Espoo kaavoittaa Träskändan kartanoalueen kaupunkilaisten käyttöön

Jaa

Espoon Järvenperässä sijaitseva Träskändan kartanon alue asemakaavoitetaan. Tavoitteena on saada kartanoalueen rakennukset kunnostettua ja kaupunkilaisten aktiiviseen käyttöön. Kaava-alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja lähes kokonaan luonnonsuojelualuetta. Alueelle ei suunnitella uutta rakentamista.

Suuri valkoinen kartanorakennus, edessä nurmikkoa ja sivuilla suuria puita.
Kartanoalue siirtyi Espoon kaupungin omistukseen 1920-luvulla ja toimi hoivakotina aina vuoteen 2005 asti. Kartanopuisto on valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö ja yksi Espoon vanhimmista luonnonsuojelualueista. Noelle Renberg

Kaava-alue kattaa koko kartanopuiston alueen Glimsinjoen molemmin puolin. Koko alue aivan pohjoisinta nurkkaa lukuun ottamatta on luonnonsuojelualuetta. Kaavoituksen keskiössä on joen pohjoispuolinen alue, jossa pääosa rakennuksista sijaitsee. Selvityksiä laajennetaan myös joen eteläpuoliselle alueelle, jotta mahdolliset vaikutukset voidaan päivittää kaavamääräyksiin. Tarkoituksena on kunnostaa kartanoaluetta ja sen rakennuksia, jotta ne pääsevät ansaitsemaansa käyttöön kaikille avoimena ja viihtyisänä virkistysalueena.

Träskändan historiallinen kartanoalue sijaitsee Espoon Pitkäjärven lounaispäässä, Glimsinjoen ja suuren Rantatien varrella. Alueella sijaitsee useita rakennuksia kuten kaksikerroksinen klassistinen päärakennus 1920-luvulta. Puistorakennuksia ovat muun muassa arkkitehti C.L. Engelin suunnittelemat uusgoottilainen viljamakasiini sekä avoin klassistinen pyörötemppeli 1820-luvulta.

Kartanoalue siirtyi Espoon kaupungin omistukseen 1920-luvulla, jolloin rakennuksesta tehtiin hoivakoti. Toiminta jatkui vuoteen 2005, minkä jälkeen päärakennus on ollut tyhjillään lähes 20 vuotta. Kesällä 2023 valmistuneissa korjauksissa kunnostettiin kartanon päärakennuksen julkisivut ja vesikatto.

Kaava mahdollistaa kartanoalueen rakennuksille laajemmat toimintaedellytykset

Uuden asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Träskändan kartanon alueen olemassa olevissa rakennuksissa palvelutoimintaa, joka voi olla esimerkiksi majoitus-, ravintola-, kokoontumis-, koulutus-, liikunta- tai virkistyspalvelua. Alueen suurin rakennus on päärakennuksen läheisyyteen 1950-luvulla rakennettu vanha kunnalliskoti eli Aurorakoti. Siinä toimii nykyään alueen pienyrittäjiä ja taiteilijoita, jotka voivat jatkaa tiloissa toistaiseksi.

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on myöntänyt suunnitteluvarauksen Chene Hotel Oy:lle 5.2.2024. Hankkeen tavoitteena on kehittää alueen rakennuksia ja kartanopuistoa.

Träskändan kartanopuistossa kohtaavat historia ja monimuotoinen luonto

Kartanopuisto on valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö ja yksi Espoon vanhimmista luonnonsuojelualueista. Kartanopuisto on suosittu ulkoilualue ja tärkeä lähiympäristö alueen asukkaille. Kartanon laaja puistoalue koostuu kolmesta osasta: maisemapuistosta, puistometsästä ja luonnonmetsästä, joka on puiston luonnontilaisin osa. Kartanon puutarha- ja puistoalueet tulevat jatkossakin säilymään kaikille avoimena tilana.

Asemakaavoitus käynnistyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatimisella, joka kuulutetaan vireille 22.5.2024. OAS tulee nähtäville 27.5.-25.6.2024. Träskändassa järjestetään kaavakävely 10.6.2024.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon jälkeen alkaa kaavaehdotuksen valmistelu. Kaavaehdotus tulee vuoden 2025 aikana kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Kaupunkisuunnittelukeskus tiedottaa nähtävilläolosta kaavakuulutuksella, kaavan verkkosivulla ja kirjeitse lähinaapureille.

Lisätietoja:
Juha Miettinen, asemakaavainsinööri, kaupunkisuunnittelukeskus, puh. 040 508 9198, juha.miettinen@espoo.fi

Avainsanat

Kuvat

Suuri valkoinen kartanorakennus, edessä nurmikkoa ja sivuilla suuria puita.
Kartanoalue siirtyi Espoon kaupungin omistukseen 1920-luvulla ja toimi hoivakotina aina vuoteen 2005 asti. Kartanopuisto on valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö ja yksi Espoon vanhimmista luonnonsuojelualueista.
Lataa

Linkit

Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa.

Facebook

Twitter

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Espoon kaupunki - Esbo stad

Tilastot ja tutkimukset -kuukausitiedote kesäkuu 202414.6.2024 17:11:34 EEST | Tiedote

Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 -tietoisku on valmistunut. Espoon väestönlisäyksestä selvästi suurempi osa tuli vuonna 2023 kokonaismuuttovoitosta (7 385 henkeä) kuin luonnollisesta väestönlisäyksestä (1 430 henkeä). Espoolaiset äänestivät eurovaaleissa keskimääräistä vilkkaammin. Espoon väkiluku oli huhtikuun 2024 lopussa ennakkotietojen mukaan 316 110. Työttömyyden kasvu jatkui huhtikuussa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye