Väitöskirja: Jokihelmisimpukat sitä paremmassa kunnossa, mitä pienemmät ihmistoiminnan vaikutukset valuma-alueella (Hajisafarali)
Tutkijatohtori Mahsa Hajisafarali osoitti väitöskirjassaan, jossa hän vertaili 29 pohjoista jokea, että jokihelmisimpukan eli raakun kunto ja kasvu oli sitä parempi, mitä vähäisempi oli ihmistoiminnan vaikutus ja ympäristön kuormitus valuma-alueella. Tulokset korostavat koskemattoman ympäristön ja ihmisen aiheuttamien vaikutusten lieventämisen merkitystä tämän ainutlaatuisen, uhanalaisen lajin säilyttämisessä
Vahva kytkös ympäröivään maaekosysteemiin
Makean veden simpukat, kuten raakku, tuottavat tärkeitä ekosysteemipalveluja suodattamalla ravintonsa ja samalla puhdistaen vettä. Hiilen isotooppeja seuraamalla paljastui, että raakkujen suodattaman ja hyödyntämän ravinnon alkuperä on valtaosin ympäröivillä maa-alueilla. Raakku on siis energian saannin osalta vahvasti kytköksissä ympäröivään terrestriseen ekosysteemiin. Tämän kytköksen havaittiin heikkenevän ihmistoiminnan vaikutuksen kasvaessa. Toisaalta havaittiin myös, että kasviplankton, erityisesti piilevät, on keskeinen rasvahappojen lähde raakun ravitsemuksessa.
Metsätalouden ja muun maankäytön haitalliset vaikutukset näkyvät jokihelmisimpukoissa
Keskeinen löydös tutkimuksessa oli, että raakut olivat paremmassa kunnossa ja kasvoivat paremmin ihmisen aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentyessä. Raakkujen parempaan kasvuun ja kuntoon liittyi veden alhaisempi ravinteikkuus, vähäisempi turvemaiden osuus, vähäisempi metsätalous ja maatalous sekä vähäisempi ojitusten määrä valuma-alueella—sekä alhaisempi vuotuinen lämpötila, pohjoisempi sijainti, korkeampi mineraalimaiden osuus, korkeampi suojelualueiden osuus ja myös korkeampi metsämaan osuus valuma-alueella.
Suojelualueiden positiivinen merkitys korostui
Väitöskirjatutkimuksen tulokset korostavat koskemattoman jokiympäristön ja suojeltujen alueiden merkitystä raakun kannalta. Ihmisen maankäytöstä aiheutuvien vaikutusten minimointi ja valuma-alueiden hoitokäytännöillä on suuri merkitys lajin suojelun kannalta. "Sateenvarjolajina” raakun suojelu hyödyttää myös monia siihen kytköksissä olevia lajeja, kuten niiden isäntäkaloja lohta ja taimenta, ja koko jokiluontoa valuma-alueineen. Lajin erityisyyttä korostaa tutkimuksessa mukana olleen raakun korkea 248 vuoden ikä.
FM Mahsa Hajisafaralin väitöskirjan "Effect of catchment characteristics on dietary resource use and condition of freshwater pearl mussel (Margaritifera margaritifera") tarkastustilaisuus pidetään 24.5.2024 klo: 12:00-16:00 salissa FYS1.
Vastaväittäjänä toimii professori Timo Muotka (Oulun yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Mikko Kiljunen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja "Effect of catchment characteristics on dietary resource use and condition of freshwater pearl mussel (Margaritifera margaritifera)" on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94752
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mahsa Hajisafarali, mahsa.m.hajisafarali@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kun data päättää lapsen urheilupolusta – uusi tutkimus etsii oikeudenmukaisempia tapoja valita lahjakkuuksia21.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Juniorijoukkueiden pelaajavalinnat herättävät keskustelua ja tunteita. Uusi Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke tutkii, miten dataperustainen lahjakkuuden tunnistaminen ja varhaiset valinnat vaikuttavat junioriurheilun eettisyyteen ja yhdenvertaisuuteen.
Iäkkäiden näkökyky ja kuuloaisti parantuneet - sukupolvien välinen vertailu paljastaa muutoksen21.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimus osoittaa, että 75- ja 80-vuotiaiden näkökyky on parantunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Nykyään iäkkäät kokevat vähemmän näkö- ja kuulovaikeuksia kuin ikätoverinsa 1990-luvulla.
Fysioterapiaa VR-laseissa – Jyväskylän yliopiston tutkijat kehittäneet uutta fysioterapiaa aivoinfarktipotilaille20.10.2025 07:58:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt ja testannut uutta virtuaalitodellisuuteen (VR) perustuvaa tapaa tehdä fysioterapiaharjoitteita. Harjoitteet on suunniteltu aivoinfarktista toipuville henkilöille, jotka kärsivät avaruudellisen hahmottamisen häiriöstä. Kyseessä on invalidisoiva tila, joka vaikuttaa huomiokykyyn ja tilan hahmottamiseen toispuoleisesti. Tämä on yksi ensimmäisistä kokeellisista tapaustutkimuksista, joissa kuntoutumista tuetaan lisäämällä virtuaalitodellisuudessa suoritettaviin fysioterapiapohjaisiin harjoitteisiin audiovisuaalisia vihjeitä.
Väitös: Aikuissosiaalityön tietopohja rakentuu moniäänisesti ja jännitteisessä toimintaympäristössä16.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
YTM Tuija Kuorikosken sosiaalityön väitöstutkimus tarkastelee aikuissosiaalityön ammattilaisten ja asiakkaiden kokemustiedosta, teoreettisesta- ja tutkimustiedosta sekä hallinnollisista vaatimuksista rakentuvaa tietopohjaa. Väitöstutkimus osoittaa, että nämä tiedonmuodot eivät aina kohtaa: niitä ohjaavat erilaiset arvot ja tavoitteet, jotka voivat olla keskenään ristiriidassa. Tutkimuksen mukaan moniäänisyys haastaa tietopohjan rakentumista, mutta samalla myös rikastuttaa sitä.
Vertaistuki rintasyövässä edellyttää joustavuutta – potilaan tarpeet vaihtelevat hoitopolun aikana15.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Rintasyöpään sairastuneiden vertaistuki on moniulotteista vuorovaikutusta, jossa potilaat rakentavat identiteettiään ja suhdettaan vertaistukijoihin. Uusi tutkimus tuo esiin potilaiden kokemuksia vertaistuen vuorovaikutuksen eri ulottuvuuksista. Kansainvälistä vertaistuen päivää vietetään 16.10.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme