EVA: Noin puolet suomalaisista vastustaa EU:n yhteisvelan lisäämistä – viidennes eri mieltä

Suomalaisten näkemykset yhteisvelan ottamisesta vaihtelevat jyrkästi puoluekannoittain. Yhteisvelkahankkeen vastustamista toivoo enemmistö perussuomalaisten (77 %), Liike Nytin (73 %), kristillisdemokraattien (66 %) ja kokoomuksen (59 %) äänestäjistä. Lisäksi keskustan (49 %) ja RKP:n (44 %) kannattajissa yhteisvelan vastustajia on enemmän kuin kannattajia.

SDP:n äänestäjien kannat jakautuvat (30 % yhteisvelan vastustamisen kannalla, 27 % eri mieltä), siinä missä vasemmistoliiton (19 %) ja vihreiden (17 %) äänestäjistä vain harva toivoo Suomen vastustavan yhteisvelkahanketta.

Kysymys EU:n rahoituksen kasvattamisesta vaikea suomalaisille

Kysymys EU:n rahoituksen kasvattamisesta Euroopan vahvan aseman turvaamiseksi on suomalaisille vaikea. Kolme kymmenestä (29 %) katsoo, että EU:n rahoitusta on lisättävä, mikäli halutaan, että Euroopalla on vahva asema maailmassa. Yhtä moni (28 %) on asiasta toista mieltä. Hyvin moni (43 %) ei ota asiaan kantaa.

"Laaja epävarmojen osuus voi kieliä siitä, että monet suomalaiset ymmärtävät EU:n tarvitsevan lisää rahoitusta etenkin puolustuksen ja laajentumisen suhteen. Toisaalta lisämaksuhalukkuus on nihkeää, kun suomalaisilla on kannateltavanaan myös varsin laaja kansallinen julkinen sektori. On mahdollista, että moni suomalainen haluaisi lisärahoituksen sijaan vahvistaa Euroopan asemaa maailmassa suuntaamalla nykyisiä resursseja toisin", pohtii artikkelin kirjoittaja, EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 087 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 13.3.-21.3.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

Lisätiedot

Emmiliina Kujanpää: Suomalaiset eivät lämpene Euroopan unionin rahoituksen kasvattamiselle – uusi yhteisvelka torjutaan -EVA Artikkeli tiistaina 28.5. kello 6 osoitteessa www.eva.fi

Asiaa käsittelevän jutun saa julkaista saman aamun painetuissa uutislehdissä.