Saaristomerellä havaittu poikkeuksellisen runsaasti kuolleen rihmalevän muodostamia lauttoja

Levälautat koostuvat pääasiassa kuolleesta rihmalevästä, mutta joukossa voi olla esimerkiksi pohjasta irronnutta rakkohaurua (rakkolevä), kuolleita vesikasveja ja kaloja.

Havaintojen runsaus voi johtua siitä, että veden nopean lämpenemisen aiheuttaman hajoamisen ja kaasunmuodostuksen vaikutuksesta levä on noussut pintaan tai myös siitä, että levää on nyt tavanomaista enemmän. Myös heikkotuulinen sää on voinut vaikuttaa siihen, että levät jäävät kellumaan pintaan. Yleensä kuollutta rihmalevää havaitaan enemmän myöhemmin kesällä.

Rihmalevien runsastumisen taustalla meren rehevöityminen

Rihmalevät kasvavat kallio- ja kivipohjilla mutta varsinkin rehevöityneissä vesissä myös rakkohaurun ja muun vesikasvillisuuden päällä. Kun rihmalevät kuolevat, ne irtoavat ja kerääntyvät aallokon ja virtausten vaikutuksesta usein yhteen suuremmiksi keräymiksi. Rihmalevien runsastuminen ja kuolleiden rihmalevämattojen esiintyminen johtuu liiallisen ravinnekuormituksen aiheuttamasta meren rehevöitymisestä. Taustalla on siis sama syy kuin sinileväkukinnoissa, veden samenemisessa ja muissa rehevöitymisen ilmentymissä.

Kuollutta rihmalevää esiintyy sekä veden pinnalla että pohjassa. Pohjille voi paikoin olla kerääntyneenä mattomaisia kuolleen rihmalevän muodostumia. Rihmalevämatto tukahduttaa alleen rakkohaurun, punalevät ja simpukat ja voi peittää kalojen kutupohjat. Levämassan hajoaminen kuluttaa happea. Hapen loppuessa hajoamainen jatkuu mädättäjäbakteerien toimesta ja muodostuu rikkivetyä, joka haisee pahalle ja on myrkyllistä.

Pinnalla ajelehtivat kuolleet rihmalevät ajautuvat usein rantaveteen ja rannoille. Kun ne hajoavat, niistä vapautuu ravinteita, jotka aiheuttavat paikallista rehevöitymistä. Hajoaminen kuluttaa tässäkin tapauksessa happea, minkä seurauksena happi voi loppua levämassasta ja sen alapuolisesta vedestä. Kuolleen rihmalevän, rakkohaurun ja vesikasvien kerääntyminen rannoille on normaalia. Rehevöityminen on kuitenkin lisännyt rihmalevien määrää niin paljon, että sillä voi olla haitallisia vaikutuksia koko rantavyöhykkeen elämään ja monimuotoisuuteen. Ajan mittaan esimerkiksi alkujaan hiekkapohjaisen lahden ranta voi peittyä levämassalla, kasvaa umpeen ja alkuperäinen elinympäristö muuttua tai kokonaan hävitä.

Levää voi kerätä omatoimisesti ja kompostoida

Omaan rantaan ja rantaveteen kerääntynyttä levää voi helposti kerätä haavilla tai haravalla. Levämassan voi esimerkiksi kompostoida sopivaan paikkaan niin kauas rannasta, etteivät levä tai sen sisältämät ravinteet huuhtoudu ajan mittaan takaisin mereen.

Varsinais-Suomen ELY-keskus pyrkii edistämään kuolleen levämassan keräystä ja siihen liittyvät menetelmät tulevat kehittymään lähivuosina. Myös levämassan hyötykäyttöä ja kierrätystä on tarkoitus selvittää ja edistää eri hankkeissa. Lisäksi tavoitteena on kehittää koneellisia menetelmiä suurempien levämäärien keräämiseen.

Lisätietoja:

Varsinais-Suomen ELY-keskus:

Meriasiantuntija Wiljam Eklund, p. 0295 022 083

Ryhmäpäällikkö Janne Suomela, p. 0295 022 947