Kokoomuksen Kauma: Esteettisten pistoshoitojen villi länsi saatava kuriin – alalla rahastetaan epärealististen kauneusihanteiden varjolla

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauman mukaan esteettisten pistoshoitojen potilasturvallisuus ja kuluttajansuoja vaativat pikaista parannusta. Täyteainehoitojen ja muiden esteettisten pistoshoitojen suosio on viime vuosina kasvanut ja se on Kauman mukaan tuonut alalle runsaan määrän yrittäjiä, joilla ei ole lainkaan terveydenhuoltoalan koulutusta.

”Erityisesti nuoriin naisiin kohdistuvat epärealistiset kauneusihanteet ovat saaneet aikaan sen, että alalle on pesiytynyt yrittäjiä, joilla ei ole minkäänlaista terveydenhuoltoalan koulutusta. Monelle kuluttajalle on voinut syntynyt väärä käsitys siitä, että alan sisällä suoritettavat sertifikaatit olisivat tae turvallisesta ja laadukkaasta hoidosta”, Kauma sanoo

Suomessa ei ole ikärajoja täyteainehoitojen ottamiselle, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa täyteainehoidoille on asetettu 18 vuoden alaikäraja

”Esteettisiä pistoshoitoja tarjotaan jopa alaikäisille ilman, että asiakkaille kerrotaan riittävästi hoitojen riskeistä, mikä herättää vakavia kysymyksiä kuluttajansuojasta ja turvallisuudesta. Se on minusta vastuutonta rahastusta nuorten naisten ulkonäköpaineilla”, Kauma sanoo.

Muutokset lainsäädäntöön parantaisivat potilasturvallisuutta ja suojaisivat kuluttajia

Ruotsissa täyteainehoitoja saavat antaa vain terveydenhuollon ammattilaiset, kun taas Suomessa niitä voi nykyisen lain puitteissa antaa kuka tahansa. Ruotsissa rajoittava lainsäädäntö on tullut voimaan 1.7.2021, jolloin esteettiset kirurgiset hoidot ja pistoshoidot tuotiin kokonaisvaltaisesti potilasturvallisuussääntelyn piiriin.

”Yksi keskeinen syy löyhemmälle sääntelyllemme on se, että meillä täyteaineet luokitellaan lääkinnällisiksi laitteiksi, ei lääkkeiksi. Pistoshoitojen turvallisuus ja laatu voivatkin vaihdella suuresti sen mukaan, mikä on palveluntarjoajan ammattitaito ja hoidoissa käytettävät aineet. Kuluttajalla ei usein juurikaan ole mahdollisuuksia varmistua hoidon antajan pätevyydestä”, Kauma sanoo.

Esimerkiksi Suomen Plastiikkakirurgiyhdistyksen mukaan vain terveydenhuollon koulutuksen saaneiden ammattilaisten pitäisi pystyä tarjoamaan esteettisiä pistoshoitoja hoitoja.

”Epäpätevien henkilöiden tarjoamista pistoshoidoista on seurannut vakavia komplikaatioita, joita joudutaan toisinaan korjaamaan sairaalahoidossa. Täyteaineen joutuminen verenkiertoon voi aiheuttaa jopa kuolioita tai akuutin näönmenetyksen”, Kauma sanoo.

Orpon hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan vaihtoehtohoitoihin ja ei-lääketieteellisin perustein annettaviin esteettisiin hoitoihin liittyvää lainsäädäntötarvetta selvitetään yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Muissa Pohjoismaissa ja laajemmin Euroopassa on jo otettu käyttöön tiukemmat täyteainehoitoja koskevat säädökset.

”Potilasturvallisuuden kannalta olisikin ensisijaisen tärkeää saada tehtyä lainsäädäntömuutokset mahdollisimman pian myös Suomessa. Lain muuttaminen ei ainoastaan suojaisi kuluttajia, vaan myös selkiyttäisi markkinoita ja parantaisi alan ammattimaisuutta sekä luottamusta alan toimijoihin”, Kauma päättää.

Kauma on jättänyt 24.5. aiheesta kirjallisen kysymyksen.

Kirjallinen kysymys liitteenä.