Tutkimus Varman ja Spring Housen pilotista: IPS-toimintamalli edistää työhön kiinnittymistä

Pilotin tavoitteena oli edistää mielenterveyskuntoutujien paluuta työelämään hyödyntämällä yksilöllistä työssävalmennusta (IPS, Individual Placement and Support). Tavoitteena oli myös löytää työeläkekuntoutukseen soveltuva tapa toimia IPS-toimintamallin mukaisesti.

– Työeläkekuntoutuksen IPS-toimintamallissa tavoitellaan mahdollisimman nopeaa työhön paluuta palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille huomioiden kuntoutujan kokonaistilanne. Työskentelyotteessa korostuu työelämässä tapahtuva kuntoutuminen verrattuna perinteiseen kuntoutukseen, jossa valmennetaan ensin ja vasta tämän jälkeen haetaan varsinaisia töitä, palvelupäällikkö Anne Korhonen kertoo.

IPS-kuntoutujista 64 prosenttia työllistyi avoimille työmarkkinoille kuntoutuksen aikana

Pilotista tehdyssä vertailevassa tutkimuksessa selvitimme IPS-mallin vaikutuksia työhön kiinnittymiseen sekä kuntoutujien työ- ja toimintakykyyn. Lisäksi selvitimme, mikä tekee toimintamallista vaikuttavan. Tutkimukseen osallistui 39 IPS-pilotissa mukana olevaa kuntoutujaa ja 38 verrokkia. Kuntoutujien keski-ikä oli noin 40 vuotta. Yleisimmät diagnoosit olivat masennus, ahdistuneisuushäiriö, skitsofrenia sekä kaksisuuntainen mielialahäiriö.

– Pilotin aikana IPS-kuntoutujista 64 prosenttia ja verrokeista 45 prosenttia työllistyi avoimille työmarkkinoille jossain vaiheessa kuntoutusta. IPS-kuntoutujat siirtyivät verrokkeja nopeammin työkokeiluihin, ja heidän kuntoutusprosesseihinsa kuului vertailuryhmäläisiä yleisemmin palkallisia työkokeiluja ja työhönvalmennuksia, tutkimuspäällikkö Minna Savinainen kertoo.

Kuntoutuksen päätyttyä IPS-kuntoutujista noin puolet oli kuntoutunut tavoite- tai perusammattiin, kun vastaava osuus vertailuryhmässä oli reilu kolmannes. Täydelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle päätyi IPS-kuntoutujista noin neljännes ja verrokeista alle kymmenen prosenttia.

Eri kuntoutusmuotojen vaikutuksista kuntoutujien omaan kokemukseen työ- ja toimintakyvystä ei voi tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä, koska seurantakyselyyn vastasi vain 31 kuntoutujaa.

– Molemmissa ryhmissä koettu työ- ja toimintakyky kuitenkin parantuivat, toimintakyvyn osa-alueista erityisesti sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky. Suhde työelämään parani molemmissa ryhmissä, jolloin koettu tuen tarve työelämässä jatkamiseksi väheni, Minna Savinainen sanoo.

Vaikka IPS-kuntoutuksen keskimääräiset kustannukset yhtä kuntoutujaa kohti olivat suuremmat, sen kustannukset yhtä kuntoutuspäivää ja yhtä työllistynyttä kohti olivat hieman pienemmät kuin perinteisessä ammatillisessa kuntoutuksessa. Kustannukset vaihtelivat varsin paljon kuntoutujien välillä, mikä johtui suurimmaksi osaksi eroista toteutuneissa toimenpiteissä. Säästyneiden eläkemenojen arviot myös vaihtelivat paljon, koska arvioon vaikuttavat kuntoutujan ikä, aikaisempi työhistoria ja ansiotulot.

Onnistunut IPS-kuntoutus edellyttää motivaatiota palata työelämään, työssävalmentajan vahvaa tukea ja toimivaa yhteistyötä

– Pilotin tulokset antavat viitteitä siitä, että sovellettu IPS-malli on tukenut työeläkekuntoutujien työllistymistä ja parantanut heidän suhdettaan työelämään. Kuntoutujan oma motivaatio palata työelämään, työssävalmentajan kokonaisvaltainen tuki ja toimiva verkostoyhteistyö ovat onnistuneen IPS-kuntoutuksen edellytyksiä, Minna Savinainen tiivistää.

Tarvetta lisätutkimukselle on erityisesti IPS-mallin pitkäaikaisten vaikutusten ja kustannustehokkuuden osalta. Lisäksi on tärkeää saada tietoa siitä, mikä on optimaalinen kuntoutusprosessin kesto työllistymisen saavuttamiseksi.

– Oikeanlaisella ja riittävällä tuella myös vakavaan mielenterveyden häiriöön sairastuneet henkilöt voivat osallistua työelämään. Osatyökykyisten kuntoutuminen takaisin työelämään on hyödyllistä sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Palkkatyön myötä kuntoutujan toimintakyky paranee, omanarvontunne ja itsetunto kohoavat, osallisuus ja merkityksellisyys lisääntyvät sekä usein myös taloudellinen tilanne paranee, Anne Korhonen painottaa.

Pilotin myötä olemme Varmassa saaneet arvokasta tietoa ja kokemusta IPS-toimintamallista ja luoneet työeläkekuntoutukseen soveltuvan IPS-toimintamallin, jota on tarkoitus jatkossa hyödyntää kuntoutujien työelämään palaamisen ja työssä pysymisen tukena. Työelämälähtöinen toimintatapa on osoittautunut vaikuttavaksi tavaksi toimia.