Alkukesällä 2024 tehdään jättisukeltajan ja isolampisukeltajan inventointeja Ähtärissä, Kruunupyyssä ja Uudessakaarlepyyssä (Pohjalaismaakunnat)

Luontodirektiivi suojelee Euroopan yhteisön tärkeinä pitämiä lajeja ja niiden elinympäristöjä. EU:n jäsenmaat raportoivat kuuden vuoden välein lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi tehdään lajien levinneisyyden, populaation tilan, elinympäristön tilan sekä suojelutason odotettavan kehityksen perusteella. Raportoinnin taustatietoihin tarvitaan tuoreet esiintymistiedot, siksi kaikki yli 10 vuotta vanhat esiintymät tarkistetaan uudelleen. Kaikkien kartoitettavien paikkojen lajihavainnot on tehty ennen vuonna 2010.

Jättisukeltaja (Dyticus latissimus) on yksi Suomen suurimmista kovakuoriaislajeista. Laji on luokiteltu elinvoimaiseksi ja mainittu luontodirektiivin II- ja IV-liitteissä. Jättisukeltaja elää tyypillisesti kirkasvetisissä ja vähäravinteisissa järvissä, mutta myös lammissa ja lammikoissa. Useimmiten laji löytyy tiheän vesikasvillisuuden reunoilta. Sekä aikuinen että toukka ovat akvaattisia petoja. 

Isolampisukeltaja (Graphoderus bilineatus) on luokiteltu elinvoimaiseksi ja mainittu luontodirektiivin II- ja IV-liitteissä. Laji elää matalissa ja rehevissä makeavetisissä vesistöissä, joissa on runsaasti vesikasvillisuutta. Esiintymispaikkoja ovat lammet ja reheväkasvuisten järvien osat, joita ympäröi tiheä rantakasvillisuus. Sekä aikuinen että toukka ovat akvaattisia petoja.

Faunatica Oy suorittaa kartoitukset ELY-keskuksen toimeksiannosta. Paras kartoitusaika on keväällä-alkukesällä, kun molemmat lajit ovat helpoiten havaittavissa. Käytännössä työt tehdään toukokuun-kesäkuun vaihteessa. Jättisukeltajan kartoitukset tehdään Ouluvedessä (Ähtäri) ja Perhojoen Tast-gölenissä (Kruunupyy). Isolampisukeltajan kartoitukset tehdään kahdessa lammessa Vexalan kylässä (Uusikaarlepyy).

Inventoinneissa käytetään sukeltajakuoriaisille suunniteltua syöttirysää, johon asetettu syötti
houkuttelee niitä pyydykseen. Elävänä pyytävät rysät asetetaan tukikepin varaan pohjaan vesikasvillisuuden joukkoon, osittain vedenpinnan yläpuolelle, jotta sukeltajat saavat happea pyydyksessä. Yksilöt palautetaan löytöpaikkaansa välittömästi tunnistamisen jälkeen. Kartoituksen aikana merkitään muun muassa seuraavat tiedot: havaintopaikkojen koordinaatit, kuvaus lajien esiintymien runsaudesta, elinympäristön laatu (kuten arvio veden laadusta, ilmaversoiskasvien runsaudesta, rannan kasvillisuus jne.) sekä hoito- ja suojelusuositukset lajien elinympäristövaatimusten perusteella.

Lähteet:

• laji.fi
  ymparisto.fi
• Pohjakartta: Maanmittauslaitos, 2022
• Lajikuvat: 
  
  • Jättisukeltaja: Luomus, Creative Commons Nimeä Jaa-Samoin 4.0. https://laji.fi/taxon/MX.188452/images
  • Isolampisukeltaja: Sippola Ella, Luomus, Creative Commons Nimeä Jaa-Samoin 4.0. ja https://laji.fi/taxon/MX.188438/images