Kemianteollisuuden yritykset: EU:n tulee seuraavalla kaudella panostaa merkittävästi Ukrainan tukemiseen ja energiaomavaraisuuteen – yhteisvelalle ja laajentumiselle tyrmäys

Kemianteollisuus ry:n jäsenyritykset näkevät turvallisuuspolitiikan EU:n tulevan kauden tärkeäksi panostuskohteeksi. Rahoitusta halutaan aiempaa enemmän etenkin Ukrainan tukemiseen ja EU:n yhteiseen puolustukseen. EU-päätöksenteolta halutaan myös enemmän toimia energiaomavaraisuuden ja teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi, selviää jäsenyritysten toimitusjohtajille suunnatusta kyselystä.

Yritysjohtajilta muun muassa kysyttiin, mihin asioihin EU:n tulisi käyttää aiempaa enemmän rahaa. Ukrainan tukeminen sai eniten kannatusta lukemalla 4,2 (asteikolla 1–5; 1 = ei lainkaan, 3 = neutraali, 5 = erittäin paljon). Paljon kannatusta sai myös EU:n yhteinen puolustus (3,9).

– Tämä on painava viesti EU:lle. Ukrainan tukeminen ja sodan mahdollisimman pikainen päättäminen Ukrainan voittoon on otettava EU-tasolla ykkösprioriteetiksi. Yrityskenttämme näkemys kertoo siitä, että turvallisuus ja rauha Euroopassa ovat tärkeä viestimme EU:n päätöksentekojärjestelmälle, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

Aiempaa enemmän rahaa halutaan ohjata myös energiainfraan (4,2). Yrityskenttä kannattaa vahvasti myös EU-tasoista yritysten investointirahoitusta excellence-periaatteella (3,9). Muun muassa EK:n ehdottamassa mallissa innovatiivisimmat ja kunnianhimoisimmat hankkeet saisivat rahoitusta EU-investointirahoitusvälineen kautta. Yritykset sen sijaan suhtautuvat nuivemmin aluepoliittisella painotuksella tehtävään investointirahoitukseen (3,1).

– Valtiontukikilpailua on saatava hillittyä. Eurooppalaiset valtiot kilpailevat parhaillaan erilaisten strategisten investointien sijoittumisesta, mikä on kestämätön tilanne Suomelle. Emme pärjää rahanjakokilpailussa. EU-instituutioiden tulee pikaisesti luoda suunnitelma, joka hillitsee valtiontukikilpailua ja luo yhteiset pelisäännöt ja rahoituksen vihreän siirtymän investointien toteuttamiseksi, jatkaa Aalto.

Tyrmäys yhteisvelalle

Yritykset antavat kyselyssä lähes täystyrmäyksen EU:n yhteisvelalle. Vain 12 prosenttia yritysjohtajista rahoittaisi EU:n lisäpanostuksia yhteisellä velalla. Sen sijaan yritysjohtajat haluavat EU:lle kulukuuria. Vastaajista peräti 90 prosenttia supistaisi EU:n aiempia menoja.

Yritysjohtajilta kysyttiin, mihin asioihin suomalaisten meppien tulisi panostaa, jotta yritystoiminta menestyisi. Menestymisen kannalta tärkeimmiksi asioiksi nousivat teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen (4,8), EU:n energiaomavaraisuus (4,6) ja Suomen kansallinen etu (4,4). Suomalaisilta mepeiltä odotetaan siis laajasti toimia, joilla eurooppalaisen teollisuuden ahdinkoa saadaan helpotettua. Vain EU:n laajentuminen sai yrityksiltä tyrmäyksen (2,1). Sen ei ajatella olevan kytköksissä yritysten menestymiseen.

– Eniten yrityksiä huolettaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky. Tämä tulevien meppien on syytä muistaa. Suomalaisten ja eurooppalaisten tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että teollisuuden kilpailukyky saadaan nopeasti palautettua. Teollisuudelle on luotava viipymättä kansainvälisesti kilpailukykyinen rahoitus- ja toimintaympäristö, jossa yritykset voivat keskittyä liiketoimintaansa ja innovaatioihin.

– Meidän tulee kaikessa eurooppalaisessa päätöksenteossa kääntää ajattelu siihen, miten Suomi pystyy hyödyntämään mahdollisimman hyvin valttejaan sekä EU:n sisämarkkinoilla että globaalissa kilpailussa.

EU:sta tulevaan sääntelyyn yritykset suhtautuvat neutraalisti, mutta toivovat malttia, jotta kilpailukykyä ei menetetä – ja samalla teollisuutta muihin maanosiin.

– Ympäristötavoitteet ovat välttämättömiä, mutta niistä aiheutuvat kustannukset heikentävät EU:n alueella yritysten kilpailukykyä sellaisiin maihin verrattuna, jotka eivät panosta ympäristöasioihin, yksi yritysjohtaja kommentoi anonyymissä kyselyssä.

EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet ovat poikineet päättyvällä parlamenttikaudella paljon oikeansuuntaista lainsäädäntöä. Enemmistö yrityksistä näkee, että nyt on lainsäädännön implementoinnin aika sen sijaan, että tuotetaan jatkuvasti uutta sääntelyä.

– Ottaen huomioon, että EU:n ilmasto- ja ympäristölainsäädäntö on ollut päättyvällä parlamenttikaudella laajaa ja kunnianhimoista, saavat teemat edelleen kuitenkin tukea yrityksiltä, toteaa Aalto.

Suhdannetilanne yhä poikkeuksellisen heikko

Kemianteollisuuden jäsenkyselystä selvisi myös, että alan suhdannetilanne on edelleen poikkeuksellisen heikko. Tilauskanta on sitkeästi matalalla, mutta tulevaisuus näyttää hieman valoisammalta.

Liikevaihto vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä oli tippunut 11 prosenttia, viennin arvo 17 prosenttia ja uudet tilaukset kolme prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Liikevaihdon ja viennin arvo ovat tippuneet tuotantomäärää selvästi enemmän, sillä kemianteollisuudessa tuottajahinnat ovat laskeneet voimakkaasti edellisvuodesta.

Tilauskannassa ei toistaiseksi näy piristymisen merkkejä. Tilauskanta-arviot niin Suomen, Saksan kuin EU:n osalta ovat pääsääntöisesti synkkiä.

Suhdanneodotukset ovat kuitenkin kääntyneet positiivisiksi. Syksyn tilanne näyttää tällä hetkellä paremmalta, mutta erityistä kasvubuumia ei ole tulossa, sillä lähtötasot ovat matalalla.

– Parempia suhdanneodotuksia selittävät vihdoin laskuun lähtevät korot ja asiakkaiden aiemmin täydet raaka-ainevarastot, jotka ovat palautumassa normaalimmalle tasolle. Täytyy kuitenkin korostaa, että kovin konkreettisia merkkejä käänteestä ei toistaiseksi ole, sanoo ekonomisti Sampo Pehkonen.

Kemianteollisuuden toimitusjohtajien jäsenkysely toteutettiin 24.5.–28.5.2024. Kyselyyn vastasi 71 yritysjohtajaa.

Eurovaalit järjestetään Suomessa sunnuntaina 9. kesäkuuta.