Uimahallien energiankulutus voidaan pudottaa jopa kolmannekseen, kiitos uuden työkalun
6.6.2024 07:17:34 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote
Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämä työkalu on tarkoitettu uusien uimahallien hanke- ja esisuunnitteluvaiheeseen sekä vanhojen uimahallien saneerausten suunnitteluun. Nykyisten uimahallien energiakustannukset voivat olla satoja tuhansia euroja vuodessa, joten työkalu säästäisi merkittävästi kuntien rahoja.
Keskikokoisen uimahallin energiankulutus on arviolta 2000–2500 MWh vuodessa, mikä vastaa karkeasti noin 200 omakotitalon energiankulutusta. Yhden uimahallin käyttöenergiaan kuluu näin helposti satoja tuhansia euroja vuodessa.
Kunnallisille rakennuttajille kovat käyttökulut tulevat usein yllätyksenä. Markkinoilta on puuttunut toimiva työkalu, jonka avulla erilaisten teknisten ratkaisujen sekä altaiden ja muiden tilojen koon vaikutusta energiankäyttöön voisi nopeasti ja helposti tarkastella silloin, kun hankesuunnittelu aloitetaan.
Nyt Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksen tutkijat ovat kehittäneet opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa helppokäyttöisen laskurin uimahallien energiankulutuksen laskentaan ja seurantaan.
”Laskuri on kaikkien saatavilla excel-muodossa. Pudotusvalikosta voidaan valita esimerkiksi lämpöpumppu allasveden lämmöntalteenottoon tai ilmankäsittelykoneen tyyppi, ja energia- ja kustannusvaikutukset nähdään taulukosta heti. Myös altaan ja muiden tilojen koon vaikutusta on helppo tarkastella laskurin avulla. Laskuri osoittaa kymmenessä minuutissa, miten tavanomaisen uimahallin energiankulutusta voidaan oikeilla valinnoilla vähentää jopa kolmasosaan”, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Raimo Simson sanoo.
Kun tilaohjelma ja teknisten järjestelmien periaateratkaisut on päätetty, uimahallin suunnittelussa edetään mallintamiseen. Silloin suoritetaan usein myös energiasimulointi uimahallissa olevien eri järjestelmien mitoitusta varten. Laskurin käyttö alussa varmistaa, ettei tässä vaiheessa tule eteen ikäviä yllätyksiä, joiden takia suunnittelu pitäisi aloittaa alusta.
Työkalu auttaa valitsemaan sopivimmat tekniset järjestelmäkokoonpanot myös uimahallien saneerauksessa.
Veden lämmitys suurin kuluerä
Uimahallien energiankulutuksesta suurin osa kuluu veden prosessointiin eli lämmitykseen ja käsittelyyn. Virallinen energiatodistus huomioi kuitenkin vain rakennuksen kuoret ja tilat kuivina, ei lainkaan prosessienergiaa. Nyt kehitetylle laskurille onkin suuri tarve, jotta suunnittelupäätöksissä voidaan huomioida todellinen energiankulutus ja käyttökustannukset. Juuri prosessienergiasta eli ilman- ja vedenkäsittelystä sekä ilmasta ja vedestä tapahtuvasta lämmön talteenotosta saadaan oikeilla teknisillä ratkaisuilla suurimmat säästöt.
”Laskurissa käytettävät laskentamallit kalibroitiin olemassa olevien uimahallien mittaustiedoilla ja mallinnuksilla yksityiskohtaisella IDA ICE -ohjelmistolla, joka on dynaaminen energiankulutuksen ja sisäilmaston simulointiohjelmisto”, sanoo Adjunct Professor Jarek Kurnitski. Hänen Aallossa ja Tallinnan teknillisessä yliopistossa työskentelevä tutkimusryhmänsä on erikoistunut nollaenergiaratkaisujen tutkimiseen.
Laskuri on ladattavissa osoitteessa www.aalto.fi/fi/rakennustekniikan-laitos/uimahallin-energialaskuri
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Adjunct Professor Jarek Kurnitski
Puh:050 374 4379jarek.kurnitski@aalto.fiTutkijatohtori Raimo Simson
raimo.simson@taltech.eeKuvat
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa13.7.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.
Suomalaistyöryhmän teos tuo viilentävän puutarhan helteissä kärvistelevään Espanjaan1.7.2026 10:45:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten arkkitehtien ja taiteilijoiden ryhmä esittää puutarhataideteoksellaan kaupunkien kuumenemisen ja ympäristökriisin ratkaisuksi muun muassa kasvillisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Tutkijat paljastivat ensi kertaa kaksi uutta suprajohdinta menetelmällä, jolla voi jatkossa löytää tuhansia lisää29.6.2026 11:15:00 EEST | Tiedote
Fyysikoiden tekoälyyn perustuvan menetelmän myötä suprajohtavuuden valtavat energiahyödyt ovat askeleen lähempänä.
EU:n kilpailtu miljoonarahoitus kolmelle Aalto-yliopiston tutkijalle23.6.2026 13:01:12 EEST | Tiedote
Adam Fosterin, Jani Oksasen ja Jukka Suomelan tutkimukset pureutuvat atomintarkkaan materiaalitekniikkaan, ledeihin perustuvaan lämpöhallintaan ja kvanttimenetelmiin hajautetuissa verkoissa.
Sähkön riittävyys voi olla koetuksella Suomessa jo 2030-luvulla – sähköautojen lataamisella merkittävä vaikutus22.6.2026 08:02:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan sähköautojen yleistyminen ja sääriippuvainen sähköntuotanto voivat yhdessä lisätä tilanteita, joissa sähkö ei riitä kattamaan kulutusta Suomessa. Latauksen oikea ajoittaminen voi auttaa varmistamaan sähkön riittävyyden erityisesti talvella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme