Valkoposkihanhien pääjoukot jättivät Suomen
Viikko sitten Suomeen saapuivat valkoposkihanhien pääjoukot, mutta ohimuutto koilliseen Venäjälle jatkui saman tien. Nyt yli miljoonaisesta Barentsinmeren pesimäkannan valkoposkihanhista lienee Suomessa enää pieni vähemmistö. Loputkin arktiset hanhet muuttavat Suomesta tulevana viikonloppuna. Sen sijaan Suomen oma pienempi kanta on jo pesimässä.

Valkoposkihanhien muutto edistyi odotetun rivakasti hyvässä myötätuulessa. Viikko sitten saapui Suomeen lajin pääjoukot, mutta ohimuutto koilliseen Venäjälle jatkui saman tien. Esimerkiksi viikonlopun muuttohuipussa matkasi hanhia yötä päivää. Nyt yli miljoonaisesta Barentsinmeren pesimäkannan valkoposkihanhista lienee Suomessa enää pieni vähemmistö. Sen sijaan Suomen oma pienempi kanta on jo pesimässä.
Viikko sitten maanantaina alkanut huippumuutto jatkui voimakkaana tiistaina 14.5.2024. Tällöin suurin muuttajamäärä laskettiin BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan Savonlinnan Punkaharjulta, yhteensä 118 000 valkoposkihanhea ja lajilleen määrittämätöntä hanhea. Keskiviikon 15.5. selvästi suurin muuttajamäärä laskettiin Porvoon Kortasskäriltä, yhteensä 170 000 hanhea. Muutto jatkui läpi viikon, mutta torstaina ja perjantaina tuuli painoi suurimman osan hanhista kaakkoisrajan Venäjän puolelta ohi.
Myötätuulessa viikonloppuna koettiin seuraava huipennus, jolloin kymmeniä tuhansia muuttavia valkoposkihanhia havaittiin Hangosta itärajalle. Suurimmat paikkakohtaiset muuttajamäärät olivat lauantain 18.5. Joensuun Kiihtelysvaaran 23 500 sekä sunnuntain 19.5. Porvoon Söderskärin 37 800 hanhea. Jälkimmäisenä päivänä havaittiin Etelä-Ruotsissa Malmön pohjoispuolella 93 000 valkoposkihanhea muuttolennossa. Näistä ilmeisesti suurin osa ohitti Suomen pimeän aikaan.
Paikallismäärät olivat viikolla suuria Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Suurimmat ruokailevien ja lepäilevien valkoposkihanhien kerääntymät arvioitiin 14.5. Tohmajärven Valkeasuolla 54 000 sekä 15.5. Parikkalan Saaren Pohjanrannassa noin 70 000 hanhea. Viikolla lepäilikin Pohjois- ja Etelä-Karjalan pelloilla ja järvillä enimmillään arviolta reilusti yli puoli miljoonaa valkoposkihanhea. Nyt tilanne on rauhoittunut selvästi.
Satelliittiseurannan valkoposkihanhien liikkeitä on jo vaikeampi tulkita, sillä Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhet ovat jo Venäjän puolella, eivätkä kaikki enää mobiiliverkon alueella. Siksi Suomessa näkyvät hanhien paikannukset ovat useiden päivien takaa, eivätkä kerro totuutta hanhien oikeasta sijainnista.
Mutta vieläkö valkoposkihanhia riittää muutoksi asti ja miltä ensi viikon tilanne näyttää, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?
”Tuuliolot ja muukin sää suosivat valkoposkihanhien lähtöä Suomesta alkavalla viikolla, joten viikon aikana Itä-Suomen pellot todennäköisesti tyhjenevät siellä olevista lopuistakin linnuista.
Valkoposkihanhien pienehköjä jälkijoukkoja lienee vielä kauempana lounaassa, Virosta Pohjanmerelle ulottuvalla alueella. Ne eivät pääse helposti etenemään pahan vastatuulen vuoksi ennen ensi viikonloppua. Erityisesti ensi lauantaina sääolot ovat pitkien sääennusteiden valossa erinomaiset viimeistenkin hanhien tulla Suomeen ja itse asiassa jatkaa keskeytyksettä kohti pohjoisia pesimäalueita. Ensi viikonlopun jälkeen valkoposkihanhien muutto on käytännössä ohi.”
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa
Edellisvuosien tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.
Lähteet ja linkkejä
- BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu (tiira.fi)
- Suomen lajitietokeskus (laji.fi)
- Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
- Korvauksen hakeminen rauhoitettujen lajien aiheuttamisesta vahingoista ja vahinkojen ennalta ehkäisemisestä (ely-keskus.fi)
- Christian-Albrechts-Universität zu Kiel
- Artportalen.se
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joni Kivimäki
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 252
Jari Kontiokorpi (muuton eteneminen)
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 144
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Yhteystiedot
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
p. 0295 026 000
https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Maanteiden kunnossapito vaatii valintoja – liikennöitävyys varmistetaan kaikilla teillä (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa)15.9.2025 12:05:23 EEST | Tiedote
Maanteiden hoito ja niiden kunto kiinnostaa jokaista suomalaista, asui hän sitten taajamassa tai haja-asutusalueella. Maantieverkon korjausvelka on kasvanut 2,5 miljardiin, vaikka parina viime vuonna tilanteeseen on saatukin lisärahoituksella hieman helpotusta.
INFRA-hankkeiden haku syksyllä 2025 (Lappi)15.9.2025 11:11:07 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus avaa elinkeinolähtöisten infrahankkeiden haun Lapissa. Hankkeiden hakuaika on 15.9.–31.10.2025. Sähköinen haku tapahtuu EURA 2021 -järjestelmän kautta.
Petoaita vastaa tavallista aitaa, jos sähkövirta pääsee karkuteille5.9.2025 09:57:29 EEST | Tiedote
Tärkeä osa petovahinkojen torjuntaa on petoaitojen oikea-aikainen huolto laidunkauden aikana. Suurin uhka petoaidan toimivuudelle on sen alla kasvava kasvillisuus. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta on havainnoitu jonkin verran kiireellistä niittämistä kaipaavia petoaitojen alusia. Aitalankoihin osuessaan kasvillisuus johtaa sähkövirtaa maahan ja jännite langassa laskee, eikä enää riitä karkottamaan saalista etsivää petoa.
Toimintaympäristön kehittämisavustuksen haku Pohjois-Pohjamaalla, Kainuussa ja Lapissa käynnistyy 1.9.20251.9.2025 14:11:14 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa avautuu toimintaympäristön kehittämisavustushaku EAKR-rahastosta ajalle 1.9.–31.10.2025. Hakuun on varattu varoja yhteensä 2,15 miljoonaa euroa.
Luhanpuron sillan korjaustyöt alkavat Sotkamossa1.9.2025 12:50:18 EEST | Tiedote
Laakajärvetiellä sijaitsevan Luhanpuron sillan korjaustyöt Sotkamossa alkavat viikolla 37. Silta on suljettu liikenteeltä 8.-12.9.2025 klo 21.00–06.00. Ajantasaiset tiedot tietöistä: Tienkäyttäjälinja puh. 0200 2100 Liikennetilanne (fintraffic.fi)
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme