Lapsuudessa syövän sairastaneilla matalampi tulotaso
Lapsuusiän syövästä selvinneiden seurannassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota sosioekonomisiin tekijöihin ja tuen tarpeeseen.
Tutkimuksen mukaan lapsena sairastetusta syövästä selviytyneillä on suurentunut riski jäädä aikuisiällä pysyvästi pienituloisiksi - pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta. Asiaa on selvitetty Helsingin yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa.
– Ne syövästä selviytyneet, joiden tulotaso tutkimuksen lähtötilanteessa oli keskimääräinen tai korkea, siirtyivät pysyvästi matalaan tulotasoon 45 prosenttia todennäköisemmin kuin verrokit, lastenlääkäri, aiheesta väittelevä Anniina Kyrönlahti kertoo.
Lapsuusiässä syövän sairastaneet voivat Kyrönlahden mukaan tarvita neuvontaa ammatinvalintaan, opintoihin ja taloudellisiin tukiin liittyen.
Tutkimuksessa on ollut laaja pohjoismainen aineisto, johon kuului noin 17 000 vuosina 1971–2009 syöpään sairastunutta lasta ja nuorta sekä yhteensä noin 83 000 iän, sukupuolen ja asuinmaan mukaista väestöverrokkia Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta.
Perheen tulotaso vaikuttaa lapsen eloonjäämisennusteeseen
Vaikka lapsuusiässä syöpään sairastuneet hoidetaan lähtökohtaisesti samojen hoitolinjojen mukaan, kuolleisuudessa on eroja sosioekonomisiin tekijöihin liittyen.
Väitöskirjatutkimuksen aiemmin valmistuneessa osassa havaittiin, että riski kuolla syöpään oli suurempi niillä lapsilla, joiden vanhemmilla oli matala tulo- tai koulutustaso. Jos vanhemmat kuuluivat korkeimpaan tuloluokkaan, lapsen riski kuolla syöpään oli 30 prosenttia pienempi kuin matalimpaan tuloluokkaan kuuluvien vanhempien lapsilla.
Lisäksi väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että jos lapsi tai vanhemmat olivat ulkomaalaistaustaisia ja syntyneet ulkomailla, lapsen riski kuolla syöpään oli suurempi kuin suomalaistaustaisten, Suomessa syntyneiden lasten.
– Maahanmuuttajataustaisten lasten riski kuolla syöpään oli noin kaksinkertainen kantasuomalaisiin verrattuna, Kyrönlahti sanoo.
Tulosten perusteella on tärkeää huomioida perheen sosioekonominen tausta ja siihen liittyvät riskit potilaiden hoitoa ja seurantaa suunnitellessa.
– Perheiden tukemiseksi tarvitaan lisää kohdennettuja resursseja ja räätälöityä tukea, jotta voidaan parantaa lasten ja perheiden toipumisen mahdollisuuksia pitkäjänteisesti, Kyrönlahti sanoo.
Tutkimus on tehty yhteistyössä Syöpärekisterin kanssa. Syöpäsäätiö on tukenut tutkimuksen tekoa.
Lisätietoja
Anniina Kyrönlahti, LL, lastentautien erikoislääkäri, anniina.kyronlahti@helsinki.fi
LL Anniina Kyrönlahti väittelee 7.6.2024 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Socioeconomic aspects within childhood cancer". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Niilo Hallman -sali, Puistosairaala, Stenbäckinkatu 11.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Lisätietoja tilaisuudesta Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiKuvat
Tietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat loivat solun, josta ei voi syntyä syöpää9.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat onnistuivat luomaan soluja, joiden jakautumista voidaan kontrolloida. Menetelmä mahdollistaa uudenlaiset, turvalliset soluhoidot.
Tasapuolisempi typpilannoitteiden käyttö parantaisi ruokaturvaa5.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Typpilannoitteen käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin lisäisi maailman viljantuotantoa ja kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa. Lisäksi se hillitsisi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
Turismi ja piittaamattomuus uhkaavat Kanariansaarten luontoa4.7.2024 09:18:45 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden järjestämä työpaja Kanariansaarilla pohti luonnonsuojelun ja massaturismin yhteensovittamista sekä tietotarpeita muutoksiin varautumiseksi. Tuore työpajaraportti kokoaa yhteen paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnonsuojelun ja turismin yhteensovittamisen haasteista.
Äidin raskaudenaikainen hyvinvointi suojaa lapsen mielenterveyttä3.7.2024 11:58:13 EEST | Tiedote
Äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Helsingin yliopistoon valittiin yli 4 200 uutta opiskelijaa – lähes joka seitsemäs pääsi sisään3.7.2024 11:33:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme