Saaristomerellä havaittu poikkeuksellisen runsaasti kuolleen rihmalevän muodostamia lauttoja
Avovedessä tai rantavedessä kelluvasta kuolleesta levämassasta on tullut Varsinais-Suomen ELY-keskukseen viime päivinä ilmoituksia ja havaintoja usealta paikalta eri puolilta Saaristomerta. Kyse on kuolleesta pohjaan kertyneestä levästä, joka on noussut pintaan. Rannalle ajautunutta levää voi kerätä ja vaikkapa kompostoida.

Levälautat koostuvat pääasiassa kuolleesta rihmalevästä, mutta joukossa voi olla esimerkiksi pohjasta irronnutta rakkohaurua (rakkolevä), kuolleita vesikasveja ja kaloja.
Havaintojen runsaus voi johtua siitä, että veden nopean lämpenemisen aiheuttaman hajoamisen ja kaasunmuodostuksen vaikutuksesta levä on noussut pintaan tai myös siitä, että levää on nyt tavanomaista enemmän. Myös heikkotuulinen sää on voinut vaikuttaa siihen, että levät jäävät kellumaan pintaan. Yleensä kuollutta rihmalevää havaitaan enemmän myöhemmin kesällä.
Rihmalevien runsastumisen taustalla meren rehevöityminen
Rihmalevät kasvavat kallio- ja kivipohjilla mutta varsinkin rehevöityneissä vesissä myös rakkohaurun ja muun vesikasvillisuuden päällä. Kun rihmalevät kuolevat, ne irtoavat ja kerääntyvät aallokon ja virtausten vaikutuksesta usein yhteen suuremmiksi keräymiksi. Rihmalevien runsastuminen ja kuolleiden rihmalevämattojen esiintyminen johtuu liiallisen ravinnekuormituksen aiheuttamasta meren rehevöitymisestä. Taustalla on siis sama syy kuin sinileväkukinnoissa, veden samenemisessa ja muissa rehevöitymisen ilmentymissä.
Kuollutta rihmalevää esiintyy sekä veden pinnalla että pohjassa. Pohjille voi paikoin olla kerääntyneenä mattomaisia kuolleen rihmalevän muodostumia. Rihmalevämatto tukahduttaa alleen rakkohaurun, punalevät ja simpukat ja voi peittää kalojen kutupohjat. Levämassan hajoaminen kuluttaa happea. Hapen loppuessa hajoamainen jatkuu mädättäjäbakteerien toimesta ja muodostuu rikkivetyä, joka haisee pahalle ja on myrkyllistä.
Pinnalla ajelehtivat kuolleet rihmalevät ajautuvat usein rantaveteen ja rannoille. Kun ne hajoavat, niistä vapautuu ravinteita, jotka aiheuttavat paikallista rehevöitymistä. Hajoaminen kuluttaa tässäkin tapauksessa happea, minkä seurauksena happi voi loppua levämassasta ja sen alapuolisesta vedestä. Kuolleen rihmalevän, rakkohaurun ja vesikasvien kerääntyminen rannoille on normaalia. Rehevöityminen on kuitenkin lisännyt rihmalevien määrää niin paljon, että sillä voi olla haitallisia vaikutuksia koko rantavyöhykkeen elämään ja monimuotoisuuteen. Ajan mittaan esimerkiksi alkujaan hiekkapohjaisen lahden ranta voi peittyä levämassalla, kasvaa umpeen ja alkuperäinen elinympäristö muuttua tai kokonaan hävitä.

Levää voi kerätä omatoimisesti ja kompostoida
Omaan rantaan ja rantaveteen kerääntynyttä levää voi helposti kerätä haavilla tai haravalla. Levämassan voi esimerkiksi kompostoida sopivaan paikkaan niin kauas rannasta, etteivät levä tai sen sisältämät ravinteet huuhtoudu ajan mittaan takaisin mereen.
Varsinais-Suomen ELY-keskus pyrkii edistämään kuolleen levämassan keräystä ja siihen liittyvät menetelmät tulevat kehittymään lähivuosina. Myös levämassan hyötykäyttöä ja kierrätystä on tarkoitus selvittää ja edistää eri hankkeissa. Lisäksi tavoitteena on kehittää koneellisia menetelmiä suurempien levämäärien keräämiseen.
Lisätietoja:
Varsinais-Suomen ELY-keskus:
Meriasiantuntija Wiljam Eklund, p. 0295 022 083
Ryhmäpäällikkö Janne Suomela, p. 0295 022 947
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Vuoden 2025 Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kohteille18.9.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vuoden 2025 kohteille torstaina 18.9.2025 Oulussa ELY-keskuksen tiloissa järjestettävässä tilaisuudessa.
Valkoposkihanhien syysmuutto alkamassa17.9.2025 13:29:07 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien syysmuutto on alkanut Suomessa parinkymmenen viime vuoden aikana 8.-27. syyskuuta, keskimäärin 18. syyskuuta. Lämpimästä ja vastatuulisesta säästä johtuen tänä syksynä ei olla vielä havaittu yhtään kaukomuuttajaa. ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat jälleen valkoposkihanhien syysmuuton etenemistä Suomessa.
Maanteiden kunnossapito vaatii valintoja – liikennöitävyys varmistetaan kaikilla teillä (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa)15.9.2025 12:05:23 EEST | Tiedote
Maanteiden hoito ja niiden kunto kiinnostaa jokaista suomalaista, asui hän sitten taajamassa tai haja-asutusalueella. Maantieverkon korjausvelka on kasvanut 2,5 miljardiin, vaikka parina viime vuonna tilanteeseen on saatukin lisärahoituksella hieman helpotusta.
INFRA-hankkeiden haku syksyllä 2025 (Lappi)15.9.2025 11:11:07 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus avaa elinkeinolähtöisten infrahankkeiden haun Lapissa. Hankkeiden hakuaika on 15.9.–31.10.2025. Sähköinen haku tapahtuu EURA 2021 -järjestelmän kautta.
Petoaita vastaa tavallista aitaa, jos sähkövirta pääsee karkuteille5.9.2025 09:57:29 EEST | Tiedote
Tärkeä osa petovahinkojen torjuntaa on petoaitojen oikea-aikainen huolto laidunkauden aikana. Suurin uhka petoaidan toimivuudelle on sen alla kasvava kasvillisuus. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta on havainnoitu jonkin verran kiireellistä niittämistä kaipaavia petoaitojen alusia. Aitalankoihin osuessaan kasvillisuus johtaa sähkövirtaa maahan ja jännite langassa laskee, eikä enää riitä karkottamaan saalista etsivää petoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme