Kuntaliiton Keskustan valtuuskuntaryhmä: Hallituksen kuntapolitiikka kaipaa suunnanmuutosta

Hyvinvointialueiden perustamisen seurauksena kuntien asema muuttui merkittävästi. Kuntia koskeva lainsäädäntö kuten kuntalaki ja laki kuntien peruspalveluiden valtionosuuksista eivät ole pysyneet muutoksen mukana. Samaan aikaan Petteri Orpon (kok) hallitusohjelman kirjaukset ovat kuntakentän tarpeisiin ja tulevaisuuden haasteisiin nähden liian suppeat.   

Valtioneuvostolta puuttuu tällä hetkellä kokonaisvaltainen näkemys julkisesta rahoituksesta. Tämä antaa kokoomuslaiselle kuntaministerille työrauhan harjoittaa suurkuntiin tähtäävää kuntapolitiikkaa, koska asia ei näytä kiinnostavan muita hallituskumppaneita. Hyvinvointialueiden kohtalot taas ratkaistaan valtiovarainministeriön kahvipöydissä sen sijaan, että niiden rahoitusta uudistettaisiin parlamentaarisesti vastaamaan alueiden olosuhde- ja palvelutarve-eroja sosiaali- ja terveysministeriön vastuualueella.   

Tarvitsemme kiireellisesti poliittista keskustelua kuntapolitiikan ja julkisen rahoituksen suunnasta pelkkien leikkaustoimien sijaan.  

Kevan tuoreen kuntapäättäjäbarometrin mukaan kuntapäättäjien ja kuntien johtavien viranhaltioiden näkemykset kuntien tulevaisuudesta ovat heikentyneet rajusti. Kuntapäättäjistä peräti 68 prosenttia kertoi näkevänsä negatiivisena tai ristiriitaisena kunnan tulevaisuuden. Vastaavanlaisia tuntemuksia on hyvinvointialueilla. Kuntia ja hyvinvointialueita yhdistää huoli talouskehityksestä ja palveluverkosta.  

Säilyttääkseen palvelut lähellä ihmisiä kunnat ovat tarjonneet hyvinvointialueille jo nyt tiloja ilmaiseksi käyttöön muun muassa Etelä-Pohjanmaalla. Kuntien hätähuudosta voi muodostua tulevaisuudessa hyvinvointialueiden yksi pysyvä rahoituselementti.   

Kuntaliiton laskelmien mukaan kunnilla tulee olemaan tulevaisuudessa 2 miljardin euron pysyvä alijäämä. Miten käy kunnille, joiden vuokrasopimukset pian irtisanotaan hyvinvointialueiden toimesta? Valtion on lain mukaan tultava kuntia vastaan, jos kiinteistöt uhkaavat kuntien tulevaisuutta. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi lisätä yhteistyötä ja osaamista kiinteistöasioissa pikaisesti.   

Kuntaliiton Keskustan valtuuskuntaryhmä muistuttaa, että Suomi on ratifioinut Euroopan neuvoston kunnallisen itsehallinnon peruskirjan, jonka mukaan valtion tulee huolehtia, että kunnalla on riittävä rahoitus sen tehtävien hoitoon. Tämä on valtion ja hallituksen vastuulla oleva asia.   

Keskustaryhmä esittää, että pelkän kuntien valtionosuuslainsäädännön uudistamisen sijaan tarvitsemme koko kuntalain ja kuntien rahoitusjärjestelmän uudistuksen. Uudistaminen tulee tehdä oikeudenmukaisesti niin, että rahoitus vastaa hyvinvointialueuudistuksen jälkeistä tilannetta ja kohtelee kuntia tasavertaisesti. Uudistus tulee myös valmistella parlamentaarisesti. Sen lähtökohtana tulee olla tehokkaasti toteutettujen, toimivien kuntapalveluiden tarjoaminen asukkaille kohtuullisella vero- ja maksurasituksella koko maassa. Valtion rahoituksessa tulee huomioida kunnan kaikki tehtävät.   

Kiire on useinmiten konsulteista kallein. Hyvinvointialueet aloittivat vasta 1,5 vuotta sitten. Keskustan valtuuskuntaryhmä esittää, että hyvinvointialueiden talouden tasapainottamiseksi ja ennen kaikkea palveluiden kehittämiseksi hyvinvointialueille annetaan nyt työrauha ja lisäaikaa alijäämien kattamiseen vähintään vuoden 2027 loppuun asti.   

Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitusjärjestelmät pitää uudistaa keskinäisvaikutukset arvioiden. Kuntien ja hyvinvointialueiden eriytymiskehitys on katkaistava. Tämä edellyttää muutosta hallituksen harjoittamaan kunta- ja hyvinvointialuepolitiikkaan. Välittömästi. 

Kuntaliiton Keskustan valtuustoryhmä

Lisätiedot: 
Esko Lehtimäki 
valtuuskuntaryhmän puheenjohtaja  p. 040 550 6141