Tutkijat kehittivät mallin, jonka avulla tietokone voi ymmärtää ihmisen tunteita
Jyväskylän yliopistossa on kehitetty matemaattis-psykologinen malli, joka auttaa tietokonetta tunnistamaan ja ennustamaan käyttäjänsä tunteita. Mallin avulla tietokone voi tulevaisuudessa mukauttaa omaa toimintaansa ja ohjata eri tavoin esimerkiksi ärtynyttä tai ahdistunutta käyttäjää. Apulaisprofessori Jussi Jokisen mukaan tulevaisuuden teknologiat ovat empaattisia vuorovaikutuksen osapuolia, ja niiden on siksi tärkeä ymmärtää myös käyttäjänsä tunteita.
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet matemaattiseen psykologiaan perustuvan mallin, jonka avulla tietokone voi ennakoida ja ymmärtää käyttäjänsä tunteita. Malli auttaa kehittämään älykkäitä teknologioita kuten tekoälyä, joka tulee ihmisen kanssa paremmin toimeen.
Kognitiotieteen apulaisprofessori Jussi Jokisen mukaan mallia hyödyntämällä tietokone voisi tulevaisuudessa esimerkiksi ennakoida, milloin käyttäjää alkaa ärsyttää tai ahdistaa. Tietokone voisi tällaisessa tilanteessa esimerkiksi antaa käyttäjälle lisäohjeita tai ohjata vuorovaikutusta toiseen suuntaan.
Tyypillisiä tietokoneen päivittäiseen käyttöön liittyviä inhimillisiä tunteita ovat muun muassa ilo, ärtymys ja tylsyys. Näistä tunteista nyt kehitetty malli osaa ennustaa käyttäjän ilon, tylsistymisen, ärtymyksen, raivon, epätoivon ja ahdistuksen.
"Ihmisillä on luontainen kyky tulkita toistensa tunteita ja huomioida ne sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Koneilta tällainen kyky puuttuu", Jokinen kertoo.
”Nykyisten tietoteknisten laitteiden käyttö on muutenkin usein stressaavaa ja turhauttavaa. Tilannetta pahentaa se, että tietokone ei ymmärrä, kun jokin asia vaikkapa ärsyttää."
Jokisen vetämässä tutkimushankkeessa ratkaisua ongelmaan haetaan matemaattisen psykologian keinoin.
"Jos pystymme rakentamaan laskennallisen mallin tunneprosessista, niin tämä voidaan ohjelmoida tietokoneeseen. Näin esimerkiksi tekoäly saa konkreettisesti psykologisen ymmärryksen ihmisen tunteista ja sitä kautta kyvyn ymmärtää käyttäjäänsä paremmin", Jokinen kuvailee.
Tutkimus pohjautuu tunneteoriaan – seuraavaksi tarkoituksena on pystyä myös vaikuttamaan käyttäjän tunteisiin
Tutkimuksen pohjana on tunneteoria, jonka mukaan tunteet syntyvät, kun ihmisen kognitio arvioi tapahtumia eri näkökulmista.
Jokinen nostaa esimerkiksi tietokoneen tekemän yllättävän virheen kesken tärkeän työtehtävän.
”Tällainen tapahtuma on sellainen, jonka ihmisen kognitio arvioi tavoitteiden vastaiseksi. Jos kyseessä on kokematon käyttäjä, joka ei tiedä miten virhetilanteesta selvitään, hän saattaa kokea ahdistusta ja pelkoa”, Jokinen kuvailee.
”Jos kyseessä on sen sijaan kokenut käyttäjä, joka osaa selvittää ongelman mutta joutuu tuhlaamaan kallista aikaansa sen selvittämiseen, tunnetila on todennäköisemmin ärtymys kuin ahdistus."
Ihmisen kognitio arvioi tapahtumia automaattisesti hyvin monesta näkökulmasta, ja tästä seuraa tunne. Jos kone pystyy simuloimaan saman tilanteen ja tekemään siitä ihmisen kognition kaltaisen arvioprosessin, päästään ennustamaan käyttäjän tunteita.
Jokisen mukaan oikean tunteen tunnistaminen on tärkeää juuri siksi, että eri ihmiset saattavat samanlaisessa tilanteessa kokea hyvin erilaisia tunteita.
”Jos kone reagoisi tilanteisiin eikä tunteisiin, se saattaisi ainoastaan aiheuttaa käyttäjässä entistä negatiivisempia tunteita, kuten vaikkapa ärtymystä.”, Jokinen kuvailee.
Leidenin yliopiston kanssa yhteistyössä tehty työ on julkaistu ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen tutkimusalan pääkonferenssissa Honolulussa tämän vuoden toukokuussa, jossa se sai parhaan tutkimusjulkaisun kunniamaininnan. Jyväskylän yliopistosta tutkimusta ovat olleet tekemässä Jussi Jokinen ja jatkotutkija Eurus Zhang.
Tutkimushankkeessa on seuraavaksi tarkoitus selvittää, mitä tietokone voisi tehdä toisin, kun se ymmärtää käyttäjänsä tunteita.
"Nyt meillä on malli, joka osaa selittää ja ennustaa tunteita. Seuraavaksi tietokone voisi pyrkiä reaaliaikaisesti vaikuttamaan käyttäjän tunteisiin", Jokinen visioi.
Jos kone esimerkiksi ennakoi, että käyttäjää alkaa pian ärsyttää, se voisi pyrkiä ennalta puuttumaan tilanteeseen vaikkapa antamalla käyttäjälle tilanteeseen ja tunnetilaan soveltuvia ohjeita. Tällä voi Jokisen mukaan olla työelämässä myös tuottavuutta lisäävä vaikutus.
”Tunteet ovat läsnä monessa tilanteessa, niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Siksi ihmisen tunteita ymmärtävällä teknologialla on merkittäviä tulevaisuuden vaikutuksia. Tulevaisuuden teknologiat eivät ole vain työkaluja, vaan empaattisia vuorovaikutuksen osapuolia”, Jokinen summaa.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Julkisen sektorin IT-hankkeet kaatuvat usein rakenteellisiin ongelmiin - ratkaisuna modulaariset järjestelmät ja läpinäkyvyyden lisääminen17.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Reetta-Kaisa Kukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan, etteivät julkisen sektorin IT-hankkeiden ongelmat johdu teknisen osaamisen puutteesta, vaan hallinnon rakenteellisista ongelmista. Siiloutuminen, tiedonkulun katkokset ja jäykät hankintakäytännöt johtavat hankintoihin, joissa järjestelmistä tulee helposti jäykkiä, vaikeasti muokattavia ja kalliita ylläpitää. Ratkaisuksi Kukkonen esittää modulaarisempiä järjestelmiä ja hankintatiedon suurempaa läpinäkyvyyttä.
Jyväskylän yliopisto sai lähes 300 000 euroa kahteen kognitiivista turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä tukevaan hankkeeseen17.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta sai lähes 300 000 euroa rahoitusta kahteen yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä ja kognitiivista turvallisuutta tukevaan hankkeeseen. Hankkeissa kehitetään nuorille tarkoitettu digitaalinen peli sekä rakennetaan suomen kokonaisturvallisuutta tukeva kognitiivisen turvallisuuden barometri. Hankkeita rahoittavat NordForsk ja Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE).
Uusi koneoppimismalli ennustaa proteiinien sitoutumisen kultananoklustereihin – mahdollistaa uuden sukupolven biolääketieteellisten nanomateriaalien kehittämisen17.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet edistyksellisen laskennallisen mallin, joka voi nopeuttaa nanomateriaalien käyttöä biolääketieteellisissä sovelluksissa. Tutkimuksessa esiteltiin ensimmäinen yleistettävissä oleva koneoppimisen malli, joka pystyy ennustamaan proteiinien vuorovaikutuksen kultananoklusterien kanssa. Näitä materiaaleja käytetään laajasti biolääketieteen kuvantamisessa, biosensoreissa ja kohdennetussa lääkeannostelussa.
Pitkäaikainen liikunta suojaa metaboliselta oireyhtymältä, mutta aloittaminen kannattaa myös myöhemmin17.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan läpi aikuisuuden liikunnallisesti aktiiviset henkilöt kärsivät selvästi harvemmin metabolisesta oireyhtymästä kuin ne, jotka liikkuvat vähän. Liikunta, erityisesti lihaskuntoharjoittelu, myöhäisaikuisuuden alussa voi kuitenkin lieventää aikaisemmasta liikkumattomuudesta aiheutuneita riskejä. Tutkijat korostavat, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa liikkumista.
Kävelyvaikeudet eivät estä liikkumista - myös hidas kävely voi rasittaa iäkästä henkilöä16.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että hidas kävely voi tuntua raskaalta iäkkäille henkilöille, vaikka se ei näy aktiivisuusmittareissa. Kävelyvaikeudet vaikuttavat ennen kaikkea kävelynopeuteen, mutta eivät välttämättä lyhennä kävelyn kestoa. Tutkija kannustaa jatkamaan kävelyä omaan tahtiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme