Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

VATT: Valtion alueellinen palkkaustuki ei vaikuttanut lainkaan ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen

Jaa

Suomessa oli vuosina 2007–2011 käytössä laaja alueellinen palkkaustuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n erikoistutkija Annika Nivala osoittaa tutkimuksessaan, että tuen käyttöaste jäi hyvin alhaiseksi: vain kaksi prosenttia työnantajiksi ryhtyneistä yrityksistä käytti tukea. Syitä olivat muun muassa tuen rajoitukset ja tiedon puute.

Rakennustyöläisiä telineillä

Suomessa on noin 230 000 yksinyrittäjää, mikä on noin 72 prosenttia kaikista yrittäjistä (Tilastokeskus 2023). Työntekijöiden palkkaamisen kustannukset sivukuluineen nousevat ajoittain yhteiskunnalliseen keskusteluun. On esitetty, että yrityksillä olisi erityinen kynnys palkata nimenomaan ensimmäinen työntekijä. Erilaisia asiaan liittyviä tukimuotoja on kokeiltu viimeisten noin parinkymmenen vuoden aikana useilla vaalikausilla. 

Laajaa alueellista palkkaustukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi kokeiltiin vuosina 2007–2011. Uudella tuella ei kuitenkaan ollut lainkaan vaikutusta työnantajaksi ryhtymiseen. Vain kaksi prosenttia työnantajiksi ryhtyneistä yrityksistä käytti tukea. 

”Tuki oli rajoitettu vakituisiin kokoaikaisiin työsuhteisiin, mikä vähensi tuen käyttöastetta. Silti jopa vakituisia kokoaikaisia työntekijöitä palkanneiden yritysten keskuudessa tuen käyttöaste oli vain kuusi prosenttia. Toisin sanoen suuri enemmistö yrityksistä jätti pöydälle tuhansia euroja tukea. Näin toteutettuna palkkaustuen vaikutus työnantajaksi ryhtymiseen oli nolla”, toteaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n erikoistutkija Annika Nivala

Nivala arvioi palkkaustuen vaikutusta työnantajaksi ryhtymisen todennäköisyyteen sekä yritysten muuhun toimintaan torstaina 6. kesäkuuta 2024 julkaistussa tutkimuksessaan (No) Effects of Subsidizing the First Employee: Evidence of a Low Take-up Puzzle Among Firms. (Vapaa suomennos englanninkielisen tutkimuksen nimestä: Ensimmäisen työntekijän palkkaustuella ei vaikutuksia: Miksi yritykset eivät käyttäneet sitä?) 

”Tutkimuksessani arvioin palkkaustuen vaikutuksia käyttämällä alueellista erotusten erotus -menetelmää, jonka avulla vertaan työnantajaksi ryhtymisen muutosta tukialueella kontrollialueeseen. Tarkastelen sitä, miksi yritykset eivät käyttäneet palkkaustukea, yhdistämällä teoriaa ja kuvailevia tuloksia”, Nivala kertoo. 

Annika Nivalan tutkimuksen aineistona ovat yritysten vuosittaiset veroilmoitukset vuosilta 2000–2013, joista näkee kokonaispalkkasumman ja henkilöstön määrän, sekä ensimmäisen työntekijän palkkaustukipäätökset. 

Alueellinen tuki 

Ensimmäisen työntekijän palkkaustuki kehitettiin alun perin tukemaan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen alueita, joilla on korkea työttömyys. Myöhemmässä vaiheessa tukea laajennettiin muuallekin Suomeen. Yrittäjille tarjotun tuen määrä oli 30 prosenttia ensimmäisen työntekijän ensimmäisen vuoden palkkakuluista ja 15 prosenttia toisen vuoden palkkakuluista. 

”Lopulta noin kolmasosa Suomen kunnista, joukossa myös tavallisia kuntia Keski-, Länsi- ja Etelä-Suomesta, olivat tuen piirissä. Tuki ei kuitenkaan vaikuttanut näillä alueilla työnantajaksi ryhtymiseen, eikä muuhunkaan yritysten toimintaan, kuten liikevaihtoon ja henkilöstön määrään. Tuella ei siis ollut vaikutuksia työllisyyteen”, Nivala sanoo. 

Tuen rajoitukset vähensivät käyttöä 

Palkkaustuen vaikutus jäi olemattomaksi alhaisen käytön takia. Käyttö oli alhaista muun muassa tukeen liittyvien rajoitusten vuoksi.  

”Ensinnäkin tuki oli rajoitettu kokoaikaisiin ja toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin, joissa työaika oli vähintään 25 tuntia viikossa. Yksinyrittäjät, joilla ei ole aiempaa kokemusta työnantajana toimimisesta, palkkaisivat kuitenkin henkilöitä helpommin määräaikaisiin tai osa-aikaisiin työsuhteisiin. Kokoaikaisen työntekijän riski saattaa olla liian suuri”, Nivala pohtii. 

Toinen ongelma vaikuttaa olevan, että osa yrittäjistä ei tiennyt tuesta. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) maksamaa tukea piti erikseen osata hakea ELY-keskuksista. 

”Tuen käyttöaste jäi hyvin pieneksi, vain kuuteen prosenttiin, niissäkin yrityksissä, jotka palkkasivat kokoaikaisesti. Tämä viittaa siihen, että suuri osa ei tiennyt, että tuki oli olemassa. Tiedon puute näyttää olevan yksi syy tuen vähäiseen käyttöön.” 

Kolmas tuen vähäiseen käyttöön vaikuttanut tekijä oli tuen jälkikäteisyys hallinnollisine kustannuksineen. Palkkaustuki maksettiin yrittäjälle takautuvasti jälkikäteen vasta hyväksytyn hakemuksen jälkeen.  

Palkkaustuessa tulisi välttää rajoituksia 

Nivalan mukaan hänen tekemänsä vaikutusarvion perusteella ei voi tehdä päätelmiä siitä, onko yksinyrittäjien kannustaminen työnantajiksi ylipäätään järkevää politiikkaa. Sen sijaan hänen tutkimuksestaan voi johtaa politiikkasuosituksia siitä, millainen mahdollisen ensimmäisen työntekijän palkkaustuen pitäisi olla. 

”Ainakaan, jos halutaan kannustaa työnantajaksi ryhtymistä, palkkaustuessa ei kannata rajoittaa työsuhdetta. Jos yrittäjä on lähellä ryhtyä työnantajaksi, kokoaikaisen työsuhteen vaatimus voi olla liikaa ja vähentää tuen vaikuttavuutta. Lisäksi tuen tulisi olla hallinnollisesti mahdollisimman kevyt ja sisältää mahdollisimman vähän byrokratiaa.” 

Kokeilut jatkuvat 

Viime vaalikaudella Suomessa toteutettiin samantyyppinen, VATT:n tutkijoiden suunnittelema kokeilu yksinyrittäjien rekrytointituesta vuosina 2022–2023. Kokeilussa ei rajoitettu palkattavien työntekijöiden työsuhdetta millään tavalla, minkä lisäksi tuki maksettiin yrittäjille automaattisesti tulorekisterin perusteella. Kokeilun vaikutuksia ei ole vielä arvioitu, mutta siitä voidaan saada luotettavaa tietoa siitä, miten yrittäjille haluttavammaksi suunniteltu tuki vaikuttaa.  

Annika Nivala huomauttaa, että jos asialle on poliittista kannatusta, yksinyrittäjien rekrytointia on mahdollista tukea muutoinkin kuin erillisellä tuella. 

”Monissa Euroopan maissa, kuten Ruotsissa ja Belgiassa, on käytössä työntekijän sosiaaliturvamaksujen helpotus ensimmäisen työntekijän palkkakustannuksiin. Tällainen tekee tukemisesta hallinnollisesti kevyempää. Myös käyttöaste nousee suuremmaksi, jos yritys saa tuen automaattisesti.”

Raportti: 

Nivala, Annika (2024). (No) Effects of Subsidizing the First Employee: Evidence of a Low Take-up Puzzle Among Firms. VATT Working Papers 166. (PDF liitteenä)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi

Statens ekonomiska forskningscentral (VATT) är en expertenhet för nationalvetenskaplig forskning. Med vår forskning på högsta nivå vill vi främja en faktabaserad ekonomipolitik. Läs mer: https://vatt.fi/sv/

VATT Institute for Economic Research specializes in applied economic research. We produce high-quality scientific research to evaluate economic policy and support evidence-based policy making. Find out more about our work at https://vatt.fi/en/ 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye