70 % kokee yhteisöllisyyttä työssä – muilla kokemukset heikentyivät entisestään
Työssäkäyvien yhteisöllisyyden kokemukset polarisoituvat, kertoo Miten Suomi voi? -tutkimus. Noin joka neljäs kokee vahvaa yhteisöllisyyttä työssä. Tulosten mukaan sitä edistäviä tekijöitä olivat erityisesti reilu kohtelu ja palveleva johtaminen, kun taas työssä koettu eettinen stressi ja roolikonfliktit olivat suurimpia riskejä yhteisöllisyydelle.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 30.5.2024
Työssäkäyvistä noin 70 prosenttia kokee yhteisöllisyyttä työssä. Noin joka neljännen kohdalla yhteisöllisyys on vahvalla tasolla.
Yhteisöllisyys muodostuu luottamuksesta työkavereihin sekä siitä, että tulee kuulluksi ja ymmärretyksi omassa työyhteisössä. Lähityössä yhteisöllisyyttä koetaan hieman vähemmän kuin hybridityössä, mutta saman verran kuin pelkässä etätyössä. Vähiten yhteisöllisyyttä kokivat osa-aikaista työtä tekevät sekä yksin asuvat vastaajat.
Yhteisöllisyyden kokemuksia selvitettiin Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen teemajulkaisussa. Jo aiemmin tutkimusryhmä oli havainnut, että kokoaikaisessa etätyössä yleinen yksinäisyys oli kasvanut. Työssä koettua yhteisöllisyyttä koskevat kysymykset lisättiin tutkimukseen kesällä 2023.
– Samalla kun selkeästi suurempi osa kokee työssään pikemminkin yhteisöllisyyttä kuin sen puutetta, missään tutkituissa ryhmissä ei havaittu yhteisöllisyyden vahvistumista, toteaa erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.
Tutkimuksen mukaan yhteisöllisyys heikentyi erityisesti sillä kolmanneksella, joilla se oli jo lähtökohtaisesti verrattain heikkoa. Lisäksi yhteisöllisyyden heikentymistä havaittiin määräaikaisilla työntekijöillä, johtajilla ja nuorilla aikuisilla.
Reilu kohtelu ja palveleva johtaminen rakentavat yhteisöllisyyttä
Erot työoloissa voivat selittää heikompia yhteisöllisyyden kokemuksia esimerkiksi osa-aikaisilla ja nuorilla työntekijöillä.
Tulosten mukaan erityisesti reilu kohtelu ja palveleva johtaminen voivat edistää yhteisöllisyyttä. Suurimpina riskeinä yhteisöllisyydelle havaittiin työssä koettu eettinen stressi ja roolikonfliktit.
Yhteisöllisyyden vahvistaminen työssä on tärkeää, koska se voi edistää työhyvinvointia, pystyvyyttä ja työpaikkaan sitoutumista sekä torjua yleistä yksinäisyyttä.
– Työelämän kehittämisessä on viime vuodet puhuttu autonomiasta ja itseohjautuvuudesta. On korkea aika kiinnittää yhtä lailla huomiota yhteisöllisyyteen ja sitä lisääviin sosiaalisiin voimavaroihin työssä, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
– Jos työpaikalla koetaan yhteisöllisyyden puutetta, sen vahvistaminen on nähdäksemme merkittävä mahdollisuus työpaikoille lisätä hyvinvointia, motivaatiota ja sitä kautta työpaikkaan sitoutumista ja tuottavuutta, Hakanen jatkaa.
Lisätiedot
- tutkimusprofessori Jari Hakanen, jari.hakanen@ttl.fi, 040 562 5433
- erikoistutkija Janne Kaltiainen, janne.kaltiainen@ttl.fi, 050 476 5980
Miten Suomi voi -tutkimus
- Tutkimushanke tuottaa tietoa siitä, miten työhyvinvointi ja erilaiset työasenteet ovat kehittyneet suomalaisilla työntekijöillä viime vuosina.
- Yhteisöllisyyttä koskevat tulokset perustuvat väestökyselyaineistoon, joka kerättiin kahdessa vaiheessa samoilta vastaajilta: kesällä 2023 ja loppuvuonna 2023.
- Kyselyihin vastanneet ovat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia.
- Tällä hetkellä Miten Suomi voi? -tutkimusta rahoittaa Työterveyslaitos ja Suomen kestävän kasvun ohjelma.
- Tutustu aiempiin tutkimusjulkistuksiin hankkeen sivulla: Miten Suomi voi?
- Liitteenä tuloskooste (pdf).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLiitteet
Linkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade särskilt inom social- och hälsovårdsbranschen – ångest var den vanligaste orsaken12.9.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutets registerundersökning visar att sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade tydligt inom alla undersökta verksamhetsområden åren 2015–2021. Ökningen var särskilt kraftig inom social- och hälsovårdsbranschen och bland kvinnor i tjänstemannaställning under 50 år. Samtidigt passerade ångest depression som den vanligaste orsaken till nya perioder av sjukfrånvaro.
Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla – ahdistuneisuus nousi yleisimmäksi syyksi12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus osoittaa, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021. Nousu oli erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.
Study: Mental health-related sickness absences increased especially in the social welfare and health care sector – anxiety became the most common cause12.9.2025 06:00:00 EEST | Press release
A register study by the Finnish Institute of Occupational Health demonstrates that mental health-related sickness absences increased significantly in all studied industrial sectors in 2015–2021. The increase was particularly steep in the social welfare and health care sector and among female white-collar employees under the age of 50. At the same time, anxiety overtook depression as the most common cause of new periods of sickness absence.
Rapport: Algoritmiskt ledarskap allt vanligare i Norden – forskare varnar för dess effekter på arbetstagarnas välbefinnande8.9.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det snabbt växande algoritmiska ledarskapet kan ställa alltför höga krav på arbetstagarna och försämra välbefinnandet, visar en ny rapport. Översikten visar på ett konsekvent samband mellan algoritmiskt ledarskap och ökade psykosociala risker samt deras konsekvenser, såsom stress och utbrändhet.
Raportti: Algoritminen johtaminen yleistyy Pohjoismaissa – tutkijat varoittavat sen vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin8.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Nopeasti yleistyvä algoritminen johtaminen voi asettaa työntekijöille liiallisia vaatimuksia ja heikentää hyvinvointia, osoittaa tuore raportti. Katsaus tuo esiin johdonmukaisen yhteyden algoritmisen johtamisen ja psykososiaalisten riskien sekä niiden seurausten, kuten stressin ja työuupumuksen, lisääntymisen välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme