelle 1.1.2026-31.12.2031.
Jyväskylän yliopiston Puolestapuhuja-palkinto 2025 Joni Kettuselle18.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistosäätiö on päättänyt luovuttaa vuoden 2025 Jyväskylän yliopiston Puolestapuhuja-palkinnon toimitusjohtaja, psykologian tohtori Joni Kettuselle. Firstbeat Oy:n perustaja Joni Kettunen johtaa yhtiönsä kahta liiketoimintaa, huippu-urheilua ja hyvinvointia.
Väitös: Verkkokauppoihin uppoutuminen voi auttaa rentoutumaan – tutkijan vinkit auttavat välttämään epäterveet käytösmallit verkko-ostoksilla18.12.2025 08:55:00 EET | Tiedote
KTM Tiina Kaletonin väitöstutkimus tarkastelee immersiota verkkokaupassa kuluttajan näkökulmasta. Immersio eli uppoutuminen tai mukaan tempautuminen ostoksiin voi auttaa rentoutumaan ja tekemään harkittuja päätöksiä, mutta aiheuttaa myös esimerkiksi ahdistusta jatkuessaan liian pitkään. Verkkokauppojen elementit myös ruokkivat negatiivista käytöstä painostamalla nopeisiin ostopäätöksiin.
Väitös: Julkisen sektorin IT-hankkeet kaatuvat usein rakenteellisiin ongelmiin - ratkaisuna modulaariset järjestelmät ja läpinäkyvyyden lisääminen17.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Reetta-Kaisa Kukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan, etteivät julkisen sektorin IT-hankkeiden ongelmat johdu teknisen osaamisen puutteesta, vaan hallinnon rakenteellisista ongelmista. Siiloutuminen, tiedonkulun katkokset ja jäykät hankintakäytännöt johtavat hankintoihin, joissa järjestelmistä tulee helposti jäykkiä, vaikeasti muokattavia ja kalliita ylläpitää. Ratkaisuksi Kukkonen esittää modulaarisempiä järjestelmiä ja hankintatiedon suurempaa läpinäkyvyyttä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme