Katsoo kuin lehmä uutta veräjää – miksi?
24.5.2024 12:11:04 EEST | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Tiedote
”Katsoo kuin lehmä uutta veräjää” kuvaa täydellisesti lehmien luontaista uteliaisuutta ja epäluuloisuutta uusien asioiden edessä. Uusi veräjä tai ämpäri voi olla lehmälle kauhistus. Se pysähtyy, katsoo epäluuloisesti ja kieltäytyy liikkumasta. Mitä muuta lehmä ihmettelee? Laitumelle lasku -tapahtumat tarjoavat oivan tilaisuuden ottaa asiasta selvää ja seurata lehmien reaktioita hämmästyksestä ilotteluun. Lehmät päästetään laitumelle 25.5. Muhoksella, Pohjois-Pohjanmaalla ja 29.5. Lohtajalla, Keski-Pohjanmaalla.

Suurin osa lehmän päivästä kuluu leppoisasti märehtien ja rentoutuen. Lehmä syö päivässä keskimäärin 50-55 kiloa nurmesta tehtyä esikuivattua säilörehua, jota täydennetään väkirehulla. Täydennysrehuna käytetään usein ohraa, kauraa, rypsiä sekä kivennäisiä ja vitamiineja. Suomalainen maitoketju onkin edelläkävijä soijattomassa maidontuotannossa.
Vuonna 2023 Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa oli 236 000 lypsylehmää. Maitotiloja oli vuoden lopussa 4200 ja lypsylehmiä keskimäärin 55 per tila. Maitoa tuotettiin 2174 miljoonaa litraa. Noin 80 % lehmistä elää pihattonavetoissa, joissa ne voivat vapaasti liikkua, syödä, juoda ja levätä. Alalla on vahva tahtotila lisätä lehmien ulkoilua, sillä se parantaa muun muassa lehmien sorkkaterveyttä, lihaskuntoa ja hyvinvointia.
Suomalainen maito – Laadun, puhtauden ja teknologian edelläkävijä
Suomalainen maito on laadukas, puhdas ja kestävästi tuotettu tuote, joka yhdistää perinteet ja modernin teknologian. Maito tunnetaan puhtaudestaan ja korkeasta laadustaan. Maataloustuotannossa noudatetaan tiukkoja hygienia- ja turvallisuusstandardeja, ja Suomen puhdas luonto ja viileä ilmasto luovat erinomaiset olosuhteet maidontuotannolle. Suomalaiset ovat innokkaita maidon juojia. Kaupan maitohyllyltä löytyykin kotimaista valikoimaa moneen makuun ja myös erikoisruokavalioihin.
Lehmien kesäkauden avajaiset 25.5. Muhoksella ja 29.5. Lohtajalla
Kesäkauden kunniaksi lehmät kirmaavat laitumelle lauantaina 25. toukokuuta Muhoksella. Tervetuloa seuraamaan, kuinka lehmät ottavat ilon irti ja nauttivat vihreästä nurmesta pitkän talven jälkeen: Koivulan Kotijuustolan tila, Pyhänsivuntie 679, 91500 Muhos. Tapahtuma alkaa klo 11.00, ja H-hetki on klo 13.00. Tapahtumaa voi seurata livenä Instagramissa https://www.instagram.com/mtkpohjoissuomi/ ja Facebookissa https://www.facebook.com/MTKpohjoissuomi/?locale=fi_FI Laitumelle laskun ohessa on paljon oheisohjelmaa koko perheelle. Lue lisää: https://pohjois-suomi.mtk.fi/-/laitumelle-lasku.
Niemelän tilalla Lohtajalla lehmät päästetään laitumelle keskiviikkona 29. toukokuuta klo 10.00–12.00. Striimaus tapahtumasta alkaa klo 9:50 MTK:n Youtube-kanavalla ja kestää noin tunnin. Kaikki ovat tervetulleita myös paikan päälle. Lohtajan koulun oppilaat saapuvat myös seuraamaan tapahtumaa. Lue lisää: https://www.mtk.fi/-/lhemat-laitumelle-24.
Maailman maitopäivä 1.6.
Maailman maitopäivää juhlistetaan 1. kesäkuuta YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n organisoimana. Tämä päivä korostaa maidon moninaisia merkityksiä ja sen tärkeyttä eri puolilla maailmaa.
Avainsanat
Kuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Herne nousi yli 50 000 hehtaariin – nyt tarvitaan keinot, joilla peltoviljely myös kannattaa6.11.2026 14:30:00 EET | Tiedote
Suomalaiset peltoviljelijät uudistavat tuotantoaan. Viljakasvien ala pieneni vuonna 2026 noin seitsemän prosenttia, kun peltoalaa siirtyi muun muassa valkuais- ja öljykasveille. Herneen viljelyala nousi yli 50 000 hehtaariin. MTK esittää konkreettisia keinoja, joilla peltokasvituotannon kannattavuus nostetaan kestävälle tasolle. Aiheesta keskusteltiin Helsingissä tänään perjantaina MTK:n peltokasviseminaarissa, joka kokosi yli 200 viljelijää.
MTK:n Tero Hemmilä: Maatalouden investointivelka on kartoitettava kansallisen ruokaturvan varmistamiseksi5.11.2026 16:00:00 EET | Tiedote
MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä esittää valtakunnallista selvitystä maatalouden kasvavasta investointivelasta ja sen vaikutuksista Suomen huoltovarmuuteen. Maatalouden heikko kannattavuus ja pääomien puute ovat jo vuosia heikentäneet tilojen mahdollisuuksia rahoittaa välttämättömiä korvausinvestointeja. Hemmilä varoittaa, että tuotantokyvyn rapautuminen tapahtuu hitaasti ja jää siksi helposti akuuttien kriisien varjoon.
MTK: Ennallistamisen avoimet kysymykset uhkaavat johtaa yksityisiä maita harmaaseen suojeluun5.11.2026 14:42:37 EET | Tiedote
Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma etenee EU-komissioon tilanteessa, jossa useita maa- ja metsätalouden kannalta keskeisiä määritelmiä ja kriteerejä on edelleen ratkaisematta. MTK varoittaa, että väljät tai puuttuvat määritelmät voivat alkaa rajoittaa maanomistajien ja markkinatoimijoiden päätöksiä jo ennen varsinaisten ennallistamistoimien käynnistymistä.
Muistutuskutsu: Peltokasviseminaari 6.11. – Mitä Suomen pelloilla viljellään vuoden 2030 jälkeen?4.11.2026 09:53:42 EET | Kutsu
MTK keskusliitto ja MTK-Uusimaa kutsuvat toimittajat seuraamaan Peltokasviseminaaria ja haastattelemaan EU-päättäjiä, viljelijöitä ja viljamarkkinoiden asiantuntijoita. Seminaarissa pureudutaan EU-maatalouspolitiikan ajankohtaisiin kysymyksiin, viljamarkkinoiden näkymiin ja siihen, miten ne vaikuttavat viljelijöiden päätöksiin pelloilla. Mitä Suomessa kannattaa viljellä tulevaisuudessa?
MTK: Harmaa suojelu leviää yksityismetsissä – uusi liito-oravatulkinta voi maksaa miljardeja3.11.2026 09:45:38 EET | Tiedote
Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen huomioimisesta metsänkäsittelyssä on tehty uusi viranomaistulkinta, joka uhkaa kasvattaa merkittävästi metsänomistajien omaisuuteen kohdistuvia rajoituksia. MTK:n arvion mukaan Lupa- ja valvontaviraston esittämä puolen hehtaarin pakkosuojelu sekä sen ympärille tuleva muutaman hehtaarin varoalue voisivat merkitä metsänomistajille valtakunnallisesti jopa 5–10 miljardin euron laskua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

