Yrittäjät: Alv:n alarajahuojennuksen poisto kompensoitava

Suomen Yrittäjien mukaan arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistumisen aiheuttama veronkiristys on kompensoitava vähäisen toiminnan rajan nostamisella nykyisestä 15 000 eurosta. Muutos kannustaisi Yrittäjien mukaan taloudellista toimeliaisuutta ja tukisi yrittäjyyttä.  

– Alarajahuojennuksen poistumisen aiheuttaman veronkiristyksen ohella yleisen arvonlisäverokannan korottaminen vaikeuttaa pienten yritysten toimintaedellytyksiä. Vaikka arvonlisävero on välillinen vero, joka on tarkoitus vyöryttää hintoihin loppuasiakkaan maksettavaksi, käytännössä veronkorotuksen ohjaaminen hintoihin voi erityisesti pienimmillä, usein työvoimavaltaisilla aloilla olla vain rajallisesti mahdollista, Suomen Yrittäjät toteaa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle. 

Yrittäjät on lausunut hallituksen esityksestä laeiksi arvonlisäverolain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta. 

– Lisäksi hallituksen ohjelman mukainen alennettuun kymmenen prosentin verokantaan kuuluvien hyödykkeiden siirtäminen 14 prosentin verokantaan on omiaan vaikeuttamaan yritysten toimintaedellytyksiä. Muutos vaikuttaa laajasti eri alojen toimintaan koskien esimerkiksi kulttuuria ja luovia aloja, liikuntatoimijoita, majoitustoiminnan harjoittajia sekä henkilökuljetusta.   

Vähäisen toiminnan rajaa nostettava

Liikevaihdoltaan 15 000 ja 30 000 euron välissä olevien yritysten arvonlisäveron liukuva alarajahuojennus poistuu vuoden 2025 alussa EU-direktiivin vuoksi.  

Arvonlisäverottoman toiminnan rajaa ei ehdoteta korotettavaksi, joten esitys merkitsisi toteutuessaan 15 000–30 000 euron liikevaihdon yritysten sekä myös vapaaehtoisesti arvonlisäverorekisteriin hakeutuneiden alle 15 000 euron yritysten arvonlisäverotuksen kiristymistä.  

– Pidämme tärkeänä, ettei pienten yritysten verotus kiristy pääministeri Orpon hallituksen lupausten mukaisesti, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki sanoo. 

Suomen Yrittäjät esittää edelleen vähäisen toiminnan rajan nostamista 30 000 euroon kompensoimaan alarajahuojennuksen poistumisesta aiheutuvaa arvonlisäverotuksen kiristymistä. Samalla kannustettaisiin yritysten perustamiseen sekä kasvuun nykyistä rajaa korkeammalle. 

– Liian matala raja voi toimia kasvun ja päätoimiseksi yrittäjäksi siirtymisen esteenä erityisesti kuluttajille tavaroita tai palveluita myyvillä pienyrityksillä. Pienyritysten kasvumahdollisuuksien edistäminen on ollut myös poistuvan alarajahuojennuksen keskeinen tavoite, kuten esityksessäkin todetaan, Kurki jatkaa. 

Huojennuksen poistamisesta aiheutuva veronkiristys heikentäisi Kurjen mukaan erityisesti yksinyrittäjien ja pienimpien työvoimavaltaisten yritysten kannattavuutta sekä vähentäisi intoa ryhtyä yrittäjäksi.  

– Hallitusohjelman mukaan hallituksen veropolitiikan pitäisi kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen. Tässä viestitään aivan muuta, kun vähäisen toiminnan rajan korottamistarvetta ei lainkaan nähdä. 

–  Rajan nostamisella helpotettaisiin paitsi yritysten myös Verohallinnon hallinnollista taakkaa. Huomionarvoista on, että myös Verohallinto kannattaa rajan nostamista, Kurki jatkaa. 

– Valtion taloudellinen tutkimuskeskus arvioi 2016 Suomen optimaaliseksi vähäisen toiminnan rajaksi 32 000 euroa. Suomen lähivaltioista Virossa verottoman toiminnan raja on 40 000 euroa. Kilpailuneutraliteettiongelmien ehkäisemiseksi verollisen toiminnan rajaa ei kuitenkaan nähdäksemme olisi perusteltua nostaa 30 000 euroa korkeammaksi.   

Kurki korostaa, että esityksen mukaan arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottaminen 30 000 euroon ja alarajahuojennuksen poisto olisi yhteisvaikutukseltaan edelleen noin 35 miljoonaa euroa arvonlisäverotuottoa lisäävä muutos. Tuloverojen arvioidaan vähenevän vuositasolla noin 21 miljoonaa euroa valitusta alarajasta riippumatta.   

Koko lausunnon voit lukea tästä.