Lohikalojen istutuksia, ylisiirtoja ja kameraseurantaa – Iijoen kesä on täynnä toimintaa
Lohi Iijokeen -hankkeessa alkukesä on kiireistä aikaa. Iijokeen ja sen sivujokiin istutetaan satojatuhansia lohikalojen pienpoikasia, siirretään mahdollisimman paljon nousukaloja voimalaitosten yläpuolelle ja smoltteja eli alasvaeltavia lohen ja meritaimenen poikasia laitosten alapuolelle. Lisäksi seurataan kalojen käyttäytymistä Haapakosken alasvaellusväylällä.

”Lohien ja meritaimenien pienpoikasistutukset ajoittuvat touko-kesäkuulle. Istukkaat ovat vastakuoriutuneita, esikesäisiä ja yksivuotiaita. Istutuksien toteuttamisen päävastuu on Metsähallituksella”, kertoo kalastuksen erityisasiantuntija Eero Hartikainen Metsähallituksesta.
Nousukalojen siirtoja tehdään touko-kesäkuussa. Siirtoja jatketaan loppukesällä, kun vedet ovat uudelleen viilenneet. Iijokeen pyrkiviä lohia ja meritaimenia pyydetään ylisiirrettäväksi kahdella tapaa: Kaupalliset kalastajat pyytävät ylisiirrettäviä kaloja Iijoen jokisuulta, osa kaloista otetaan kiinni Raasakan voimalaitoksella sijaitsevan Kalasydän-kalatien avulla. Kalat kuljetetaan vesisäiliössä autolla voimalaitosten yläpuolisille vesialueille. Pienpoikasistutusten ja nousukalojen ylisiirtojen tavoitteena on vähitellen luoda jokeen leimautuneet lohi- ja meritaimenkannat.
Smolttien siirroilla puolestaan mahdollistetaan kaloille viiden padon turvallinen ohitus alavirtaan ja pääsy merivaellukselle. Haapakosken voimalaitoksella smoltit ohjataan ohjausaidan avulla alasvaellusväylään ja itse väylässä kalojen kiinniottohäkkiin. Myös smoltit kuljetetaan patojen ohi vesisäiliössä autolla. Smolttien siirrot ajoittuvat alkukesään ja loppuvat viimeistään heinäkuussa vesien lämmettyä. Kuluvana vuonna alasvaellusväylän käyttöä jatketaan pitkälle syksyyn ja selvitetään kalojen liikkumista alavirtaan myös silloin.
Nousukalojen ylisiirtolupa on Iijoen kalatalousalueella. Kalatalousalue on valtuuttanut Lohi Iijokeen -hankkeen vastaamaan ylisiirtojen toteuttamisesta. Lohi Iijokeen -hanke on tilannut nousukalojen ja smolttien siirtämisen Korpilaavu Oy:ltä.
Haapakoskella jatketaan myös kalojen vedenalaista kameraseurantaa. Käytössä on kolme kameraa – kaksi alasvaellusväylän suuosassa ja yksi kalojen kiinniottohäkissä.
”Kameraseurannan avulla saadaan tietoa kalojen käyttäytymisestä alasvaellusväylässä ja seuranta auttaa myös väylän konkreettisessa operoinnissa. Hankkeessa käytettävät kamerat on toimittanut Simsonar Oy”, sanoo Lohi Iijokeen -hankkeen projektipäällikkö Mirko Laakkonen Pohjois-Pohjanmaan liitosta.
Lohi Iijoki -hankkeen toimenpiteitä ovat smolttien telemetriaseuranta Haapakoskella ja Pahkakoskella (Luonnonvarakeskus), vedenalainen kameraseuranta Haapakosken smolttien alasvaellusväylällä, alasvaellusväylän koekäyttö ja kehittäminen, smolttien ja nousukalojen ylisiirrot, pienpoikasten istutusohjelma ja Iijoki-aiheisen videon tuottaminen.
Lohi Iijokeen -hanketta rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan liitto, Luonnonvarakeskus, PVO-Vesivoima Oy, Lapin ELY-keskus/maa- ja metsätalousministeriö, Ii, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo ja Iijoen kalatalousalue. Hanketta toteuttavat myös Metsähallitus ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hanketta hallinnoivat Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Luonnonvarakeskus. Hankkeen kokonaisbudjetti on 902 000 euroa, josta Pohjois-Pohjanmaan liitto hallinnoi 620 000 euroa ja Luonnonvarakeskus 282 000 euroa. Hanke toteutetaan 1.9.2022–31.10.2024.
Hanke on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta. Ohjelmalla parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyritään palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riina Huusko, projektipäällikkö/tutkija, Luonnonvarakeskuksen osuus, Lohi Iijokeen -hanke, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 2192, riina.huusko(at)luke.fi
Mirko Laakkonenprojektipäällikkö
Pohjois-Pohjanmaan liitto
Lohi Iijokeen -hanke
Arja HankivaaraViestintä- ja hallintopäällikköPohjois-Pohjanmaan liitto
Puh:+358 50 322 5797arja.hankivaara@pohjois-pohjanmaa.fiKuvat

Pohjois-Pohjanmaan liitto - pohjoisen puolesta avoimessa yhteistyössä
Pohjois-Pohjanmaan liitto on Pohjois-Pohjanmaan 30 kunnan muodostama kuntayhtymä. Liiton tehtäviä ovat alueellinen kehittäminen, aluekehittämisohjelmien sekä EU-ohjelmien valmistelu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, maankäytön, liikennejärjestelmäsuunnittelun sekä maakuntakaavoituksen viranomais- ja kehittämistehtävät, edunvalvonta ja maakunnan tunnetuksi tekeminen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan liitto
Maakunnan yhteistyöryhmä puolsi kolmen hankkeen rahoittamista13.6.2025 17:21:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli 12.6.2025 pitämässään kokouksessa kolmen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen valmistelussa olevan hankkeen rahoittamista. Toisena käsiteltävänä asiana oli Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2026-2029 valmistelu.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuustoon nimettiin 75 kuntien edustajaa11.6.2025 12:03:28 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkuntien edustajainkokous valitsi kokouksessaan 11. kesäkuuta maakuntavaltuuston kuntavaalikaudelle 2025–2029.
Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen kokoustiedote 9.6.20259.6.2025 13:35:57 EEST | Tiedote
Maakuntahallitus kokoontui 9. kesäkuuta kevätkauden viimeiseen kokoukseensa.
Kulttuuripankki verkkopalvelu laajenee Pohjois-Pohjanmaalle6.6.2025 09:11:05 EEST | Uutinen
Kulttuuripankki on valtakunnalliseksi laajeneva verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen taiteen ja kulttuurin ammattilaiset sekä heidän tarjoamansa palvelut. Syksyllä 2025 palvelu laajenee myös Pohjois-Pohjanmaalle, ja silloin mukaan ovat tervetulleita kaikki alueen taide- ja kulttuuritoimijat.
Livojoen vaelluspoikastuotantoa arvioidaan5.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lohen ja meritaimenen vaelluspoikastuotantoa arvioidaan Livojoessa (Iijoen sivujoki) rysäpyynnin ja poikasten merkintä-takaisinpyynnin avulla vuosina 2025 ja 2026. Rysäpyynnissä kiinni saaduista vaelluspoikasista (smolteista) tallennetaan yksilökohtaiset tiedot ja kalat merkitään. Rysäpyynti ja kalojen merkinnät Livojoella ajoittuvat touko-kesäkuuhun ja seuranta Iijoen Haapakosken alasvaellusväylällä touko-heinäkuuhun. ”Kalat merkitään ulkoisilla streamer-merkeillä. Merkki irtoaa kalasta muutaman viikon kuluessa, eikä siitä aiheudu kalalle haittaa. Merkintä-takaisinpyynnissä merkityt kalat viedään takaisin ylävirtaan ja vapautetaan. Rysään uudelleen päätyvien, merkittyjen kalojen perusteella pystytään arvioimaan rysän pyyntitehokkuus ja edelleen Livojoesta lähtevien vaelluspoikasten kokonaismäärä”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Ville Vähä. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi, kuinka nopeasti Livojoen tutkimusrysällä merkityt smoltit vaeltavat Iijoen Haapakoskelle ja kui
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme