Rosebud Oy

Rosebud Sivullisen ohjelma viikolla 23

31.5.2024 13:17:49 EEST | Rosebud Oy | Tiedote

Jaa

Koulujen lukuvuodet on saatu päätökseen, mutta kirjanystävien lukuvuosi jatkuu läpi kesän. Kesäkuun ensimmäinen viikko on täynnä tietokirjallista ohjelmaa metsien ilmastovaikutuksista äänenkäyttöön.

Ma 3.6. klo 16.30

Kari Silfverberg ja työryhmä: Ilmastometsät – Metsät planeetan pelastajina (Into)
Keskustelussa Ilmastometsät-tietokirja ja ilmastometsityksen mahdollisuudet ja haasteet, joihin johdattava kirjan tekijät arkkitehti Kari Silfverberg, dosentti Matti Nummelin ja professori emeritus Olavi Luukkanen, professori Petri Pellikka ja suurlähettiläs emeritus Mikko Pyhälä ja muut tekijät kommentoivat.
Kiihtyneen ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää keinoja, joilla liiallinen hiilidioksidi voidaan sitoa ja varastoida pois ilmakehästä. Tehokkain ja turvallisin keino tähän on maapallon luontaisten hiilinielujen vahvistaminen: puuston ja kasvillisuuden lisääminen. Voimme istuttaa uusia metsiä, kasvattaa nykyisten metsien puustoa sekä tehostaa metsien suojelua ja kestävää käyttöä.
Ilmastometsät pohtii ilmastometsityksen mahdollisuuksia ja rajoituksia. Lisäksi kirja käy läpi erilaisia jo käynnistyneitä tai vasta suunnitteilla olevia ratkaisuja ja ohjelmia. Lisääntyvän puupeitteen avulla voidaan varsinkin kuivilla alueilla myös huomattavasti parantaa ja monipuolistaa ruoantuotantoa.

Ma 3.6. klo 18

Aki Rasilainen: Porvoon valtiopäivien poiskirjoitettu historia (Warelia)

Millainen oli Suomen asema osana Venäjää autonomian aikana? Perinteisen käsityksen mukaan Aleksanteri I antoi Porvoon valtiopäivillä 1809 Suomelle uudenlaisen poliittisen olemassaolon valtiona vahvistamalla Kustaa III:n Ruotsille säätämät perustuslait itsensä ja seuraajiensa noudatettaviksi. Myöhemmässä suomalaisessa historiankirjoituksessa 1960-luvulta lähtien tätä käsitystä alettiin mitätöidä. Porvoon valtiopäivät latistettiin pelkiksi maapäiviksi, eikä niillä enää katsottu tapahtuneen mitään niin merkittävää kuin suomalaiset olivat aiemmin kuvitelleet. 

Valtiosääntöhistorian dosentti, hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen tutkii teoksessaan sitä, millä perusteilla suomalainen historiankirjoitus muuttui. Rasilainen osoittaa, että perinteinen käsitys on ollut aivan oikea ja että myöhemmät historiantutkijat ovat manipuloineet autonomian ajan historiaa epäpätevin perustein. 

Rasilainen selvittää yksityiskohtaisesti, miten ja miksi tämä Porvoon valtiopäivien historian poiskirjoittaminen Suomessa tapahtui. Rasilaista haastattelee Jukka Kekkonen.

Ti 4.6. klo 17

Iina Kohonen: Kaksipäinen koira ja muita eläimiä Neuvostoliiton tieteessä (Tammi)

Hyytävä tarina vie Moskovan kaduille ja tieteen synkkään historiaan, missä koirat heräsivät kuolleista, lensivät avaruuteen ja kantoivat kahta päätä.
1950-luvulla Moskovan kaduilta alkoi kadota pieniä, vaaleaturkkisia koiria eikä kukaan tiennyt, mitä niille kävi. Nyt tiedämme. Koirat päätyivät tutkijoiden käsiin, ja niistä tuli kokeellisen lääketieteen ja avaruuskilpailun pioneereja. Sitkeistä katukoirista tuli ensimmäisiä avaruuslentäjiä ja niille tehtiin ensimmäiset elinsiirrot.
”Aiheen tutkiminen ja siitä kirjoittaminen oli tavattoman kiinnostavaa, mutta myös järkyttävää ja välillä hyvin vaikeaa. Mutta sitähän eettinen ajattelu on: ristiriitaisten asioiden yhteensovittamista.”
Kirjan tarina on hurja, mutta lukija saa oppaakseen kirjoittajan, joka asennoituu eläimiin ja eläimiä tutkiviin ihmisiin kiinnostuneesti ja myötätuntoisesti. Julmuuden vastapainona kirjassa tavataan tutkijoita, jotka tuovat koe-eläimiä kotiinsa toipumaan ja viettämään viimeisiä hetkiään. Vielä kymmenien vuosien jälkeenkin he pohtivat tekojensa oikeutusta. Mikään ei ole mustavalkoista, ja meidänkin aikaamme katsotaan vielä joskus silmät ihmetyksestä selällään.
Iina Kohonen on taiteen tohtori ja tutkimusetiikan erityisasiantuntija. Hän tutkinut 1950-luvun Neuvostoliiton tiedettä ja kulttuuria. Työssään hän on jo vuosia ratkonut tutkimusetiikkaan liittyviä kiistoja ja neuvonut tutkijoita tieteen tekemisen etiikassa. Hän rakastaa kummallista tiedettä ja vanhoja valokuvia. Ja koiria.

Ke 5.6. klo 17.30

Sari Hälinen (toim.): Onnellisia aborttitarinoita (Basam Books) JULKKARIT

Abortti on aina kärsimys. Valinta, jota kadutaan ja joka piinaa tekijäänsä tämän loppuelämän ajan. Ei. Kokemus abortista voi myös jäsentyä yhdeksi elämänkokemukseksi muiden joukkoon, osaksi kokijansa elämänvirtaa. 

Onnellisia aborttitarinoita sisältää sekä aborttiin perehtyneiden asiantuntijoiden kirjoituksia että abortin tehneiden kertomuksia. Kirjan aineistoa voivat hyödyntää niin vertaiset kuin terveys- ja sosiaalialan oppilaitoksetkin. Myös seksologian alalla työskentelevät henkilöt, tutkijat sekä median edustajat löytävät kirjan kokoamista aborttikokemuksista paljon ammennettavaa omaan työskentelyynsä. 

Ohjelmassa on paneelikeskustelu ja sen jälkeen livemusaa.
Paneelikeskustelussa ovat mukana:
Katriina Bildjuschkin; kätilö, entinen Kätilöliiton puheenjohtaja ja THL:n erityisasiantuntija, Jaana Hirsikangas; YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin Suomen toiminnanjohtaja,
Mirva Karkinen; feministisen Meridian-kirjablogin ylläpitäjä, joka tuo yleisesti keskusteluun vapaaehtoisesti lapsettomien näkökulmia.
Mukana on myös Virpi, joka on queer, trans ja abortin tehnyt,
sekä Sari Hälinen; Onnellisia aborttitarinoita -kirjan tekijä.
Illan musiikista vastaa The Peflets.
Tilaisuuden juontaa TM, seksologi Tiina Vilponen. 

To 6.6. klo 14-15

ITE-taidetta Uudeltamaalta

Uudenmaan ITE-taiteilijoita esittelevä kirja julkistetaan torstaina 6.6.2024 klo 14 Rosebud Sivullinen -kirjakaupassa Helsingissä. Kirjan päätoimittaja ja taiteilijoita dokumentoinut Veli Granö esittelee tilaisuudessa julkaisun sekä kuvakavalkadin alueen ITE-taiteilijoiden tuotannosta.
Julkaisu päättää Maaseudun Sivistysliiton tuottaman kirjasarjan, jossa on aiemmin esitelty Suomen muiden alueiden omaleimaista nykykansantaidetta.
Uusmaalaisia ITE-taiteilijoita leimaa sama moninaisuus, joka on luonteenomaista koko maakunnalle: alueella on vauraita kaupunkeja lähiöissä viihtyvine taiteilijoineen, mutta myös laaja maaseutu ja rannikko pienine kylineen ja perinteisine ITE-taiteilijapersoonineen.
Uudenmaan ITE-taide piirtää kuvaa visuaalisen kulttuurimme muutoksen suunnasta mutta on myös todiste taiteen syvimpien sisältöjen pysyvyydestä. Globalisoituvan ja samankaltaistuvan visuaalisen kulttuurin suomalaiset vastarannankiisket elävät ja voivat maakunnassa edelleen hyvin.
Kirjan sisältämät tutkijoiden kirjoitukset ja haastattelut avaavat kuvaa nykykansantaiteen luonteesta taiteen kentällä ja ihmisten tajunnassa sekä pohtivat ITE-taiteen tulevaisuutta itseilmaisun ottaessa paikkaansa digitalisoituvassa arjessa.
Kirjan sisältö on tuotettu Maaseudun Sivistysliiton toteuttamassa uusmaalaisen ITE-taiteen kartoitushankkeessa, jota rahoittivat uusmaalaiset Leader-yhdistykset Euroopan maaseuturahastosta. Kirjan julkaisemisen mahdollisti Keskitien Säätiön avustus. Ulkoasun toteutti Marko Mäkinen. Kirja on vapaasti ladattavissa ITE-taiteen kotisivulta pdf-versiona 7.6.2024 lähtien. Painettua kirjaa jaetaan kartoituksessa dokumentoiduille taiteilijoille sekä uusmaalaisiin kirjastoihin ja kulttuurilaitoksiin, mutta myyntiin sitä ei ole saatavilla.

Pe 7.6. klo 17

Sara Rouvinen: Löydä luonnollinen äänesi (Basam Books) JULKKARIT
Meissä jokaisessa on ihmeellinen instrumentti, joka kulkee mukanamme läpi elämän: ääni. Tämä kirja opettaa soittamaan sitä parhaalla tavalla. Löydä luonnollinen äänesi vie lukijan ainutlaatuiselle ja intiimillekin matkalle äänen maailmaan ja sen parantavaan voimaan.

Sara Rouvinen on valmentanut esiintymistä ja äänenkäyttöä yli 10 vuotta lukuisissa yrityksissä ja organisaatioissa Suomessa ja ulkomailla. Hän on puheviestinnän FM, laulunopettaja, monikulttuurisen perheen äiti ja esiintyvä taitelija, joka julkaisee omaa musiikkia nimellä Sara Heleen.

Lavalla Saraa haastattelee Tarja Törmänen ja luvassa on myös lyhyt äänitreeni, johon voivat osallistua kaikki halukkaat. Artisti lausuu tapahtumassa myös kirjan runojaan.
Illan lopuksi luvassa on musiikkia, covereita ja Saran omia kappaleitani. Halutessasi voit ostaa kirjan nimikirjoituksella.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Rosebud Sivullinen, Kaisaniemenkatu 5 (Kaisa-talo), Helsinki. Esteetön sisäänkäynti katutasosta. Tapahtumat myös striimataan Sivullisen YouTube-kanavalle https://www.youtube.com/@Sivullinen_Lava

Yhteyshenkilöt

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Rosebud Oy

Puhos – itähelsinkiläisestä ostarista kulttuurien keitaaksi4.5.2026 14:11:10 EEST | Tiedote

Joonas Kervisen kirjoittama ja Sami Mannerheimon valokuvaama visuaalinen teos "Puhos – itähelsinkiläisestä ostarista kulttuurien keitaaksi" on lukuisine haastatteluineen kiehtova retki legendaarisen Itä-Helsingin ostoskeskuksen nykytilaan ja sen ihmisiin. Puhos-kirjan ja siihen liittyvän hankkeen julkistamistilaisuus ja näyttelyn avajaiset Kulttuurikeskus Stoa Helsingin Itäkeskuksessa perjantaina 8.5. klo 18 alkaen.

Rosebud Postitalon ohjelmaa toukokuussa30.4.2026 14:41:23 EEST | Tiedote

Ke 6.5. klo 17 Juha Jyrkäs: Rauni (Salakirjat) Länsisuomalainen vaiettu kansanrunous kokee uuden tulemisensa - eeppisen runouden helmet, nyt ensi kertaa samoissa kansissa! Suomalaisesta kansanperinteestä puhuttaessa keskeisimpänä nousevat esille Kalevala ja itäsuomalais-karjalainen runous. Vaan moniko on tietoinen siitä, että ensimmäiset nelipolvitrokeiset eli kalevalamittaiset runot kerättiinkin Länsi-Suomesta? Kirjailija, muusikko ja kansanrunotutkija Juha Jyrkäs on perehtynyt syvällisesti länsisuomalaiseen kansanperinteeseen, joka on paljon luultua rikkaampaa. Ison tutkimis-, keräys- ja toimitustyön tuloksena on valmistunut Rauni - länsisuomalainen eepos - joka paaluttaa kertaheitolla lännen runot itärunojen rinnalle. Se on koottu yhteen alkuperäisistä länsisuomalaisista kansanrunoista. Kehyskertomuksessa Rauni-neito ja Vauhtus-noita kohtaavat Hämeen härkätiellä. Sen seurauksena lukijalle avautuvat tarinat, joissa esiintyy maagisia eläimiä, vaimonsa polttava Klaus Kurki, oudon paime

Rosebud Postitalon ohjelmaa huhti–toukokuussa24.4.2026 16:00:00 EEST | Tiedote

Ma 27.4. klo 17 Anneli Kanto: Elämänlangalla (Gummerus) Kirjailija Anneli Kanto kertoo päiväkirjassaan kirjoittamisesta, vanhenemisesta, perhesuhteista, ystävyyksistä ja rakkaudesta. Kanto kirjoittaa päiväkirjaa vuoden kierron verran kesästä 2024 kesään 2025. Sivuilla vuorottelevat arjen ilot ja surut, kirjailijantyön valot ja varjot. Kuinka paljon työvuosia seitsemänkymppisellä vielä on? Millaisia sukupolvikokemuksia suurten ikäluokkien ihmiset jakavat? Mitä ajatuksia maailmantilanne herättää? Uskaltaako varttuneella iällä rakastua? Entä jos sydän särkyy? Kanto kirjoittaa rehellisesti ja suoraan vanhenemisesta: menetyksistä, aamusuruista, otsan vaaka- ja pystyrypyistä sekä suhteesta edesmenneisiin vanhempiin, aikuisiin lapsiin ja bonus-lapsenlapsiin. Elämänmakuinen ote ja huumorin lämpö takaavat samastuttavan ja lohdullisen lukukokemuksen. Ti 28.4. klo 17 Pekka Järvinen: Mieleni minut tekevi – Kohti ihmisen itseymmärrystä (Teos) Psykologian lisensiaatti, teologian maisteri ja ryhmäpsy

Rosebud Postitalon ohjelmaa huhti–toukokuussa17.4.2026 13:39:54 EEST | Kutsu

Ma 20.4. klo 17 Christina Gufé: 99 kirjettä Kafkalle (Aviador) Espanjalainen kirjailija Christina Gufé ja kääntäjä Eija Grundström keskustelevat kustantaja Vesa Tompurin kanssa uunituoreesta käännöskirjasta Rosebud Postitalon lavalla. 99 kirjettä Kafkalle on kirjeromaani rakastuneen naisen Kafkalle kirjoittamia kirjeitä todellisuudesta, tuskasta, ajasta, tilasta ja halusta. Niillä hän vastaa Kafkan päiväkirjateksteihin, jotka ovat innoittaneet kirjailijan filosofisiin pohdintoihin, runolliseen ilmaisuun ja absurdiin observointiin. Kirja on saanut suosituksia niin Maria Vargas Llosalta kuin Espanjan kuningattarelta. Cristina Gufé on Espanjan Galiciasta kotoisin oleva kirjallisuuskriitikoiden suuresti arvostama kirjailija, runoilija, toimittaja ja filosofian opettaja. Suomentaja Eija Grundström on pitkään alalla toiminut espanjan kääntäjä, tulkki ja opettaja. Ohjelmassa haastattelun lisäksi yleisökysymyksiä. Ti 21.4. klo 17 Maxim Fedorov ja Toni Stenström keskustelevat Ke 22.4. klo 17 Ma

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye