Eurooppalainen yhteistyö mahdollisti sikiön aorttaläpän pallolaajennushoidon
Uuden lastensairaalan potilas lähetettiin harvinaiseen sikiön aorttaläpän pallolaajennushoitoon Keplerin yliopistolliseen lastensairaalaan Linziin Itävaltaan. Vaativan toimenpiteen ansiosta lapsi välttyi vaikealta sydänvialta.

Aorttaläpän vaikea ahtauma voidaan todeta jo keskiraskauden sikiöseulonnassa. Löydöksen jälkeen raskaana oleva äiti lähetetään jatkotutkimuksiin Uuteen lastensairaalaan. Näin varhain todettava sikiön aorttaläpän ahtautuma on harvinainen aorttaläpän kehityshäiriö, joka tyypillisesti pahenee raskauden edetessä ja voi johtaa sydämen vasemman kammion kasvun häiriintymiseen ja pahimmillaan yksikammioisen sydänvian kehittymiseen (HLHS). Mikäli sydämen kehittyminen häiriintyy näin pahoin, ei sydänvikaa voida syntymän jälkeen täysin korjata. Vastasyntynyt, jolla on yksikammioinen sydänvika, tulee tarvitsemaan tehohoitoa ja ensimmäisen ison sydänkirurgisen toimenpiteen jo noin viikon iässä. Varttuessaan lapsi tarvitsee useita sydämen apuleikkauksia ja joskus myös sydämensiirron. Hoitamattomana tila johtaa vastasyntyneen kuolemaan.
Suomessa varhain kehittyviä aorttaläpän vaikeita ahtaumia löytyy sikiöaikana vain noin 2–4 vuoden välein. Koska hoito on haasteellista ja vaatii kokeneen tiimin, ei sikiöaikaista aorttaläpän pallolaajennusta tehdä Suomessa.
”Olemme jo muutama vuosi sitten varautuneet tällaisen tilan löytymiseen sikiökehityksen aikana ja sopineet yhteistyöstä Linzin lastensairaalan kanssa. Päätös hoidosta tehdään kahdenvälisen kuvakonsultaation pohjalta ja perheen kanssa yhdessä keskustellen”, kertoo lastenkardiologi Olli Pitkänen-Argillander Uudesta lastensairaalasta.
Vaativan toimenpiteen ansiosta lapsi voi elää normaalia elämää
Sikiökauden aikana todettu aorttaläpän vaikea ahtautuma voidaan tietyissä tapauksissa hoitaa epämuodostuneen läpän pallolaajennuksella raskausviikoilla 22–32. Sikiön aorttaläpän pallolaajennusta varten äiti nukutetaan. Anestesia varmistaa myös sikiön nukutuksen ja kivunhoidon toimenpiteen aikana. Toimenpiteessä pallolaajennuskatetri viedään ultraäänikontrollissa toimenpideneulan ja niin kutsutun karan avulla äidin vatsanpeitteiden, kohdunseinämän ja sikiön rintakehän läpi vasempaan kammioon tarkasti aorttaläpän kohdalle. Tämän jälkeen hoitokatetrin päässä oleva pallo täytetään nesteellä ja paineella, mikä pakottaa aorttaläpän repeytymään haluttuun läpimittaan.
Toimenpide on erittäin vaativa, mutta hoitotulokset Linzissä ovat erinomaiset. Sikiön aorttaläpän pallolaajennuksen jälkeen raskaus jatkuu yleensä normaalisti ja toimenpide joudutaan harvoin toistamaan. Toimenpiteen jälkeen raskaudenseuranta ja lapsen syntymän jälkeen vauvan voinnin seuranta jatkuvat Uudessa lastensairaalassa.
“On hienoa, että pystymme kansainvälisen yhteistyön avulla auttamaan lasta ja hänen perhettään. Sikiöaikana onnistuneesti tehty aorttaläpän pallolaajennushoito säästää lasta useilta sydänleikkauksilta elämän aikana ja lisää elämänlaatua. Hoito on myös erittäin kustannustehokasta, jos vaihtoehtona yksikammioisen sydänvian hoito ja seuranta tai myöhemmin mahdollisesti tarvittava sydämensiirto”, sanoo Olli Pitkänen-Argillander.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
lastenkardiologi Olli Pitkänen-Argillander, p. 050 427 0939, olli.pitkanen-argillander@hus.fi
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme