Tutkimus: Perustoimeentulotuen siirto Kelaan lisäsi hakijoiden ja saajien määrää Helsingissä, mutta tuen kesto lyheni

Perustoimeentulotukea voi saada, jos perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin menoihin. Tukea myönsi kunnan sosiaalitoimi, kunnes tuen toimeenpano siirrettiin Kelan vastuulle vuonna 2017 tehdyssä uudistuksessa. Ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki jäivät kunnan, sittemmin hyvinvointialueen sosiaalitoimen vastuulle.

Vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksen tavoitteita olivat muun muassa, että kynnys hakea perustoimeentulotukea madaltuisi, ja että tuen pitkäaikainen saaminen vähenisi. Kelan tutkijat selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten uudistuksen tavoitteet näyttävät toteutuneen. Tutkimus perustuu kattavaan rekisteriaineistoon helsinkiläisistä vuosina 2011–2019.

Toimeentulotuen hakeminen ja saaminen yleistyivät

Perutoimeentulotuen hakeminen ja saaminen yleistyi Helsingissä ennen toimeentulotukiuudistusta 2010-luvun alkupuolella, kun myös helsinkiläisten työttömyysaste kasvoi. Juuri ennen kuin perustoimeentulotuki siirrettiin Kelan vastuulle, työttömyysaste kääntyi laskuun. Silloin tuen hakemisesta ja saamisesta tuli taas harvinaisempaa.

Kun perustoimeentulotuki oli siirretty Kelan vastuulle vuonna 2017, tuen hakeminen ja saaminen yleistyi jälleen siitä huolimatta, että työttömyysaste edelleen laski. Hakijoita oli Helsingissä enemmän kuin koskaan aiemmin 2010-luvulla. Uudistuksen alkuvaiheen jälkeen tuen hakijoiden osuus helsinkiläisistä lähti laskuun, mutta jäi korkeammalle tasolle kuin ennen tuen siirtämistä Kelan vastuulle.

– Sosiaalitoimistossa asioiminen on voinut tuntua monesta enemmän leimaavalta kuin Kelassa asioiminen. Perustoimeentulotukea ei välttämättä siksi haluttu aiemmin hakea, jos kyse oli vain hetkellisestä rahan puutteesta, sanoo Kelan tutkija Tuija Korpela.

Saajissa enemmän nuoria ja pienituloisia, vähemmän eläkeläisiä

Perustoimeentulotukea hakivat ja saivat uudistuksen jälkeen aiempaa yleisemmin erityisesti nuoret, muut kuin Suomen kansalaiset, alimpaan tuloviidennekseen kuuluneet sekä aiemminkin Kelan etuuksia saaneet.

– Monet pienituloiset olivat jo valmiiksi Kelan asiakkaita. Kynnys perustoimeentulotuen hakemiseen pieneni luultavasti osittain sen takia, että uudistuksen jälkeen asiointipaikka oli tuttu ja Kelan toimihenkilöt osasivat paremmin ohjata oikeita ihmisiä hakemaan tukea. Myös verkkoasioinnin mahdollisuudet ovat Kelassa hyvät, kertoo Korpela.

Uudistuksen jälkeen 65 vuotta täyttäneet helsinkiläiset saivat aiempaa harvemmin toimeentulotukea.

Pitkäaikainen toimeentulotuen saaminen tuli harvinaisemmaksi

Toimeentulotuen on tarkoitus olla lyhytaikainen ja väliaikainen tuki. Se muuttui kuitenkin 1990-laman aikana monille pitkäaikaiseksi toimeentulon lähteeksi.

Perustoimeentulotuen kesto kasvoi edelleen 2010-luvun alkupuolella. Vuonna 2016 keskimääräinen tuen kesto Helsingissä oli 7,7 kuukautta. Kun tuki siirrettiin Kelalle, keskimääräinen tukikuukausien määrä väheni 6,6 kuukauteen.

Erityisen paljon perustoimeentulotuen kesto lyheni ikääntyneillä, 65 vuotta täyttäneillä. Ennen uudistusta vuonna 2016 noin 40 prosenttia tukea saavista helsinkiläisistä ikääntyneistä sai sitä vähintään 10 kuukauden ajan. Uudistuksen jälkeen vuonna 2017 osuus oli laskenut 25 prosenttiin.

– Verrattain suuria muutoksia ikäihmisten kohdalla selittää osaltaan se, että heille saatettiin myöntää ennen uudistusta Helsingin kaupungin sosiaalitoimessa pitkäaikaisia maksusitoumuksia lääkkeisiin, vaikka laskennallista oikeutta tukeen ei olisi syntynyt. Kelassa laskennallista oikeutta on seurattu tarkemmin, kertoo Korpela.

Sosiaaliturvan leikkaukset haastavat tulevaa toimeentulotukiuudistusta

Istuva hallitus on linjannut, että se toteuttaa toimeentulotukeen kokonaisuudistuksen vielä tämän hallituskauden aikana. Tulevan uudistuksen tarkoitus on hallitusohjelman mukaan puolittaa toimeentulotukea tarvitsevien määrä, kasvattaa työllisyyttä, pienentää toimeentulotukimenoja ja vahvistaa tuen luonnetta viimesijaisena ja väliaikaisena etuutena.

Kelan tutkijat arvioivat, että sosiaaliturvan leikkaukset vaikeuttavat uudistuksen tavoitteiden saavuttamista. Etenkin tavoite toimeentulotukea tarvitsevien määrän puolittamisesta näyttää tutkijoiden mukaan ongelmalliselta. Leikkaukset ensisijaisiin etuuksiin kasvattavat useiden arvioiden mukaan toimeentulotukea tarvitsevien määrää ja tuen pitkäaikaista saamista.

– On vaikea nähdä, miten toimeentulotuen kokonaisuudistuksen tavoitteet toimeentulotuen saajien ja menojen vähentämisestä voisivat toteutua, kun muut uudistukset samalla lisäävät toimeentulotuen tarvetta, summaa Korpela.

Lisätietoa

Kelan tutkijat ovat kirjoittaneet aiheesta tarkemmin Kelan tutkimusblogissa.

Alkuperäinen tutkimus: Korpela, T., Heinonen, H.-M., & Laatu, M. (2024). Madaltuiko asiointikynnys? Perustoimeentulotukiasiakkuus Helsingissä ennen ja jälkeen Kela-siirron.Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 32(2), 151–169.