Vieraskielinen sairaanhoitajaopiskelija kaipaa harjoittelussa ohjaajan ja työyhteisön tukea
Toiminnallisesti kaksikielisen sairaanhoitajakoulutuksen (TOKASA) opiskelijoiden ja ohjaajien kokemuksia tutkittiin nyt ensimmäisen kerran. Erityisasiantuntija Päivi Vartiainen pitää Suomessa tapahtuvaa koulutusta eettisempänä vaihtoehtona kuin sairaanhoitajien rekrytointia ulkomailta.

Kun kaksikielisen sairaanhoitajakoulutuksen opiskelija menee ensimmäiseen harjoitteluunsa työpaikalle, hän tarvitsee erityistä tukea harjoittelun ohjaajalta ja työyhteisöltä. Työpaikoilla monet kuitenkin jännittävät englannin puhumista ja välttelevät kaksikielisen koulutuksen opiskelijoita, mikä voi hidastaa tai estää oppimista ja työyhteisöön kuulumisen tunnetta.
Havainnot tehtiin Tampereen ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimuksessa, jonka ensimmäinen vertaisarvioitu artikkeli julkaistiin Tutkiva hoitotyö -lehdessä.
– Osa opiskelijoista kertoi kokeneensa harjoittelun aikana sosiaalista ulkopuolisuutta tai jopa syrjintää. Olisikin tärkeää, että työpaikoilla uskallettaisiin ottaa myös vieraskieliset sairaanhoitajaopiskelijat mukaan joukkoon, sanoo erityisasiantuntija, FT Päivi Vartiainen Tampereen ammattikorkeakoulusta.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että harjoittelupaikka on monelle kaksikielisen sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijalle ensimmäinen täysin suomenkielinen ympäristö. Harjoittelulla onkin tärkeä merkitys paitsi ammatissa tarvittavien taitojen, myös suomen kielen oppimiselle.
– Työpaikoilla tarvitaan rohkaisua ja kannustusta siihen, että englantia ja suomea voi käyttää rinnakkain. Työyhteisön ei tarvitse osata täydellisesti englantia eikä opiskelijan täydellisesti suomea. Tärkeintä on, että vuorovaikutus edistyy, Vartiainen korostaa.
Ohjaamiseen tulisi varata riittävästi aikaa
Toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus (TOKASA) on Tampereen ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun pilottihanke ulkomailta Suomeen muuttaneille opiskelijoille. Koulutus aloitetaan englannin kielellä, ja suomen kieltä lisätään vähitellen opintoihin integroituna. Tavoitteena on, että opiskelija voi valmistumisensa jälkeen toimia ammatissa suomen kielellä.
Pilottikoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden ja heidän ohjaajiensa kokemuksia selvitetään seurantatutkimuksella, josta vastaavat Päivi Vartiainen Tampereen ammattikorkeakoulusta sekä väitöskirjatutkija, lehtori Hanna Repo Jamal Metropolia Ammattikorkeakoulusta.
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa haastateltiin 23 opiskelijaa ja 11 harjoittelun ohjaajaa heidän kokemuksistaan ensimmäisestä harjoittelusta. Lisäksi opiskelijat arvioivat harjoitteluympäristöä strukturoidulla CALD-mittarilla. Aineisto kerättiin keväällä ja syksyllä 2022.
Tutkimus vahvisti käsitystä, että kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen liittyy työpaikoilla haasteita, jotka pitäisi ottaa huomioon ohjaajien aikaresurssissa.
– Työt tulisi järjestää niin, että ohjaajilla olisi vähän enemmän aikaa vieraskielisten opiskelijoiden ohjaamiseen. Olisi myös tärkeää, että ohjaajia palkittaisiin vieraskielisten opiskelijoiden ohjaamisesta, Vartiainen toteaa.
Myönteistä oli, että opiskelijat kokivat harjoitteluympäristönsä pääosin hyväksi. Opiskelijat saivat ohjaajiltaan rakentavaa palautetta, mikä edisti oppimista.
Ohjaajat puolestaan kuvasivat TOKASA-opiskelijoiden hoitotyön oppimismotivaatiota korkeaksi. Erityisesti kiiteltiin opiskelijoiden kiinnostusta vanhustyöhön, jonka oppimiseen kaikki suomenkieliset sairaanhoitajaopiskelijat eivät välttämättä ole motivoituneita.
Sairaanhoitajia tarvitaan ulkomailta – mutta miten?
Suomen hoiva- ja terveyspalvelut kärsivät työvoimapulasta, jonka paikkaamiseksi on jo vuosia rekrytoitu hoitajia ulkomailta. Erityisesti heitä on houkuteltu tänne Kaakkois-Aasiasta.
Yleensä Suomeen on tuotu valmiita sairaanhoitajia, jotka ovat suorittaneet lyhyen kielikoulutuksen lähtömaassa. Päivi Vartiainen näkee tässä monia eettisiä ongelmia.
– Suomessa työskentelee tuhansia filippiiniläisiä sairaanhoitajia hoiva-avustajina. He ovat suorittaneet lähtömaassaan nelivuotisen sairaanhoitajan korkeakoulutuksen, mutta täällä he kelpaavat vain avustaviin tehtäviin.
Jotkut ulkomailta Suomeen rekrytoidut hoitajat ovat joutuneet maksamaan välittäjille laittomia rekrytointimaksuja. On myös ilmennyt, että ihmisille on luvattu Suomessa hoiva-alan töitä, mutta tarjolla onkin ollut vain siivoojan töitä.
Vartiaisen mielestä Suomessa järjestettävä kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus onkin eettisempi ja läpinäkyvämpi malli työvoiman rekrytointiin ulkomailta. TOKASA-hankkeen tavoitteena on luoda toimiva ja pysyvä tutkintokoulutusmalli, jota voidaan jatkossa hyödyntää myös muissa ammattikorkeakouluissa.
– Tavoitteena on, että koulutuksesta valmistuvat sairaanhoitajat työllistyvät Suomessa koulutustaan vastaaviin töihin, Vartiainen summaa.
Hanketta rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön TalentBoost-ohjelmasta ja harkinnanvaraisesta rahoituksesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi VartiainenErityisasiantuntija, koulutuksen ja oppimisen palvelutTampereen ammattikorkeakoulu
Puh:+358 40 663 5485paivi.vartiainen@tuni.fiKuvat

Linkit
Tampereen ammattikorkeakoulu on monialainen työelämäkorkeakoulu, joka vastaa työ- ja elinkeinoelämän muuttuviin osaamistarpeisiin tuottamalla parasta ammatillista korkeakoulutusta ja innovaatioita. Toimimme aktiivisessa yhteistyössä korkeakouluyhteisön ja työelämän kumppaneiden kanssa, kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Kärkiosaamisemme suuntautuu oppimisen edistämiseen, uusien teknologioiden hyödyntämiseen, ekologisiin innovaatioihin ja sosiokulttuurisiin haasteisiin. TAMKissa on yli 10 000 opiskelijaa ja vakituista henkilöstöä noin 700.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen ammattikorkeakoulu
Yli 5000 hakijaa TAMKiin korkeakoulujen syksyn yhteishaussa12.9.2025 09:42:34 EEST | Tiedote
Korkeakoulujen syksyn yhteishaku päättyi 11.9.2025. Tampereen ammattikorkeakoulun hakukohteisiin tuli 5012 hakemusta. Tammikuussa alkaviin opintoihin on yhteensä 680 aloituspaikkaa.
Elämystalouden ilmiöitä -seminaari linjasi suuntaviivoja elämystalouden tulevaisuuteen11.9.2025 12:48:14 EEST | Tiedote
Elämystalouden nykytilaa ja tulevaisuutta pohdittiin 2.9.2025 Tampereen ammattikorkeakoululla järjestetyssä seminaarissa. Mukana oli laaja joukko alan asiantuntijoita: tutkijoita ja opettajia Tampereen korkeakouluyhteisöstä, edustajia alan kärkiyrityksistä sekä TAMKin uuden elämystalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden monialainen joukko.
TAMK ja Tampereen yliopisto aloittavat tohtorikoulutusyhteistyön10.9.2025 07:57:15 EEST | Tiedote
Suomessa on todettu tarve lisätä ja tehostaa tutkijakoulutusta osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston tohtorikoulutusyhteistyö vahvistaa molempien organisaatioiden tutkimusosaamista, edistää niiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) ja tukee monipuolisen rahoituksen hankkimista.
Tampereen ammattikorkeakoulun uudet opiskelijat on valittu7.7.2025 09:08:27 EEST | Tiedote
Tampereen ammattikorkeakoulun syksyllä alkaviin koulutuksiin valittiin lähes 3000 opiskelijaa. Opiskelijoita on kevään aikana valittu monessa eri haussa. Seuraava hakumahdollisuus avautuu syksyllä.
Hukkakahvista painoväriä: suomalaisinnovaatio uudistaa pakkauspainatusta23.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Kahvista painoväriä! Suomalaiskumppaneiden yhteistyö on johtanut uuteen innovaatioon, jossa paahdetun kahvin sivuvirroista tuotettua bioväriä on hyödynnetty kuitupohjaisten pakkausten fleksopainatuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme