Kielen kompleksisuus ei ilmaise suomenoppijan taitotasoa
Jos uuden kielen taito kehittyy yksinkertaisesta kompleksiseen, voiko kielitaidon tasoa mitata kompleksisuuden määrän avulla? Tähän kysymykseen etsitään vastausta FM Taina Myllärin väitöskirjassa, jossa yhdistetään kielenoppimisen tutkimusta, kielitaidon arviointia ja korpuslingvistiikkaa.
Tutkimuksessaan Mylläri kartoitti erilaisten kielenpiirteiden avulla, miten kompleksisuus ilmenee suomi toisena kielenä -teksteissä kielitaidon eri taitotasoilla. Tulokset vahvistavat käsitystä, jonka mukaan oppijankielen taitotason ja kompleksisuuden suhde ei ole suoraviivainen.
– Osittain tämä voi olla näkökulmakysymys, Mylläri sanoo. Kun kompleksisuus ajatellaan kompleksisten rakenteiden paljoutena, kielitaitoa voidaan mitata määrällisillä mittareilla. Kun Mylläri sovelsi syntaktisen kompleksisuuden tyypillisimpiä määrällisiä mittareita suomenkieliseen aineistoon, hän totesi, etteivät mittarit välttämättä havaitse merkittäviä eroja taitotasojen välillä.
Esimerkiksi usein kielitaidon keskitasolle tyypillisiksi ajateltuja sivulauseita esiintyi suomenoppijoiden teksteissä heti alimmilla taitotasoilla, eikä niiden yleisyys erotellut taitotasoja kovin hyvin. Sivulauseen aloittavat alistuskonjunktiot eivät myöskään merkittävästi yleistyneet taitotasolta seuraavalle.
Alistuskonjunktioiden lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että konjunktioiden kirjo laajeni, kun taitotaso nousi. Toinen tapa lähestyä oppijankielen kompleksisuutta onkin katsoa sitä kielellisten resurssien monipuolisuutena.
– Edistynyt kielitaito ei välttämättä ole kompleksisten kielenyksiköiden runsautta, vaan se voi olla taitoa valita kuhunkin tilanteeseen sopivat ilmaisutavat", Mylläri tiivistää yhden tutkimuksen keskeisimmistä tuloksista.
Suomen kielen opettamisen ja kielitaidon mittaamisen kannalta on merkitystä myös sillä, etteivät kompleksisena pidetyt kielenpiirteet tai nyt tutkitut kompleksisuuden määrälliset mittarit välttämättä sovellu suomen kielen taitotason mittaamiseen.
FM Taina Myllärin suomen kielen väitöskirja "Kompleksisuus osana suomenoppijan kielitaitoa" tarkastetaan 25.5.2024 klo 12.00 vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori Scott Jarvis (Northern Arizona University) ja kustoksena professori Jarmo Harri Jantunen (Jyväskylän yliopisto).
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0149-4
Tutkimusta ovat tukeneet Jyväskylän yliopisto, Suomalainen Konkordia-liitto ja Emil Aaltosen säätiö.
Lisätietoja:
Taina Mylläri, taina.m.myllari@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin10.11.2025 13:31:10 EET | Tiedote
Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta.
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa6.11.2025 09:33:59 EET | Tiedote
KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.
Digitaalisia ratkaisuja iäkkäiden kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon - Timo Hinrichs liikuntalääketieteen professoriksi6.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lääkäri Timo Hinrichs aloitti 1.10.2025 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen professorina, vahvistaen alan tutkimusta ja koulutusta. Hinrichs tutkii liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä terveyden ylläpitämisessä, kuntoutuksen tukemisessa ja elämänlaadun edistämisessä. Hänen tutkimuksensa keskiössä on digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja käyttöönotto iäkkäiden liikkuvuuden ja terveyden tukemisessa.
Väitöstutkimus: ikääntyneet oppivat digitaitoja parhaiten vertaisiltaan, ei kiireessä läheisten opastamana6.11.2025 06:59:00 EET | Tiedote
FM Viivi Korpela tarkastelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan ikääntyneiden digiosallisuutta, arjen digitaitojen oppimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluita. Tulosten mukaan läheisten antama digituki ei aina johda oppimiseen, kun taas vertaisohjauksessa taidot ja osallisuuden tunne vahvistuvat. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalvelut jäävät usein irrallisiksi ikääntyneiden käyttäjien arjesta. Tutkimus haastaa pohtimaan, kenen ehdoilla digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme