Kaupunkiluonto helpottaa kuumuutta, mutta jakautuu epätasaisesti
Kasvillisuuden viilentävä vaikutus ei jakaudu tasaisesti Euroopan kaupunkialueilla. Viilentävää kasvillisuutta on vähiten alueilla, joiden asukkaat ovat sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa. Tutkijoiden mukaan kaupunkisuunnittelussa pitäisi varautua lämpöaaltoihin nykyistä paremmin.
![Raitiovaunu Helsingin Mäkelänkadulla](/data/images/public/3747/70241320/fe4ec156-f2b2-43af-9f8f-5b225bbefcba-w_720.jpg)
Lämpöstressi eli kuumuuden aiheuttama elimistön kuormitus on yleisin ilmastosta johtuva ennenaikaisten kuolemien syy Euroopassa. Voimakkaiden lämpöaaltojen ennustetaan lisääntyvän ja pitkittyvän tulevaisuudessa. Kaupunkialueet kuumenevat helposti, koska tiivis rakennettu ympäristö pidättää lämpöä tehokkaasti. Viheralueet, kuten puuryhmät ja puistot, sen sijaan lievittävät kuumuutta, koska ne tarjoavat varjoa ja viilentävät haihduttamisen kautta.
Laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan viheralueiden tarjoama viilennys kuitenkin jakautuu epäoikeudenmukaisesti. Tutkijat selvittivät viheralueiden viilentävän vaikutuksen oikeudenmukaisuutta 14:ssä Euroopan kaupungissa. Tutkitut kaupungit olivat Amsterdam, Ateena, Basel, Berliini, Budapest, Firenze, Helsinki, Istanbul, Lontoo, Madrid, Pariisi, Rooma, Tukholma ja Wien.
Tutkimuksen mukaan korkeiden lämpötilojen haitoille altistuivat eniten tiheästi rakennettujen ja usein huonokuntoisten alueiden asukkaat, sillä näillä alueilla on vähemmän kasvillisuutta. Alueiden asukkaat olivat usein pienituloisia tai työttömiä ja asuivat vuokralla. Myös maahanmuuttajatausta korostui asukkaiden taustoissa.
Sosioekonomiselta asemaltaan vahvemmassa asemassa olevat, kuten hyvätuloiset ja asunnonomistajat, saivat tutkimuksen mukaan keskimääräistä parempaa kaupunkivihreän tuomaa viilennystä.
– Tämä epäsuhta pitäisi huomioida kaupunkisuunnittelussa ja käytännön viilennystoimien pohtimisessa. Kasvillisuus on keskeinen keino parantaa kaupunkialueiden lämpömukavuutta. Kasvillisuutta kannattaisi lisätä alueille, joilla sitä ei vielä ole tarpeeksi. Puut ja muu kasvillisuus myös lisäävät ympäristön monimuotoisuutta ja hiilensidontaa, sanoo tutkimuksessa mukana ollut kaupunkimeteorologian professori Leena Järvi Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INARista.
Helsingissä sosioekonominen yhteys heikompi
Tutkijat laskivat paikkakohtaisten mallisimulaatioiden avulla erityisen viilennysindeksin (GCoS), joka kuvaa kyseisellä alueella olevien viheralueiden viilentävää tai jäähdyttävää vaikutusta. Viilennysindeksin vaihtelua verrattiin väestörekistereistä haettuihin sosioekonomisiin muuttujiin, kuten kotitalouden tulotasoon, työllisyystilanteeseen, asumismuotoon tai maahanmuuttajataustaan.
– Näin saimme uutta tietoa viheralueiden viilentävän vaikutuksen jakautumisesta erilaisten ihmisryhmien asuttamille kaupunkialueille, Järvi sanoo.
Tutkimuksen mukaan Helsingissä, Budapestissa ja Tukholmassa yli puolet väestöstä asui alueilla, joita viheralueet viilensivät tehokkaimmin. Toisaalta näiden kaupunkien asukkaista 40 prosenttia asui alueilla, joilla viilennys oli heikompaa. Myös Helsingissä alhaisen tulotason asuinalueilla kasvillisuuden tarjoamaa viilennystä oli vähemmän kuin korkeamman tulotason alueilla.
– Helsingissä tulotason ja viilennysvaikutuksen yhteys oli kuitenkin keskimäärin heikompi kuin tutkimuksen muissa kaupungeissa. Tämä voi johtua siitä, että meillä on myös suhteellisen kalliita tiiviisti rakennettuja alueita, kuten Jätkäsaari, Järvi arvioi.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin Nature Cities -tiedelehdessä toukokuussa.
Julkaisu:
Rocha, A.D., Vulova, S., Förster, M. et al. Unprivileged groups are less served by green cooling services in major European urban areas. Nat Cities (2024). https://doi.org/10.1038/s44284-024-00077-x
Lisätiedot:
Leena Järvi
Kaupunkimeteorologian professori, Ilmakehätieteiden keskus INAR
Helsingin yliopisto
leena.jarvi@helsinki.fi
0503110371
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat loivat solun, josta ei voi syntyä syöpää9.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat onnistuivat luomaan soluja, joiden jakautumista voidaan kontrolloida. Menetelmä mahdollistaa uudenlaiset, turvalliset soluhoidot.
Tasapuolisempi typpilannoitteiden käyttö parantaisi ruokaturvaa5.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Typpilannoitteen käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin lisäisi maailman viljantuotantoa ja kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa. Lisäksi se hillitsisi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
Turismi ja piittaamattomuus uhkaavat Kanariansaarten luontoa4.7.2024 09:18:45 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden järjestämä työpaja Kanariansaarilla pohti luonnonsuojelun ja massaturismin yhteensovittamista sekä tietotarpeita muutoksiin varautumiseksi. Tuore työpajaraportti kokoaa yhteen paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnonsuojelun ja turismin yhteensovittamisen haasteista.
Äidin raskaudenaikainen hyvinvointi suojaa lapsen mielenterveyttä3.7.2024 11:58:13 EEST | Tiedote
Äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Helsingin yliopistoon valittiin yli 4 200 uutta opiskelijaa – lähes joka seitsemäs pääsi sisään3.7.2024 11:33:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme