Häme sai keväällä kaksi Helmi-keskittymää
Hämeen alueellinen Helmi-yhteistyöryhmä jätti keväällä Helmin valtakunnalliselle seurantaryhmälle kaksi hakemusta Helmi-keskittymistä: maaliskuussa Helmikauden keskittymästä ja toukokuussa Vanajaveden seudun keskittymästä yhdessä Pirkanmaan alueellisen yhteistyöryhmän kanssa. Seurantaryhmä hyväksyi molemmat hakemukset, ja Hämeen ELY-keskuksen toimialueella onkin nyt kaksi Helmi-keskittymää, yksi kummassakin maakunnassa.

Helmikauden keskittymä ulottuu Luhdanjoelta Vesijärven rannoille
Maaliskuussa perustettu Helmikauden keskittymä sijoittuu Asikkalan, Hollolan, Lahden ja Orimattilan kuntien alueelle. Keskittymä pitää sisällään erilaisia ekologisia kokonaisuuksia. Keskittymäalueen ytimen muodostavat Salpausselän eteläpuoleisista lähteistä alkunsa saava Luhdanjoen tulviva jokilaakso, pääosin Vesijärven rannoilla sijaitseva Kutajärven Natura-alue ja Tiirismaan Natura-alue lehtoineen.
Inspiraatiota nimeensä keskittymä on saanut pitkästä historiastaan. Alueella on edelleen nähtävissä runsaasti jääkauden merkkejä, ja keskittymän alueella on myös Suomen vanhimpia tunnettuja ihmisen asuinpaikkoja. Ajan saatossa ihminen on toiminnallaan lisännyt keskittymäalueen monimuotoisuutta esimerkiksi avoimia alueita ylläpitämällä, mutta nykyhetkeen tultaessa alueella korostuvat ennen kaikkea maankäytön muutokset ja muu ihmisvaikutus monimuotoisuuden heikentäjänä.
Alueella on myös saatu aikaan paljon parannuksia ympäristön tilaan. Esimerkiksi Vesijärven laadun kohentamiseksi on tehty jo pitkään ja systemaattisesti töitä. Keskittymäaluetta voidaan hoitaa kokonaisvaltaisesti esimerkiksi valuma-aluetaso huomioiden samankaltaisten onnistumisten saavuttamiseksi.
Idea keskittymän perustamisesta seudulle syntyi Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Hämeen piiriltä ja Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä yhdistykseltä, minkä jälkeen organisaatiot laajasti viranomaistahoista säätiöihin ja edunvalvontajärjestöihin innostuivat keskittymäajatuksesta alueelle, ja hakemusprosessi saatiin vietyä maaliin. Kun luonnonhoitotöihin saakka päästään, alue voi alkaa vähitellen kehittyä jääkauden jälkeisten aikakausien kautta kohti ihmisen ja luonnon tasapainon helmikautta.

Vanajaveden seutu on Hämeen ja Pirkanmaan yhteinen Helmi-keskittymä
Vanajavesi on alueensa suurin ja monimuotoisin vesistö, ja valuma-alueineen se edustaa Järvi-Suomen eteläosien monimuotoista ympäristöä ja pitkää maankäyttöhistoriaa. Aluetta luonnehtii muun muassa perinnebiotooppihistoria, Etelä-Hämeen lehtokeskus sekä Salpausselän jatkeena olevat pitkittäisharjujaksot.
Maantieteellisesti keskittymä kattaa Vanajaveden vesistön ja sen valuma-alueen ylävirran suunnasta Hämeenlinnan Miemalanselältä Vanajanselkään sekä siitä Lempäälän Herralanvuolteelle ja Sarvikkaalle saakka. Keskittymä onkin muodostettu Pirkanmaan ja Hämeen alueellisten Helmi-yhteistyöryhmien yhteistyönä, ja on ensimmäinen kahden maakunnan alueelle ulottuva Helmi-keskittymä.
Alue on myös erinomainen esimerkki veden laadun merkittävästä parantumisesta 1980-luvulta nykypäivään. Vaikka veden laatu on kohentunut, alueen luontotyypit ja elinympäristöt vaativat edelleen hoitoa ja ennallistamista. Hämeessä ja Pirkanmaalla toimii vesien- ja luonnonhoidon verkostoja, joilla on kokemusta laajoista hankkeista ja yhteistyöstä. Olemassa olevia yhteyksiä voidaankin hyödyntää myös tulevan keskittymän hyväksi. Näin tapahtui jo hakemusvaiheessa, kun Vanajavesikeskus teki suuren työn keskittymähakemuksen valmistelemiseksi.

Helmi-ohjelmassa kaikki toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen
Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, jossa hoidetaan ja kunnostetaan lintuvesiä, metsiä, soita, perinnebiotooppeja ja pienvesiä. Helmi-ohjelman toimenpiteitä voidaan kohdentaa Helmi-keskittymille, jotta tehtävät toimenpiteet ovat toisiaan tukevia ja siten mahdollisimman ekologisesti vaikuttavia ja kustannustehokkaita.
Hämeen alueellinen Helmi-yhteistyöryhmä koostuu muun muassa viranomaisista, kunnista, luonnonsuojelu-, metsänhoito- ja vesienhoitoyhdistyksistä sekä metsäteollisuuden edustajista. Helmi-yhteistyöryhmän tehtävänä on parantaa alueellista yhteistyötä ja viestintää, sekä ehdottaa Helmi-keskittymiä Helmin valtakunnalliselle seurantaryhmälle.
Helmi-keskittymille ei määritetä tarkkoja rajaviivoja, ja keskittymät voivat myös laajeta tulevaisuudessa. Helmi-ohjelmassa luonnonhoidon toimenpiteitä tehdään niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella, ja monen organisaation toimesta. Maanomistajille kaikki Helmi-ohjelman toimenpiteet ovat vapaaehtoisia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Isotalo, luonnonsuojeluasiantuntija, Hämeen ELY-keskus, anna.isotalo@ely-keskus.fi
Heini Karvinen, ympäristösuunnittelija, Hämeen ELY-keskus, heini.karvinen@ely-keskus.fi
Riitta Ryömä, johtava asiantuntija, Hämeen ELY-keskus, riitta.ryoma@ely-keskus.fi
Kuvat
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus
EU:n maaseuturahoitusta saavia hankkeita Kanta- ja Päijät-Hämeessä valittu – Loppuvuodelle rahoitusta reilusti jäljellä2.7.2025 10:43:16 EEST | Tiedote
Alkuvuonna päättyneillä valintajaksoilla saaduista hakemuksista ELY-keskus valitsi rahoitettavaksi 14 toteutukseen etenevää maaseudun kehittämishanketta. Hankkeilla parannetaan esimerkiksi yrittäjien tekoälytaitoja, kunnostetaan jokimelontareittejä ja kehitetään Hämeelle tärkeää ruokasektoria. Loppuvuodeksi tukirahaa on jäljellä reilusti, mutta hakemuksia kaivataan, jotta raha tulee Hämeessä hyötykäyttöön.
Hinkkasen silta Janakkalassa korjataan, liikenne kiertotielle maanantaina 7.7.2025 klo 8.0030.6.2025 13:03:00 EEST | Tiedote
Mallinkaistentie (tie 13856) Janakkalassa katkaistaan liikenteeltä Hinkkasen sillan korjauksen ajaksi. Työn ajaksi liikenne ohjataan kiertotielle.
Harjulan silta Janakkalassa uusitaan, liikenne kiertotielle tiistaina 8.7. klo 12.0030.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Löyttymäentie (tie 13857) Janakkalassa katkaistaan liikenteeltä Harjulan sillan uusimisen ajaksi. Työn ajaksi liikenne ohjataan kiertotielle.
Jätekuljetukset olivat jälleen viranomaisten tehotarkkailussa Hämeessä27.6.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Kesäkuussa järjestetyissä Hämeen ELY-keskuksen ja Hämeen poliisilaitoksen yhteisratsioissa lähes puolessa tarkastetuista jätekuljetuksista löytyi puutteita jätelain noudattamisessa. Ratsioissa saatujen tulosten perusteella vastaavia valvontaiskuja järjestetään myös tulevaisuudessa.
Panssarisillan korjaustyöt toteutetaan kesän 2025 aikana26.6.2025 09:02:35 EEST | Tiedote
ELY-keskus peruskorjaa Panssarisillan Hattulassa kesän 2025 aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme