Kela ei enää myönnä aikuiskoulutustuen lainatakausta uusiin opintoihin elokuusta 2024 alkaen
Eduskunta on päättänyt aikuiskoulutustuen lakkautuksesta. Lakimuutoksen myötä Kela ei enää myönnä aikuiskoulutustuen lainatakausta elokuussa tai sen jälkeen alkaviin opintoihin.
Eduskunta on hyväksynyt muutokset, joita hallitus on esittänyt aikuiskoulutusetuuksista annettuun lakiin. Tähän asti palkansaaja tai yrittäjä on voinut hakea aikuiskoulutustukea Työllisyysrahastolta. Aikuiskoulutustukea saavalla opiskelijalla on ollut lisäksi oikeus opintolainan valtiontakaukseen, jonka on myöntänyt Kela.
Lakimuutoksen myötä aikuiskoulutustukea ei myönnetä uusiin opintoihin enää 1.8.2024 alkaen. Tukea on mahdollista saada opintoihin, jotka ovat alkaneet viimeistään 31.7.2024. Tukea pitää alkaa nostaa ennen elokuuta 2024, ja sitä voi saada vuoden 2025 loppuun asti. Aikarajat koskevat myös aikuiskoulutuksen lainatakausta.
Vuonna 2023 Työllisyysrahasto maksoi aikuiskoulutustukea 32 518 henkilölle. Aikuiskoulutuksen lainatakauksen sai Kelasta 9 074 henkilöä.
Mitä tukia aikuisopiskelija voi jatkossa saada Kelasta?
Lakimuutoksen jälkeen aikuisopiskelijat voivat yhä hakea ja saada Kelan myöntämää opintotukea. Opintotukeen kuuluvat opintoraha ja opintolainan valtiontakaus.
Korkeakouluopintoihin voi saada opintotukea, jos opiskelija ei ole käyttänyt kaikkia opintotukikuukausia aiempiin korkeakouluopintoihinsa.
Toisen asteen opinnoissa, esimerkiksi ammatillisen oppilaitoksen opinnoissa, ei ole opintotukikuukausille rajoitusta. Opiskelija voi siis saada opintotukea, vaikka hän olisi jo aiemmin suorittanut toisen asteen tutkinnon. Lisäksi toiseen asteen opiskelija voi saada Kelasta koulumatkatukea, jos hänen koulumatkansa on pitkä. Opiskelijan ikä ja tulot eivät vaikuta koulumatkatuen saamiseen.
Opintotukea saavan aikuisopiskelijan on kuitenkin huomioitava opintotuen vuositulorajat. Tulot huomioidaan koko vuoden ajalta, joten opintotukea ei välttämättä saa, jos opiskelee työn ohessa. Kela huomioi tulorajoissa koko opintoajalta saadut tulot kalenterivuosittain. Ennen opintojen aloituskuukautta ja valmistumiskuukauden jälkeen saadut tulot voivat kuitenkin olla miten suuret tahansa.
Opintorahaa ja opintolainan valtiontakausta voi kuitenkin hakea. Jos opiskelijan tulot ovat liian suuret, voi hän perua tai palauttaa opintorahat, kun opintolaina on nostettu.
Aikuisopiskelija voi saada opintovapaansa ajalta myös yleistä asumistukea. Asumistuessa tulorajoissa huomioidaan myös muiden samaan ruokakuntaan kuuluvien tulot.
Lisätietoa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiIlpo LahtinenerikoissuunnittelijaKela
Puh:040 576 4479etunimi.sukunimi@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Den sociala tryggheten förändras, utmanar och styr FPA:s verksamhet21.5.2025 06:15:00 EEST | Pressmeddelande
Av FPA:s verksamhetsberättelse och bokslut för 2024 framgår hur de förändringar i den sociala tryggheten som ingår i regeringsprogrammet och FPA:s produktivitetsprogram visar sig i verksamheten. År 2024 betalade FPA ut cirka 17,3 miljarder euro i förmåner.
Muuttuva sosiaaliturva haastaa ja ohjaa Kelan toimintaa21.5.2025 06:15:00 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kelan vuoden 2024 toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä selviää, miten hallitusohjelmaan kirjatut sosiaaliturvan muutokset ja Kelan tuottavuusohjelma näkyivät toiminnassa. Kela maksoi vuonna 2024 etuuksia 17,3 miljardia euroa.
Sjukfrånvaro på grund av depression har blivit klart vanligare bland studerande än bland förvärvsarbetande21.5.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Långvarig sjukfrånvaro bland studerande på grund av psykisk ohälsa har blivit klart vanligare sedan år 2010. Mest har frånvaro på grund av depression ökat, särskilt hos kvinnor. Men även för manliga studerande skiljer sig utvecklingen tydligt från dem som arbetar.
Opiskelijoiden masennusperusteiset sairauspoissaolot ovat yleistyneet huomattavasti enemmän kuin työssä olevien21.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Opiskelijoiden mielenterveysperusteiset pitkät sairauspoissaolot ovat yleistyneet selvästi vuodesta 2010. Eniten ovat lisääntyneet masennukseen perustuvat poissaolot, etenkin naisilla. Kuitenkin myös miespuolisilla opiskelijoilla kehitys eroaa selvästi työssä olevista.
Familjeledighetsreformen ökade pappors användning av föräldraledighet – men flexibiliteten utnyttjas fortfarande i liten utsträckning20.5.2025 09:45:00 EEST | Pressmeddelande
Pappor till barn födda efter föräldraledighetsreformen har tagit ut en nästan dubbelt så stor andel av föräldrapenningsdagarna som pappor till barn födda före reformen. De flesta pappor tar ut ledigheten också vid andra tidpunkter än samtidigt med barnets mamma. Endast få föräldrar använder deltidsledighet eller delar upp ledigheten i flera korta perioder.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme