Ukkoskausi on käynnistynyt rytinällä ‒ muista suojautua salamoilta
Suomessa havaittiin toukokuun aikana 22 400 maasalamaa, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin toukokuussa keskimäärin. Kesäkuussakin on ensimmäisten päivien aikana paikannettu jo yli koko kesäkuun keskimääräinen salamasaldo.
Toukokuun loppupuoli toi mukanaan kesäisille ukkosille otolliset sääolosuhteet. Suomessa havaittiin toukokuun aikana noin 22 400 maasalamaa. Tämä on yli kolme kertaa enemmän kuin toukokuun 1991–2020 ilmastollisen ajanjakson keskiarvo, joka on 6 600 maasalamaa. Ukkosia esiintyi tasaisesti ympäri Suomea.
Vuodesta 1960 alkavan mittaushistorian toukokuun ennätys on vuodelta 1963, jolloin havaittiin 38 000 maasalamaa. Toukokuussa on havaittu yli 20 000 maasalamaa kuusi kertaa mittaushistorian 1960–2023 aikana, eli toukokuun määräksi se on harvinaista (kerran kymmenessä vuodessa), mutta ei kuitenkaan poikkeuksellista.
Myös kesäkuun ensimmäisinä päivinä on paikannettu jo yli 35 000 maasalamaa. Muutamassa päivässä ylitettiin kesäkuun keskimääräinen maasalamamäärä, joka on 25 100.
Ukkosia esiintyi jo huhtikuussa, keskimäärin ukkoset painottuvat heinäkuuhun
Ukkosista saatiin esimakua jo huhtikuun alussa, kun aprillipäivänä 1. huhtikuuta 2024 maan etelä- ja keskiosissa paikannettiin 260 maasalamaa.
"Ukkonen ei ole huhtikuussa mitenkään poikkeuksellinen ilmiö, mutta salamamäärältään aprillipäivän ukkonen oli keskimääräistä huhtikuun salamapäivää selvästi runsaslukuisempi", kertoo Ilmatieteen laitoksen ukkostutkija Meri Virman.
Suomen ukkoskausi ulottuu yleensä toukokuusta syyskuuhun, jolloin havaitaan keskimäärin 113 100 maasalamaa (ilmastollisen jakson 1991–2020 keskiarvo). Lähes puolet ukkoskauden salamoista paikannetaan heinäkuussa, keskimäärin 54 300 maasalamaa. Vuosien välillä on kuitenkin paljon vaihtelua niin ukkoskauden salamamäärissä kuin niiden ajallisessa jakaumassa. Esimerkiksi vuonna 2023 yli puolet ukkoskauden ukkosista saatiin kesäkuussa, kun taas vuonna 2022 elokuussa.
Suojaudu salamoilta
Salama on yksi vaarallisimmista Suomessa esiintyvistä sääilmiöistä, mutta salamalta suojautumisen perussäännöt tietämällä voi huomattavasti vähentää todennäköisyyttä joutua salamaniskun kohteeksi.
Ukkosella on turvallisinta pysyä sisätiloissa. Sisälläkin kannattaa pysyä loitolla esineistä, joilla on yhteys talon ulkopuolelle, ja sähkölaitteet voi suojata virtapiikiltä ottamalla ne pistokkeista irti.
Myös auto on umpinaisena metallikorina turvallinen paikka. Jos salama iskee autoon, salaman virta kulkee metallikuorta pitkin maahan pääsemättä auton sisään. Auton sisätiloissakin oltaessa sen metalliosiin koskemista kannattaa välttää.
Uiminen tai aukealla paikalla oleminen ukkosella on vaarallista.
"Ukkosen jyrinää kuultaessa vedestä on syytä rantautua ja mennä kauemmas vesirajasta. Jos rakennusta tai autoa ei ole suojaksi, taivasalla tulee kyykistyä ison puun korkeutta vastaavalle etäisyydelle, ei suoraan puun alle tai aukealle paikalle", neuvoo Ilmatieteen laitoksen ukkostutkija Terhi Laurila.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Meri Virman, Ilmatieteen laitos, meri.virman@fmi.fi, puh. 050 479 8604
Tutkija Terhi Laurila, Ilmatieteen laitos, terhi.laurila@fmi.fi, puh. 050 464 8812
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Kaikki myrskyt eivät ole samanlaisia: myrskyn suunta ja puuska-alue vaikuttavat sähköverkon vahinkojen määrään15.5.2025 11:21:07 EEST | Tiedote
Matalapainemyrskyt ja niihin liittyvät kovat tuulet aiheuttavat Suomessa eniten sähkökatkoja. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten myrskyt vaikuttavat Suomen sähköverkkoon ja millaisia ominaisuuksia tuhoisimmilla myrskyillä on. Tulokset auttavat varautumaan myrskyjen vaikutuksiin entistä paremmin.
AGCLIMATE-forskningsprojektet utvecklar lösningar för att mäta och minska växthusgasutsläpp från jordbruksmark8.5.2025 13:11:57 EEST | Pressmeddelande
Business Finland har beviljat finansiering till forskningsprojektet AGCLIMATE, som utvecklar vetenskapsbaserade lösningar för att mäta och minska växthusgasutsläpp från åkermark. På så sätt skapas nya affärsmöjligheter för klimatvänliga produkter och tjänster.
AGCLIMATE-tutkimushankkeessa kehitetään ratkaisuja maatalousmaiden kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen ja vähentämiseen8.5.2025 13:11:57 EEST | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen AGCLIMATE-hankkeelle, jossa kehitetään ratkaisuja peltojen kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen ja vähentämiseen tieteeseen perustuvin keinoin. Näin luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ilmastoystävällisille tuotteille ja palveluille.
AGCLIMATE project develops solutions to measure and reduce greenhouse gas emissions from agricultural lands8.5.2025 13:11:57 EEST | Press release
Business Finland has granted funding for the AGCLIMATE project, which develops science-based solutions to measure and reduce greenhouse gas emissions from agricultural fields. The project creates new business opportunities for climate-friendly products and services.
Huhtikuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian toiseksi lämpimin8.5.2025 05:00:00 EEST | Tiedote
Copernicus-ilmastopalvelun mukaan huhtikuu 2025 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian toiseksi lämpimin huhtikuu. Euroopassa koettiin huhtikuussa sekä kuivuutta että rankkasateita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme