Juoksutukset ja vähäsateinen toukokuu hillinneet Saimaan ja Pielisen nousua. Tulvahuippu saavutetaan touko–kesäkuun vaihteessa. (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)
Vuoksen vesistöalueella Saimaan ja Pielisen vedenkorkeuksien nousu on hidastunut ja ennusteen mukaan tulvahuippu saavutetaan touko-kesäkuun vaihteessa. Saimaan pinta on ajankohtaan nähden noin 75 cm ja Pielisen pinta 50 cm keskimääräistä korkeammalla. Tulvasta voi aiheutua haittaa tai vahinkoa alimmille rantarakenteille, rakennuksille ja viljelysalueille sekä mahdollisesti liikenneyhteyksille, teollisuudelle ja vesihuollolle. Suurten juoksutusten vuoksi virtaus Vuoksella ja Pielisjoella on selvästi tavanomaista voimakkaampaa, mikä tulee huomioida vesillä liikuttaessa. Vesistöalueen muissa järvissä vedenkorkeudet ovat paikoin selvästi tavanomaista korkeammalla, mutta kääntyneet jo laskuun.

Vuoksen vesistöalueen vesitilanne on jatkunut tavanomaista runsasvetisempänä koko talven ja kevään ajan. Syys-huhtikuussa sadekertymä oli noin 130 mm keskimääräistä suurempi ja huhtikuun sademäärä noin kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Toukokuusta on ennusteen mukaan kuitenkin tulossa tavanomaista vähäsateisempi, mikä on laskenut pahimpia tulvaennusteita. Nykytilanteeseen nähden vedenkorkeus nousee ennusteen mukaan Saimaalla ja Pielisellä vielä noin 5 cm. Saimaalla tulva jää todennäköisesti alemmas kuin vuoden 2012 tulva, joka oli 2000-luvun tähän asti pahin tulva. Alkukesän mahdolliset runsaat sateet voivat vielä pidentää Saimaan ja Pielisen tulvatilannetta, mutta todennäköisesti vedenkorkeudet kääntyvät laskuun kesäkuun alkupuolella. Saimaan pinta tulee todennäköisesti pysymään tavanomaista korkeammalla elokuuhun asti. Runsas vesitilanne koskettaa koko Saimaata mukaan lukien Haukiveden, Puruveden ja Pyhäselän alueet.
Kuopion Kallavesi on noussut noin 20/25 cm keskimääräistä kevättulvaa korkeammalle ja vedenpinta on kääntynyt laskuun toukokuun puolivälissä. Toteutunut tulvakorkeus vastasi likimain vuoden 2012 tulvaa. Tätä suurempia tulvia on esiintynyt viimeksi 1980-luvulla. Kallaveden yläpuolisissa vesistöissä vedenkorkeudet ovat pääsääntöisesti kääntyneet laskuun. Merkittäviä tulvavahinkoja ei ole odotettavissa Kallavedellä tai sen yläpuolisissa vesistöissä.
Vedenkorkeuden nousua hillitään juoksutusten avulla
Tulvajuoksutuksia on toteutettu talven ja kevään aikana eri puolilla vesistöaluetta. Saimaalla lisäjuoksutukset on aloitettu jo 21.8.2023. Saimaan juoksutusta kasvatettiin 13.5. alkaen viikkokeskiarvoon 1050 m3/s, joka on suurempi juoksutus kuin koskaan aiemmin Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön voimassa olon aikana vuodesta 1991. Lisäjuoksutusten vuoksi Saimaan pinta on noin 30 cm luonnonmukaista vedenkorkeutta alempana.
Pielisen luonnonmukaista virtaamaa kasvatettiin tulvavahinkojen torjumiseksi poikkeusluvalla aikavälillä 11.4–5.5.2024, minkä jälkeen on palattu luonnonmukaista vedenkorkeutta vastaavaan virtaamaan. Pielisen vedenkorkeus on tällä hetkellä noin 20 cm luonnonmukaista vedenkorkeutta alempana. Kallaveden juoksutukset aloitettiin Konnuksen tulvakanavasta maaliskuulla ja Naapuskosken pato on ollut auki 6.4. lähtien. Onkivedellä juoksutetaan enää Viannankosken padosta.
Tulvatilanteen huomioiminen
Tulva voi aiheuttaa vahinkoja rantarakenteille sekä matalimmilla alueilla sijaitseville talousrakennuksille, rantasaunoille ja loma-asunnoille. Matalimpia rantateitä voi jäädä tulvaveden alle, mikä voi vaikeuttaa pääsyä loma-asunnoille ja vakituisille asunnoille. Tulvatilanteessa on syytä tarkistaa veneiden ja laitureiden kiinnitykset sekä kerätä ylimääräinen tavara pois rannoilta. Veneilijöiden on syytä varautua järvillä mahdollisesti ajelehtivaan irtotavaraan ja puunrunkoihin.
Vastuu tulvilta suojautumisesta ja tulvavahinkojen ehkäisemisestä on ensisijaisesti kiinteistön omistajalla. Kiinteistönomistajia muistutetaan tarvittaessa suojaamaan kastumisvaarassa olevat rakennukset. Ohjeita omatoimiseen varautumiseen löytyy esimerkiksi vesi.fi-palvelusta: www.vesi.fi/teemasivu/teemana-tulviin-varautuminen.
Runsaasta vesitilanteesta ja säännösteltyjen järvien suurista juoksutuksista johtuen jokien virtaamat voivat olla selvästi tavanomaista suurempia. Tämä on syytä huomioida rannoilla ja vesillä liikuttaessa.
Voit ilmoittaa tulvahavainnoistasi
Tulvahavainnoista voi ilmoittaa vesi.fi -sivuston karttapalvelussa www.vesi.fi/karttapalvelu. Ilmoitetut havainnot tulevat julkisesti näkyviin ja auttavat viranomaisia tulvatilannekuvan ylläpidossa. Merkittävämmistä havainnoista tai odotettavissa olevista vahingoista voit olla yhteydessä suoraan ELY-keskuksiin. Kiireellisissä hätätilanteissa tulee soittaa yleiseen hätänumeroon.
Saimaan alueen ELY-keskukset seuraavat tulvatilanteen etenemistä ja jatkavat tiedottamista yhteistyössä Tulvakeskuksen ja alueen pelastuslaitosten kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaakkois-Suomen ELY-keskus:
Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntö, alueellinen tulvatieto (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso)
Johtava vesitalousasiantuntija Tapio Tuukkanen, p. 0295 029 225
Vesitalousasiantuntija Jarmo Kivi, p. 0295 029 211
Etelä-Savon ELY-keskus:
Alueellista tietoa (Etelä-Savo)
Johtava vesitalousasiantuntija Varpu Rajala, p. 0295 024 224
Pohjois-Savon ELY-keskus:
Alueellista tietoa (Pohjois-Savo)
Johtava vesitalousasiantuntija Tuulikki Miettinen, p. 0295 026 828
Vesitalousasiantuntija Jussi Härkönen, p. 0295 026 202
Vesitalousasiantuntija Ilkka Maksimainen, p. 0295 026 823
Pohjois-Karjalan ELY-keskus:
Alueellista tietoa (Pohjois-Karjala):
Vesitalousasiantuntija Teppo Linjama, p. 0295 026 199
Johtava asiantuntija Mauri Keränen, p. 0295 027 691
ELY-keskusten sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
Tulvakeskus/Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Vesistöennusteet
Hydrologi Juho Jakkila, p. 0295 251 215
Ryhmäpäällikkö Ari Koistinen, p. 0295 251 287
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)syke.fi
Kuvat

Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Aurinkokettu Sky Power Finland Oy:n Säkylään ja Huittisiin suunnitellun aurinkovoimahankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu (Varsinais-Suomi, Satakunta)19.6.2025 14:36:28 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut yhteysviranomaisen perustellun päätelmän Aurinkokettu-nimisestä aurinkovoimahankkeesta, joka on suunnitteilla Säkylän ja Huittisten alueille. Hankkeesta vastaa Sky Power Finland Oy.
Yritystukien syksyn haut käynnistyvät Pohjois-Suomessa 18.8.2025 (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi)19.6.2025 12:58:59 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus avaa elokuussa määräaikaisen Kasvun kiitorata -haun ja pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä uuden teknologian hyödyntämisen haun. ELY-keskuksella on avoinna lisäksi yrityksen kehittämisavustuksen jatkuvat haut, ja ne sulkeutuvat poikkeuksellisesti jo 30.11.2025 elinvoimakeskusten perustamisen vuoksi.
Lounais-Suomen sinilevätilanne rauhallinen (Varsinais-Suomi, Satakunta)19.6.2025 12:36:16 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne on kehittynyt Lounais-Suomessa viileässä ja tuulisessa säässä edellisvuotta hitaammin. Sinilevää on havaittu vähäisessä määrin juhannusviikolla Rymättylän Kirkkojärvellä ja merialueella Mannerveden havaintopaikalla. Siitepölyä voi edelleen esiintyä runsaasti vesistöjen pinnoilla ja rantavedessä.
Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen valtion aluehallinnon uudistuksesta19.6.2025 08:26:04 EEST | Tiedote
Hallituksen esitys valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi on hyväksytty. Vuoden 2026 alusta Suomeen perustetaan kymmenen alueellista elinvoimakeskusta nykyisten ELY-keskusten pohjalta. Samalla perustetaan valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto.
Arvokkaan rakennusperintömme hoitoon avustuksia 175 000 euroa (Varsinais-Suomi, Satakunta)17.6.2025 13:16:46 EEST | Tiedote
Ympäristöministeriö osoittaa ELY-keskuksille vuosittain harkinnanvaraista määrärahaa jaettavaksi avustuksina rakennusperinnön hoitoon sekä saariston ympäristönhoitoon. Vuonna 2025 Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan saatiin rakennusperinnön hoitoon 175 000 euroa ja lisäksi saariston ympäristön hoitoon 73 500 euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme