Liikkeen lisäämisen ja liikunnanharrastamisen edistämisen tärkeimmät toimenpiteet tehdään paikallistasolla
3.6.2024 12:00:00 EEST | Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala | Tiedote
Kuntien lakisääteisenä tehtävänä on luoda yleisiä edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja eri kohderyhmät huomioon ottaen, tukemalla liikunnan ja urheilun kansalaistoimintaa sekä rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Kunnilla on harkintavalta päättää, missä laajuudessa ja millä tavoin palveluja järjestetään.
Liikunta on suomalaisten suosituin harrastus. Valtaosa ihmisten liikkumisesta tapahtuu rakennetuilla reiteillä, laduilla, kentillä, puistoissa ja halleissa. Liikunnan ja ulkoilun olosuhteiden rakentaminen, kehittäminen ja ylläpitäminen ovat kunnallisen liikuntatoiminnan perusta. Suomessa on noin 42 500 liikuntapaikkaa, joista 72 % on kuntien rakentamia ja ylläpitämiä. Saavutettavat ja eri kohderyhmiä yhdenvertaisesti palvelevat liikuntapaikat ulkona ja sisällä mahdollistavat niin omaehtoisen liikkumisen ja liikunnanharrastamisen kuin organisoidun liikunnan ja urheilun.
Kunnat tarjoavat runsaasti maksuttomia liikkumis- ja liikuntaolosuhteita; lisäksi maksullisten liikuntapaikkojen käyttöä subventoidaan erittäin vahvasti. KuntaLiike-verkostossa tehdyn selvityksen mukaan esimerkiksi uimahallien käyttökustannuksista katetaan asiakasmaksuilla noin 32 %. Kunnallisten liikuntapaikkojen käytön hinnoittelulla mahdollistetaan liikunnanharrastamisen edullisuus.
Suomen kuntien yhteenlasketut liikunnan käyttötalous- ja investointimenot ovat noin 1 miljardi euroa vuosittain. Valtionosuudet kuntien liikuntatoimeen kattavat noin 2 % ja maksutuotot noin 18 % kuntien liikuntatoimen käyttökustannuksista: kuntien omilla verotuloilla katetaan siis 80 % liikuntatoimien käyttökustannuksista. Liikuntapaikkarakentamiseen myönnettävien valtionavustusten osuus kaikista tukea saaneiden rakentamishankkeiden kokonaiskustannuksista on noin 10 prosenttia (Liikuntatoimi tilastojen valossa 2022).
Huolimatta kuntien panostuksesta olosuhteisiin liikkumattomuus lisääntyy ja vapaa-ajan harrastaminen polarisoituu. Tästäkin johtuen kuntien liikuntatoimien vastuu on kasvanut entisestään varsinkin liikkumisen ja arki- ja hyötyliikunnan edistämisessä. Liikkuminen ja liikunta ovat kiistattomasti perusta ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle;
samoin kuin työ- ja toimintakyvylle ja jopa kriisinkestävyydellekin.
Liikunnallisen elämäntavan edistämisen tärkein työ tehdään paikallistasolla. Kuntien liikuntatoimet eivät voi yksin vastata liikkumattomuuden ja liian vähäisen liikunnan haasteisiin. Tähän työhön tarvitaan kuntien kaikkien hallintokuntien lisäksi muut paikallistason toimijat, mukaan lukien urheiluseurat ja muut yhdistykset, yritykset sekä
hyvinvointialueet.
Valtakunnallisen ja alueellisen tason toimijoilta tarvitaan ennen kaikkea paikallistason toiminnan tukemista viestintä- ja koulutuspalvelujen avulla. Liikunnan, urheilun ja kaikenlaisen liikkeen lisäämisen ratkaisevimmat resursointipäätökset ja toimenpiteet tehdään jatkossakin paikallistason arjessa: kuntien ja kaupunkien päätöksenteossa sekä niiden yhdistys- ja yritysverkostoissa.
Kuntien liikuntatoimien yhteisen julkilausuman ovat allekirjoittaneet seuraavat 47 liikuntapalveluista vastaavaa viranhaltijaa:
Tarja Loikkanen, Helsinki. Martti Merra, Espoo. Jukka Etu-Seppälä, Tampere. Veli-Matti Kallislahti, Vantaa. Niina Epäilys, Oulu. Markus Kalmari, Turku. Anna-Leena Sahindal, Jyväskylä. Aleksi Nyström, Lahti. Petteri Lahti, Pori. Teemu Mäkipaakkanen, Kouvola. Timo Heinonen, Joensuu. Pasi Koistinen, Lappeenranta. Jari Pekuri, Hämeenlinna. Mika Lehtonen, Vaasa. Jari Mäkelä, Seinäjoki. Pekka Hämäläinen, Rovaniemi. Tiina Juhola, Mikkeli. Marjo Rantala, Porvoo. Antti Mattila, Salo. Tommi Lanki, Kotka. Lotta Nyqvist, Kokkola. Jarmo Vakkila, Hyvinkää. Tony Konkola, Järvenpää. Risto Kanerva, Tuusula. Ari Rajamaki, Rauma. Eeva Saarinen, Kerava. Hanna Murotie, Nokia. Sini Aalto, Ylöjärvi. Markus Rantsi, Riihimäki. Sari Sarpaneva, Vihti. Henna Jääskeläinen, Imatra. Kati Hämäläinen-Myllymäki, Lempäälä. Toni Ojala, Raahe. Katriina Sahala, Sipoo. Pekka Partanen, Iisalmi. Annukka Siltakorpi, Kurikka. Maija Puolakanaho, Naantali. Kirsi Forsell, Hamina. Pauliina Jolanki, Forssa. Inkeri Jortikka, Janakkala. Joose Kemppainen, Ylivieska. Sari Jormanainen, Kontiolahti. Ossi Pulkkinen, Sotkamo. Janne Laamanen, Liminka. Jari Ahvenjärvi, Mänttä-Vilppula. Jari Salmela, Hattula. Heli Peltola, Keuruu. Roope Marski, Orivesi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tarja Loikkanen
liikuntajohtaja, Helsingin kaupunki
puh. 0403342098
tarja.loikkanen@hel.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Ennakkotiedote kulttuurin- ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaoston kokouksesta 26.3.202623.3.2026 16:00:37 EET | Tiedote
Kokouksessa päätetään muun muassa nuorten alueellisen ja väestöryhmien välisen segregaation ehkäisemiseen tarkoitetun 196 000 euron suuruisen avustuksen jakamisesta kymmenelle helsinkiläiselle yhdistykselle.
Jubilerande Caisa fyller 30 år – från en mångkulturell mötesplats till en föregångare för mångfald i Helsingfors23.3.2026 14:51:19 EET | Pressmeddelande
Kulturcentret Caisa har under tre decennier vuxit till en betydande aktör som med hjälp av konst och kultur lyfter fram mångfalden i Helsingfors och underrepresenterade konstnärer.
Caisa täyttää 30 vuotta – monikulttuurisesta kohtaamispaikasta kehittyi moninaisuuden suunnannäyttäjä Helsingissä23.3.2026 14:47:53 EET | Tiedote
Kulttuurikeskus Caisa on kasvanut kolmessa vuosikymmenessä merkittäväksi toimijaksi, joka tuo taiteen ja kulttuurin keinoin esille Helsingin moninaisuutta ja aliedustettuja tekijöitä.
Ennakkotiedote: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokous 24.3.202619.3.2026 16:04:58 EET | Tiedote
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsittelee kokouksessaan 24.3. muun muassa toimialan vuoden 2025 tilinpäätöstä, Pukinmäen nuorisotalon ja kirjaston väistötilatarvetta sekä useita valtuustoaloitteisiin annettavia lausuntoja.
Verksamheten Kulturens fadderbarn som Helsingfors stad koordinerar blir en permanent tjänst för barnfamiljer17.3.2026 18:15:00 EET | Pressmeddelande
Den mycket populära verksamheten Kulturens fadderbarn fortsätter från och med 2027 som en permanent tjänst som staden koordinerar. Tjänsten förblir även i fortsättningen avgiftsfri för barn i i Helsingfors i åldern 0 till 6 år och deras närstående. Verksamheten, som inletts som ett gemensamt projekt mellan staden, Jane och Aatos Erkkos stiftelse och konst- och kulturaktörer, ska utvecklas så att den blir ännu mer jämlik och tillgänglig. Konst- och kulturaktörer kommer framöver att producera innehåll för projektet Kulturens fadderbarn med hjälp av ett särskilt bidrag, vars öppna ansökan inleds i april.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme