Katsoo kuin lehmä uutta veräjää – miksi?
24.5.2024 12:11:04 EEST | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Tiedote
”Katsoo kuin lehmä uutta veräjää” kuvaa täydellisesti lehmien luontaista uteliaisuutta ja epäluuloisuutta uusien asioiden edessä. Uusi veräjä tai ämpäri voi olla lehmälle kauhistus. Se pysähtyy, katsoo epäluuloisesti ja kieltäytyy liikkumasta. Mitä muuta lehmä ihmettelee? Laitumelle lasku -tapahtumat tarjoavat oivan tilaisuuden ottaa asiasta selvää ja seurata lehmien reaktioita hämmästyksestä ilotteluun. Lehmät päästetään laitumelle 25.5. Muhoksella, Pohjois-Pohjanmaalla ja 29.5. Lohtajalla, Keski-Pohjanmaalla.

Suurin osa lehmän päivästä kuluu leppoisasti märehtien ja rentoutuen. Lehmä syö päivässä keskimäärin 50-55 kiloa nurmesta tehtyä esikuivattua säilörehua, jota täydennetään väkirehulla. Täydennysrehuna käytetään usein ohraa, kauraa, rypsiä sekä kivennäisiä ja vitamiineja. Suomalainen maitoketju onkin edelläkävijä soijattomassa maidontuotannossa.
Vuonna 2023 Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa oli 236 000 lypsylehmää. Maitotiloja oli vuoden lopussa 4200 ja lypsylehmiä keskimäärin 55 per tila. Maitoa tuotettiin 2174 miljoonaa litraa. Noin 80 % lehmistä elää pihattonavetoissa, joissa ne voivat vapaasti liikkua, syödä, juoda ja levätä. Alalla on vahva tahtotila lisätä lehmien ulkoilua, sillä se parantaa muun muassa lehmien sorkkaterveyttä, lihaskuntoa ja hyvinvointia.
Suomalainen maito – Laadun, puhtauden ja teknologian edelläkävijä
Suomalainen maito on laadukas, puhdas ja kestävästi tuotettu tuote, joka yhdistää perinteet ja modernin teknologian. Maito tunnetaan puhtaudestaan ja korkeasta laadustaan. Maataloustuotannossa noudatetaan tiukkoja hygienia- ja turvallisuusstandardeja, ja Suomen puhdas luonto ja viileä ilmasto luovat erinomaiset olosuhteet maidontuotannolle. Suomalaiset ovat innokkaita maidon juojia. Kaupan maitohyllyltä löytyykin kotimaista valikoimaa moneen makuun ja myös erikoisruokavalioihin.
Lehmien kesäkauden avajaiset 25.5. Muhoksella ja 29.5. Lohtajalla
Kesäkauden kunniaksi lehmät kirmaavat laitumelle lauantaina 25. toukokuuta Muhoksella. Tervetuloa seuraamaan, kuinka lehmät ottavat ilon irti ja nauttivat vihreästä nurmesta pitkän talven jälkeen: Koivulan Kotijuustolan tila, Pyhänsivuntie 679, 91500 Muhos. Tapahtuma alkaa klo 11.00, ja H-hetki on klo 13.00. Tapahtumaa voi seurata livenä Instagramissa https://www.instagram.com/mtkpohjoissuomi/ ja Facebookissa https://www.facebook.com/MTKpohjoissuomi/?locale=fi_FI Laitumelle laskun ohessa on paljon oheisohjelmaa koko perheelle. Lue lisää: https://pohjois-suomi.mtk.fi/-/laitumelle-lasku.
Niemelän tilalla Lohtajalla lehmät päästetään laitumelle keskiviikkona 29. toukokuuta klo 10.00–12.00. Striimaus tapahtumasta alkaa klo 9:50 MTK:n Youtube-kanavalla ja kestää noin tunnin. Kaikki ovat tervetulleita myös paikan päälle. Lohtajan koulun oppilaat saapuvat myös seuraamaan tapahtumaa. Lue lisää: https://www.mtk.fi/-/lhemat-laitumelle-24.
Maailman maitopäivä 1.6.
Maailman maitopäivää juhlistetaan 1. kesäkuuta YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n organisoimana. Tämä päivä korostaa maidon moninaisia merkityksiä ja sen tärkeyttä eri puolilla maailmaa.
Avainsanat
Kuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MEDIAKUTSU: MTK:n valtuuskunta kokoontuu Espoossa 25.–26. marraskuuta18.11.2026 16:08:10 EET | Tiedote
MTK:n valtuuskunta kokoontuu syyskokoukseensa 25.–26. marraskuuta Hanasaaren kulttuurikeskukseen Espooseen. Kokouksessa käsitellään maa- ja metsätalouden ajankohtaisia kysymyksiä, MTK:n tulevan vuoden tavoitteita sekä järjestön tulevaisuuden linjauksia.
Lannassa on ravinteita, joista maksetaan maailmanmarkkinoilla yhä enemmän” – lannoitteiden kallistuminen muuttaa kierrätysravinteiden käyttöä18.11.2026 12:23:26 EET | Tiedote
Lannoitteiden hinnannousu lisää maatalouden tuotantokustannuksia, mutta samalla se voi tehdä lannan ja muiden kierrätysravinteiden hyödyntämisestä aiempaa kannattavampaa. MTK:n asiantuntija Heikki Aro muistuttaa, että lannassa on samoja kasvien tarvitsemia pääravinteita kuin kaupallisissa lannoitteissa. Haaste on saada ravinteet kustannustehokkaasti sinne, missä niitä tarvitaan.
Suomella on mahdollisuus kasvattaa lihantuotantoa – ratkaisuja kannattavuuteen haetaan Ruotsista ja Unkarista17.11.2026 11:30:00 EET | Tiedote
Suomella on erinomaiset edellytykset kasvattaa lihantuotantoa. Runsaat vesivarat, rehuntuotantoon soveltuva peltoala ja korkeat eläinten hyvinvoinnin standardit luovat vahvan pohjan kotimaisen lihantuotannon kehittämiselle. Kasvu edellyttää kuitenkin nykyistä parempaa kannattavuutta, tasapuolisempaa ruokaketjun arvonjakoa ja uusia vientimarkkinoita. EU:n uusi kotieläinstrategia luo tälle vankan perustan. Näihin kysymyksiin haetaan ratkaisuja MTK:n lihaseminaarissa 17. marraskuuta Turussa.
Muistutus / kutsu: Miten lihantuottaja saa paremman hinnan? – MTK:n lihaseminaari 17.11. hakee oppia Ruotsista ja Unkarista13.11.2026 12:22:10 EET | Kutsu
Miten suomalaisen lihantuotannon kannattavuutta voidaan parantaa? Miten markkinoiden toiminta ja kotimaisen lihan markkinointi vaikuttavat tuottajan saamaan hintaan? Entä millaisia vaikutuksia EU:n tulevilla päätöksillä on suomalaisen kotieläintuotannon tulevaisuuteen?
Matkailualan järjestöjen yhteinen kannanotto: Matkailu on Suomen alihyödynnetty kasvun moottori12.11.2026 14:55:15 EET | Artikkeli
Kannanotto on julkaistu mielipidekirjoituksena Ilkka-Pohjalaisen verkkosivulla 5.11. ja artikkelina Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilla 6.11. Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista ja kolmanneksi suurin palveluviennin ala Suomessa. Jokainen matkailuun sijoitettu euro tuo Suomeen uusia vientituloja, työpaikkoja ja verotuloja. Palvelualojen menestys onkin avainasemassa, kun Suomen talouskasvua, työllisyyttä ja julkista taloutta laitetaan kuntoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

