Kielen kompleksisuus ei ilmaise suomenoppijan taitotasoa
22.5.2024 12:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jos uuden kielen taito kehittyy yksinkertaisesta kompleksiseen, voiko kielitaidon tasoa mitata kompleksisuuden määrän avulla? Tähän kysymykseen etsitään vastausta FM Taina Myllärin väitöskirjassa, jossa yhdistetään kielenoppimisen tutkimusta, kielitaidon arviointia ja korpuslingvistiikkaa.
Tutkimuksessaan Mylläri kartoitti erilaisten kielenpiirteiden avulla, miten kompleksisuus ilmenee suomi toisena kielenä -teksteissä kielitaidon eri taitotasoilla. Tulokset vahvistavat käsitystä, jonka mukaan oppijankielen taitotason ja kompleksisuuden suhde ei ole suoraviivainen.
– Osittain tämä voi olla näkökulmakysymys, Mylläri sanoo. Kun kompleksisuus ajatellaan kompleksisten rakenteiden paljoutena, kielitaitoa voidaan mitata määrällisillä mittareilla. Kun Mylläri sovelsi syntaktisen kompleksisuuden tyypillisimpiä määrällisiä mittareita suomenkieliseen aineistoon, hän totesi, etteivät mittarit välttämättä havaitse merkittäviä eroja taitotasojen välillä.
Esimerkiksi usein kielitaidon keskitasolle tyypillisiksi ajateltuja sivulauseita esiintyi suomenoppijoiden teksteissä heti alimmilla taitotasoilla, eikä niiden yleisyys erotellut taitotasoja kovin hyvin. Sivulauseen aloittavat alistuskonjunktiot eivät myöskään merkittävästi yleistyneet taitotasolta seuraavalle.
Alistuskonjunktioiden lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että konjunktioiden kirjo laajeni, kun taitotaso nousi. Toinen tapa lähestyä oppijankielen kompleksisuutta onkin katsoa sitä kielellisten resurssien monipuolisuutena.
– Edistynyt kielitaito ei välttämättä ole kompleksisten kielenyksiköiden runsautta, vaan se voi olla taitoa valita kuhunkin tilanteeseen sopivat ilmaisutavat", Mylläri tiivistää yhden tutkimuksen keskeisimmistä tuloksista.
Suomen kielen opettamisen ja kielitaidon mittaamisen kannalta on merkitystä myös sillä, etteivät kompleksisena pidetyt kielenpiirteet tai nyt tutkitut kompleksisuuden määrälliset mittarit välttämättä sovellu suomen kielen taitotason mittaamiseen.
FM Taina Myllärin suomen kielen väitöskirja "Kompleksisuus osana suomenoppijan kielitaitoa" tarkastetaan 25.5.2024 klo 12.00 vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori Scott Jarvis (Northern Arizona University) ja kustoksena professori Jarmo Harri Jantunen (Jyväskylän yliopisto).
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0149-4
Tutkimusta ovat tukeneet Jyväskylän yliopisto, Suomalainen Konkordia-liitto ja Emil Aaltosen säätiö.
Lisätietoja:
Taina Mylläri, taina.m.myllari@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Kulttuurirahastolta lähes 900 000 euroa Jyväskylän yliopistoon vuonna 202612.2.2026 08:49:44 EET | Tiedote
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon 26 apurahaa, joiden yhteissumma on 891 500 euroa. Eniten apurahoja myönnettiin luonnontieteisiin, yhteensä 315 000 euroa.
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme