Japani metsälääketieteen edelläkävijänä - metsäkylpy vähentää teknostressiä

Japanilainen metsäkylpy Shinrin-youku on enemmän kuin pelkkä kävelyretki. Shinrin tarkoittaa metsää ja youku kylpyä eli metsäympäristössä kylpemistä ja sen aistimista. – Se ei ole liikuntaharjoitus, patikointiretki tai juoksulenkki, vaan yksinkertaista luonnossa olemista ja yhteyden luomista luontoon kaikilla aisteilla. Metsässä voi tuntea lukemattomia tuoksuja, hengittää raikasta ilmaa, kuunnella metsän ääniä, lintuja ja tuntea tuulta iholla, kuvailee japanilaisen metsälääketieteen johtava asiantuntija tohtori Qing Li.

–Kun ihminen saavuttaa sopusoinnun luonnon kanssa, hän rentoutuu ja virkistyy. Metsässä stressi lievittyy, ihminen rentoutuu ja ajatukset kirkastuvat. Me olemme tuhansia vuosia kokeneet tämän saman, saaneet metsästä virkistystä, voimaa ja energiaa. Männynneulasista haudutetussa teessä on kahdeksan kertaa enemmän C - vitamiinia kuin appelsiinissä.

Tokiossa sijaitsevassa Nippon Medical Schoolissa toimiva professori Li kertoo viettäneensä lapsuutensa pikku kylässä, jossa leikittiin poppeli- ja aprikoosimetsissä. –Silloin syntyneet tunnekokemukset johdattivat minut tutkimaan metsän luomaa hyvän olon tunnetta ihmiselle. Keskityn metsälääketieteeseen ja haluan ymmärtää tieteen keinoin, miksi metsä parantaa kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointia.

–Pääosa meistä istuu monta tuntia päivässä näyttöpäätteen ja kännykän äärellä ilmastoiduissa huoneissa, ajattelematta mikä vuodenaika tai sää on ulkona. Vaikka asun Tokiossa, eräässä maailman tiheimmin asutussa kaupungissa, minun onneni on työpaikkani vieressä oleva puisto ja vanha pyhättö, millä alueella käyn lähes joka päivä lounastauolla. Kaupunkipuut ja -puistot ovat yhtä tärkeitä kuin maaseudun metsät, muistuttaa Li.

Älylaitteiden aiheuttama stressi helpottaa metsässä

Professori Li kertoo vievänsä oppilaansa maanantai-iltapäivisin puistoon kävelylle. – Itse vietän viikonloppuisin tuntikausia puistoissa, joissa voi nauttia satoja vuosia vanhojen puutarhojen kauneudesta ja hiljaisuudesta. Kun päästän metsän sisääni, se avautuu kaikkien aistien kautta.

–Vaikka Japani on yksi maailman tiheimmin asutuista valtioista, maasta kaksi kolmasosaa on metsien peittämää. Me olemme metsäkansaa, jonka kulttuurin, uskonnon ja rakentamisen tuhatvuotisessa historiassa metsillä ja puulla on keskeinen merkitys. Molemmissa Japanin pääuskonnoissa, shintolaisuudessa ja buddhalaisuudessa metsää pidetään taivaan valtakuntana.

Teknologian mukanaan tuoma riippuvuus älylaitteista luo Lin mukaan ihmisille teknostressiä, jota voi helpottaa parituntisella metsässä vietetyllä ajalla. – Me olemme voineet eri ryhmien parissa tehdyillä tutkimuksilla osoittaa, että lyhytkin metsäkylpy vähentää verenpainetta ja stressiä, parantaa keskittymiskykyä ja muistia, alentaa verensokeria, helpottaa masennusta, unettomuutta ja lisää energiaa.

–Japanin ympäristöministeriön hankkeena on äänitetty Japanin luonnon ääniä kuten bambumetsän ääniä, veden virtausta, lintujen laulua ja villilintujen huutoa. Luonnon ääniä ja hiljaisuutta voidaan käyttää terapiakeinona niille ihmisille, jotka eivät pääse luontoon, kertoo Li.

Lasten levottomuus rauhoittuu metsässä

Japanissa luotiin metsäkylvyn virallinen hyvinvointiohjelma vuonna 1982. Se toteutettiin Naganon alueella Akasawan metsäterapiakeskuksessa, jonne on rakennettu kahdeksan metsäkylpypolkua. Terapiapolkujen lisäksi alueella on metsälääketieteen vastaanottohuone, jonka henkilökunta tekee vierailijoille terveystarkastuksen ja ohjaa potilaan lääkärin suosituksen mukaiseen metsäkylpyyn. Metsäterapiakeskuksessa vierailee vuosittain satatuhatta vierasta.

Japaniin on perustettu myös metsäpäiväkoteja, joissa lapset viettävät viisi päivää viikossa metsässä leikkien säästä riippumatta. – Tällä kasvatamme japanilaisille tärkeää luontoyhteyttä lapsiin, joille kehittyy terve itsetunto ja monien tutkimusten mukaan heistä tulee terveempiä ja onnellisempia. He ymmärtävät aikuisina metsien merkityksen, kun metsäsuhde on syntynyt jo lapsena.

–Monet tutkimukset osoittavat lasten käytösongelmien, masennuksen ja lyhytjänteisyyden olevan seurausta siitä, että lapset eivät ole tarpeeksi ulkona. Luonto korvaa monin verroin elektroniikkalaitteilla pelaamisen ja esimerkiksi ADHD - oireilun on todettu rauhoittuvan metsässä.

Li korostaa kaupunkimetsien suojelun ja kasvattamisen merkitystä kaupungistuvassa maailmassa. – Vasta nyt aletaan ymmärtää, että metsä kannattaa tuoda puistoina kaupunkeihin. Puut poistavat ilmansaasteita, lievittävät lämpötilojen vaihteluita, varastoivat hiilidioksidia ja tarjoavat levähdyspaikan kaupunkilaisille. Kun puita ja metsiä kaadetaan infrastruktuurin ja rakentamisen tieltä, kaupunkien pitäisi istuttaa koko ajan lisää puita ja viheralueita.

Metsäkylpy on osa vakavaa lääketiedettä

Metsäkylpy on Lin mukaan osa vakavasti otettavaa lääketiedettä nykyisin. – Japanissa on yli 60 parantavan metsän tunnuksen saanutta keskusta. Keskuksissa on terveydenhuollon ammattilaisia ja lääkäreitä, jotka auttavat asiakkaita saamaan apua metsäkylvyistä.

Li kuuluu Task Force on Forests and Human Health -ryhmään, hän on Japanin metsälääketieteen seuran perustajajäsen ja puheenjohtaja, ja hän on toiminut metsälääketieteen tutkimuksen parissa vuodesta 2005 lähtien. Hänen kirjansa Shinrin – Yoku, Japanilaisen metsäkylvyn salaisuudet, on käännetty kymmenille eri kielille, myös suomeksi vuonna 2018.

Japani ei ole ainoa maa, joka kehittää luonnon terveysvaikutuksia eräänä potilaiden hoitokeinona. Uusi-Seelanti kehittää ” vihreää lääkeohjelmaa”, amerikkalainen National ParkRx - hanke kannustaa luontoon parantamaan terveyttä, Yhdysvalloissa on yli 150 puistolääkeohjelmaa ja Iso-Britanniassa vaaditaan pääsyä yksityisiin metsiin terveyden nimissä. Etelä-Korea on perustanut yhden maailman kunnianhimoisimmista metsälääketieteellisistä ohjelmista, metsäterapiakeskuksia ja kouluttanut metsäparannuksen ohjaajia.

Japanilainen metsäkylpy rantautuu Suomeen

Osana japanilaista metsälääketiedettä kehitetty metsäkylpy shinrin-yoku tarkoittaa metsän terveysvaikutuksiin perustuvaa menetelmää kokea luontoyhteyttä. Metsäkylpyä on kehitetty Japanissa tieteellisiin tutkimusmenetelmiin ja sen on todettu vähentävän stressiä ja tasapainottavan kiireisen älylaitteissa kiinni olevan ihmisenelämää.

Japanin Naganon metsäterapiakeskuksessa opiskellut YM Mari Ahonen on tuonut metsäkylpykonseptin Suomeen, Punkaharjulle, Saimaan alueelle. – Opin Japanissa paljon myös suomalaisten moninaisesta metsäsuhteesta. Kun itsekin on mennyt metsään vähän suorittaminen edellä, nyt ymmärrän, että se kaikki on jätettävä taakse, ja annettava metsälle tilaa vaikuttaa minuun.

–Nykypäivän mielenterveyden haasteet ja ongelmat ovat koko ajan kasvussa ja esimerkiksi nuorten keskittymishäiriöt uuden teknologian ja kännyköiden alituisen käytön seurauksena ovat hälyttäviä, muistuttaa Ahonen.

Metsäkylvyn myönteiset vaikutukset ihmisen mieleen on Ahosen mukaan tutkimuksilla todennettu. – Tieteellisesti tutkitut tulokset osoittavat ne hyödyt, mitä metsässä olemisella saavutetaan. Ne auttavat nykyelämän haasteisiin ja ihminen saa sieltä elvyttävää ja terapeuttista voimaa.

Metsälääketiede vastaus suomalaisten pahoinvointiin

Punkaharjun Hiukkajoen maatilalta Puruveden rannalta lähtenyt YM Mari Ahonen kasvoi luonnon keskellä, opiskeli Joensuussa aluekehitystä ja lopulta löysi itsensä luonto- ja hyvinvointipalveluja tuottavana yrittäjänä. – Kun luontosuhde on kasvanut itsessä vahvasti pienestä pitäen, opintojen jälkeiset virkamiestyöt eivät tuntuneet omilta. Kun koin työelämässä loppuun palamisen ja masennuksen, kiinnostuin syvällisemmin metsän terveysvaikutuksista.  Toipumisen myötä hakeuduin Japaniin Naganoon ensimmäisenä suomalaisena suorittamaan shinrin-yoku, japanilaisen metsäkylpyyn erikoistuneen tutkinnon.

 –Kun toimii työssään kolmekymppisenä jaksamisen äärirajoilla, metsä ja luonto alkoivat avautua uudella tavalla. Koin, että minun tulee mennä metsään vastaanottavalla, uudella asenteella ja jättää sieniveitset ja marjaämpärit kotiin. Metsäkävelyiden ja samoilun jälkeen metsä avautui hyvin terapeuttisena ja metsäsuhteeni sai aivan uuden sisällön.

Tutkijatausta auttoi Ahosta tulkitsemaan uutta kokemusta analyyttisesti. – Ymmärsin, että luonto oli alkanut toteuttaa minussa paranemista ja olin siitä hyvin vaikuttunut. Sen myötä hakeuduin tutkimusten pariin ja löysin tieteellistä pohjaa metsän terveysvaikutuksista.

Uusia ulottuvuuksia metsäsuhteeseen

Metsä on ollut Ahosen mukaan aina suomalaisten elämässä vahvasti läsnä. – Kun vanhemmat sukupolvet eivät ole osanneet surua tai kipua sanoittaa, on menty metsään hakemaan lohdutusta ja mielen rauhaa. Kun lapsena tehtiin havumajoja ja leikittiin metsässä, se oli luonnollista arkea, eikä sitä koettu tai tiedostettu erityisenä voimavarana. Tässä mielessä metsäkylvyssä ei ole mitään uutta.

–Esimerkiksi tuberkuloosi- ja sotilassairaalana toiminut Punkaharjun kuntoutuslaitos on rakennettu niin, että potilaat ovat nähneet ikkunoista luonnon. Jo tuolloin on tiedetty, että se edistää luonnon näkeminen ja vihreä väri edistää toipumista.

Ahonen muistuttaa, että japanilaisilla uskonnoilla on vahvat juuret luontosuhteessa. – Kun me olemme tottuneet vakaaseen kallioon ja metsään, japanilaiset ovat maanjäristysten ja tsunamien kautta oppineet luonnon kunnioitusta. Vaikka metsä on ollut meille eräänlainen itsestäänselvyys, me voimme metsäsuhteen kautta löytää siitä uusia ulottuvuuksia.

Metsäkylpy tuo tasapainon ihmisen ja luonnon välille

Japanin metsäkylpyyn ja –valmennukseen erikoistuneen koulutuksen kautta Ahonen lähti kehittämään yhdistettyä muotoa japanilaisesta metsäkylvystä ja suomalaisesta metsäsuhteesta. – Japanilaisten silmin suomalainen metsäsuhde on hyvin moninainen. Sain metsäkylpyyn ja luontosuhteeseen erikoistuneita kontakteja ja oma yritykseni SaimaaLife alkoi saada muodon.

Suomalaisten metsäkylpyasiakkaiden ohella tuomme japanilaisia matkailijoita Saimaan alueelle kokemaan luontoa ja paikallista elämää. Ahonen on tuotteistanut Löydä luontosi -valmennuksen ja tuo muun muassa japanilaisia ryhmiä Savonlinnan ja Saimaan alueelle.

 – He tulevat kokemaan tänne suomalaista luonnonläheistä paikallista elämäntapaa. Siihen kuuluu muun muassa sauna, järvessä uiminen, vesillä liikkuminen ja paikallinen kalaan, yrtteihin ja marjoihin perustuva paikallinen ruoka eli luontoyhteys monin suomalaisin tavoin. Haluamme tarjota vahvasti työorientuneille japanilaisille fyysisiä ja henkisiä kokemuksia, työn ja luontokokemuksen keskeistä tasapainoa sekä auttaa heitä löytämään oma luontonsa yhä syvemmin ja monipuolisemmin.

 –Laineiden liplatus, puiden oksien humina tuulessa, metsän ilma ja tuoksut tai puurakennus vaikuttavat rentouttavalla tavalla ihmiseen. Metsäkylvyssä puhutaan tasapainosta, mikä syntyy ihmisen itsensä sisälle sekä ihmisen ja metsän välille.  Metsätöitä tehneen isäni periaate oli se, että jos jotain otetaan, myös annetaan eli istutetaan tilalle. Sama koskee ääripäiden käymää metsäkeskustelua, johon kaipaisin myös tasapainoa!

Artikkelisarja Japanista

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee alkukesän aikana artikkelisarjan Japanista. Sarjassa käsitellään Japanin metsätalouden trendejä, metsäbiotaloutta ja puurakentamista. Sarjassa esitellään myös Japanin kauppaa tekeviä puualan suomalaisyrityksiä.

Markku Laukkanen markku.laukkanen@audiomedia.fi