Suomalaisen saunan päivää juhlitaan 8.6. – Varsinais-Suomessa 26 saunaa on saanut EU:n maaseuturahoitusta

EU:n maaseuturahoitusta myönnetään, jotta voisimme hyvin. Ja sanominen jos mikä lisää hyvinvointia! Suomalaisille sauna on lämmön lähde sekä tapa puhdistautua, rentoutua, viettää aikaa yhdessä, ylläpitää terveyttä ja vaalia aineetonta kulttuuriperintöämme.

Varsinais-Suomessa ainakin 26 saunaa on saanut EU:n maaseuturahoitusta vuoden 2014 jälkeen. Suurin osa tukea saaneista saunoista on maaseudun yhdistysten saunoja, joissa järjestetään yleisiä saunavuoroja. Näin saunat lisäävät myös yhteisöllisyyttä maaseudulla, kun ihmiset kokoontuvat yhteen säännöllisille saunavuoroille. Esimerkiksi Vakka-Suomen Ladun Metsälehdon sauna Velhoveden rannalla Uudessakaupungissa lämpeää kerran viikossa ympäri vuoden, ja lisäksi sitä voi vuokrata yksityiskäyttöön.

Yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Viholainen kertoo, että kävijämäärät vaihtelevat, mutta erityisen suosittuja saunavuorot ovat talvisin.

– Silloin kävijöitä saattaa olla yhdellä vuorolla jopa 40. Meillä on saunan terassilla lämpömatot, ja virtauspumppu pitää avannon auki koko talven ajan.

Metsälehdon saunarakennuksessa on saunan lisäksi pukutilat ja takkatupa, jossa voi myös yöpyä.

Lisäksi monet yritysten saunat on rakennettu maaseuturahoituksen avulla. Esimerkiksi saariston matkailukohteisiin ja vierasvenesatamiin on myönnetty tukea useille eri saunoille. Uusin tuki on myönnetty kekseliäälle ja tunnelmalliselle meressä kelluvalle saunalautalle, joka saataneen käyttöön syksyllä.

EU:n maaseuturahoitusta myönnetään maaseudun alueelliseen ja paikalliseen kehittämiseen. Tukea on tarjolla niin yleishyödyllisiin hankkeisiin kuin maaseudun yrittäjyyteenkin. Tuen hakemisessa neuvovat ELY-keskus ja Leader-ryhmät.

Suomalainen saunaperinne on tärkeä osa kulttuuriperintöä

Suomen saunaperinne on nimetty Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2020. Ensimmäiset saunat on rakennettu nykyisen Suomen alueelle jo kivikaudella. Nykyään Suomessa on yli 3 miljoonaa saunaa, joista suurin osa on yksityisissä kodeissa ja kesämökeillä. Lisäksi Suomessa on tuhansia julkisia saunoja. Yli 90 % suomalaisista kertoo saunovansa ainakin kerran viikossa.

Suomen saunakulttuuri ry ylläpitää suomalaisia saunaperinteitä ja hulppeaa Saunakylää Päijänteen rantamaisemissa Jämsän Juokslahdella. Saunakylä avattiin suomalaisen saunan päivänä vuonna 2017 – onnistuneen Leader-hankkeen seurauksena.

Yhdistyksen puheenjohtaja Saija Silen kertoo, että suomalainen saunakulttuuri on nimenomaan maaseudun kulttuuria.

– Saunaperinteet liittyvät pitkälti maaseudun vuoden kiertoon ja viikon rytmiin. Lauantai on vakiintunut saunapäiväksi, koska aikoinaan juuri silloin päättyi viikon työ. Silloin tultiin pellolta ja mentiin saunaan, jotta oltiin puhtaina sunnuntaina, kun koitti pyhä, hän kertoo.

Sauna oli maaseudulla usein ensimmäinen asunto, jossa asuttiin siihen asti, että pirtti valmistui. Maaseudun saunat ovat olleet jatkuvasti käytössä, sillä niissä on palvattu lihaa, loukutettu pellavaa, synnytetty ja huolehdittu terveydenhoidosta.

– Maaseudulla saunat ovatkin aikoinaan olleet naisten valtakuntia ja ensimmäiset naisyrittäjätkin ovat juuri saunayrittäjiä: esimerkiksi saunottajia, kuppareita tai hoitajia.

Suomalaisen saunan päivänä yritetään saunomisen maailmanennätystä

Saunan päivää vietetään tänä vuonna ensi kertaa myös Virossa. Suomi ja Viro ovat päättäneet yhteistuumin yrittää saunomisen Guinness World Records -maailmanennätystä saunan päivänä 8.6. klo 19–20.

– Kutsumme kaikki mukaan maailmanennätysyritykseen! Tavoitteemme on saada kasaan yli 10 000 saunojaa. Johan Suomessa saunoo muutenkin lauantai-iltaisin yli 10 000 ihmistä, mutta maailmanennätystä varten saunareissusta pitäisi nyt ottaa kuva, Saija Silen kannustaa.

Maailmanennätystä ovat hakemassa Suomen saunaseura, Visit Finland, Visit Estonia ja Kansainvälinen saunaliitto ISA yhdessä suomalaisen ja virolaisten saunaseurojen, -yhdistysten ja -yritysten kanssa.

Avoimet Kylät -päiväkin kutsuu saunaan

Suomalaisen saunan päivänä 8.6. vietetään myös valtakunnallista Avoimet Kylät -päivää, joka järjestetään nyt kymmenettä kertaa. Tapahtuma tuo sadat Suomen kylät parrasvaloihin ja lähimatkailukohteiksi. Päivä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä lähelle kyläelämää ja suomalaista maaseutua.

Monissa päivän kylätapahtumissa yhdistyy myös maaseudun rakkaus saunomiseen. Esimerkiksi Maskun Askaisissa vietetään 8.6. Marskin markkinoita ja lisäksi Pikisaaren virkistysalueen alueen kyläsauna on vapaasti käytettävissä kaikille vierailijoille klo 10–21.

Avoimet Kylät -tapahtuman järjestävät yhteistyössä paikalliset kylät ja yhdistykset sekä Suomen Kylät ry, maakunnalliset kyläyhdistykset ja Leader-ryhmät.