Hämeen pintavedet poikkeuksellisen lämpimiä

Kevättulvat takana päin

Päijänteen vedenpinta ei vastoin odotuksia noussut toukokuussa poikkeuksellisiin tulvakorkeuksiin vaan vakiintui toukokuun loppupuolella tason NN +78,65 tuntumaan. Tämä vedenkorkeus on noin 24 senttimetriä korkeammalla kuin Päijänteellä yleensä tähän aikaan vuodesta. Päijänteen vedenpinta pysynee varsin korkealla koko kesäkuun ajan ‒ sen ennustetaan laskevan kesäkuun aikana alle 10 senttimetriä. Päijänteen tavoin myös Jääsjärven vedenpinta on ollut koko vuoden selvästi tavanomaista korkeammalla ja on edelleen noin 20 senttimetriä yli ajankohdan keskiarvon.

Monin paikoin järvien vedenpinnat ovat laskeneet kevättulvatasoilta lähes vuodenajan keskitasolle. Esimerkiksi Vanajaveden, Alajärven ja Pääjärven vedenkorkeus on ajankohtaan nähden keskimääräisellä tasolla ja Vesijärvikin lähes keskimääräisellä tasolla. Joillakin järvillä vedenkorkeus on jo laskenut tavanomaista alemmalle tasolle. Esimerkiksi Liesjärven, Kuivajärven, Loppijärven ja Alasjärven vedenpinta on 5–10 cm alempana kuin tähän aikaan vuodesta keskimäärin.

Pintavedet poikkeuksellisen lämpimiä

Erittäin helteisen toukokuun ansiosta vesistöjen pintavesi on lämmennyt nopeasti ja poikkeuksellisen lämpimäksi. Kun esimerkiksi Päijänteen vesi oli toukokuun ensimmäisellä viikolla vielä alle 10 asteista, on se nyt jo yli 22-asteista. Tällä hetkellä kaikkien valtakunnallisessa pintavesien lämpötilaseurannassa mukana olevien hämäläisjärvien vesi on jo yli 20-asteista eli noin 7‒9 astetta lämpimämpää kuin tähän aikaan vuodesta keskimäärin. Esimerkiksi Lammin Pääjärven veden lämpötila oli 4.6.2024 22,5 astetta ja Heinolan Ala-Rievelin vesi 23,3 astetta.

Pintavesien lämpötilojen ennustetaan hieman laskevan viilenevien säiden myötä.

Pintavesien havaittuja lämpötiloja voi seurata verkkopalvelussa https://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Lampotila/Lampotila.htm.

Hämeessä ei vielä sinilevähavaintoja

Vesien lämmetessä saattaa myös sinilevien massaesiintymiä alkaa esiintyä. Tähän mennessä sinilevähavaintoja ei Hämeessä ole vielä kirjattu. Tietoa sinilevähavainnoista löytyy vesi.fi-sivuston karttapalvelusta: https://www.vesi.fi/karttapalvelu/

Vielä ehtii ottaa kantaa tulvariskien arviointiin

Ensimmäisestä, vuonna 2011 tehdystä, tulvariskien alustavasta arvioinnista lähtien Riihimäen kaupungin keskusta on ollut Hämeen ainoa merkittäväksi tulvariskialueeksi nimetty alue. Tänä vuonna tehdyssä tarkistuksessa Hämeen ELY-keskus esittää, että koska keskustan tulvariskiä on vähennetty korvaamalla neljä riittämätöntä siltarumpua putkisilloilla, Riihimäkeä ei enää nimetä merkittäväksi tulvariskikohteeksi.

Oletko samaa mieltä ELY-keskuksen kanssa? Ota kantaa tähän ja muihin tulvariskien alustavan arvioinnin asioihin viimeistään 17.6.2024 klo 16 esimerkiksi www.lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta. Ohjeet ja kuulemisasiakirjat löydät sivulta https://www.vesi.fi/tulvariskien-aluesivut-hame/.

Pohjavesitilanne on Hämeessä hyvä

Hämeessä pohjavedenpinnat nousivat toukokuun alkuun saakka runsaiden lumien sulamisvesien imeydyttyä maaperään. Pohjavedet nousivat paikoin reilusti ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolelle. Esimerkiksi Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ehtivät nousta 90 senttimetriä, ennen kuin lähtivät laskuun.

Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ehtivät nousta noin 60 senttimetriä ennen laskua. Pohjavedenpinnat ovat Tullinkankaalla ja Pernunnummella vielä noin 30 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. 

Pohjavesitilanne näyttääkin näin alkukesästä hyvältä. Talousvesikaivoissa tulee riittämään kesän aikana vettä, eikä merkittävää kaivojen kuivumista todennäköisesti tule esiintymään.

 

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta: 

• https://www.vesi.fi/vesitilanne/
• https://www.vesi.fi/karttapalvelu/
• http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ham.htm