Yli 30 000 vanhaa karttaa jopa 150 vuoden takaa nyt paikkatietona

Jaa

Maanmittauslaitos julkaisi ns. georeferoituna paikkatietona saataville vanhan kartta-aineistonsa, jonka helmiä ovat esimerkiksi Suomen yleiskartat, pitäjänkartasto ja venäläiset topografiset kartat. Aineisto on avoimena datana saatavilla Paituli-palvelussa.

Kuvassa on rinnakkain kaksi vanhaa karttaa vuosilta 1864 ja 1951.
Yleiskartta-lehti F4 vuodelta 1864 ja 1951. Maanmittauslaitos.

Vanhat kartat ovat todellinen aarreaitta ammattilaisille. Esimerkiksi luonnon ympäristön ja maankäytön muutosten tulkinnassa vanha kartta voi olla ainut lähde. Vanhin julkaistu aineisto on Suomen yleiskartta, josta on julkaistu eri versiot vuosilta 1864-2000. Merkittävä aineisto on lisäksi pitäjänkartasto, joka kertoo tarinaa 1900-luvun Suomesta aina vuoteen 1968 saakka. Venäläiset topografiset kartat vuosilta 1870-1917 ovat myös ainutlaatuisia. 

–  Suomessa ei ollut itsenäisyyden alussa tarkkaa kartastoa, joten Maanmittauslaitos suomensi venäjänkielisistä topografiset kartat ja laittoi ne myös jakoon. Aiemmin ne olivat olleet salaisia. Vähitellen alettiin tehdä omaa topografista kartastoa eli peruskarttaa ja työ saatiin loppuun koko Suomesta vuonna 1977. Aineistossa on mukana kartat aina vuoteen 2020 saakka, kertoo projektista vastannut yli-insinööri Antti Jakobsson Maanmittauslaitokselta.

– Karttoihin liittyy myös seikkaperäinen nimistö, jonka perusteella voidaan linkittää muita asiakirjalähteitä tapahtumapaikkoihin. Erityisesti kylien ja talojen nimet ovat tärkeitä vaikkapa sukututkijoille, Jakobsson kertoo.

Uusia mahdollisuuksia tekoälyn avulla

Lehtijaossa olevia vanhoja karttoja on hyödynnetty niiden georeferoinnissa. Lehtijako kertoo missä kartta sijaitsee koordinaattijärjestelmässä ja sen avulla voidaan koordinaatisto myös viedä karttakuville, kun osoitetaan kuvilta karttalehden reunat. Georeferoiduissa kartoissa koordinaatisto on määritelty, jolloin karttojen digitaalinen uudelleenkäyttö on mahdollista. Georeferoinnilla tarkoitetaan, että kuvakoordinaatistossa olleet aineistot on muunnettu ETRS-TM35FIN koordinaattijärjestelmään. Kun kartat ovat koordinaatiston mukaisesti oikealla paikallaan, niitä voidaan liittää erilaisiin karttapalveluihin, jolloin kartat ovat myös helpommin löydettävissä. 

Karttoja on julkaistu kaiken kaikkiaan 30 485. Karttasarjoja on 23, josta kustakin on kaksi eri versiota. 

–  Toisessa kartta on ilman reunamerkintöjä ja toisessa ne ovat mukana. Karttojen reunamerkinnöissä kerrotaan esimerkiksi kartan tekijän ja painopaikan sekä ajantasaisuuteen liittyviä tietoja. Reunaton versio mahdollistaa karttojen yhdistämisen esim. karttapalvelukäyttöön ja reunallinen taas kartan metatietojen tarkastelun, sanoo Jakobsson.

Georeferoidut vanhat kartat tuotettiin ja julkaistiin yhteistyössä Shingle Oyn ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n kanssa. Vanhat kartat ovat nyt huomattavasti paremmin esimerkiksi tekoälysovellusten hyödynnettävissä ja tekijät toivovat, että karttojen käyttö lisääntyy, kun niiden saatavuutta on parannettu. 

–  Suuri kiitos yhteistyökumppaneillemme työstä, joka helpottaa vanhoja karttoja tarvitsevien tutkijoiden, ammattilaisten ja harrastajien työtä valtavasti, Jakobsson toteaa.   

Aineisto on avoimena datana saatavilla Geoportti-tutkimusinfrastruktuurin kautta CSC:n Paituli-palvelussa.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Antti Jakobsson ja Jukka Rahkonen katselevat vanhoja karttoja.
Antti Jakobsson ja Jukka Rahkonen.
Maanmittauslaitos
Lataa

Linkit

Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.

Maanmittauslaitos.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos

The relatively cold early summer has slowed down the spruce bark beetle’s activity, but there is no end in sight for the forest damage – drones are used to detect damage to trees faster than before7.7.2025 11:30:57 EEST | Press release

The spruce bark beetle belongs to Finnish nature, but the forest damage it causes has increased significantly since the 2010s. The beetle causes financial losses of millions of euros in commercial forests every year. Researchers at the National Land Survey of Finland have developed an artificial intelligence method that helps detect the early signs of damage faster.

Kylig försommar har bromsat upp granbarkborren men något slut på skogsskador är inte i sikte – drönare hjälper upptäcka skador på träden snabbare än tidigare7.7.2025 11:21:26 EEST | Pressmeddelande

Granbarkborren är en del av Finlands natur, men de skogsskador som barkborrarna orsakar har ökat avsevärt sedan 2010-talet. I ekonomiskogar orsakar granbarkborren årligen förluster på miljontals euro. Forskare vid Lantmäteriverket har utvecklat en AI-metod som gör det möjligt att upptäcka begynnande skador snabbare än tidigare.

Kolea alkukesä on hidastanut kirjanpainajia, mutta metsätuhoille ei näy loppua – droonien avulla havaitaan puiden tuhot entistä nopeammin7.7.2025 09:28:53 EEST | Tiedote

Kirjanpainajakuoriainen kuuluu Suomen luontoon, mutta sen aiheuttamat metsätuhot ovat kasvaneet merkittävästi 2010-luvulta alkaen. Talousmetsissä kirjanpainaja aiheuttaa vuosittain miljoonien eurojen rahalliset menetykset. Maanmittauslaitoksen tutkijat ovat kehittäneet tekoälymenetelmän, jonka avulla alkavat tuhot voidaan havaita entistä nopeammin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye