Julkisia työnantajapalveluja ei yrityksissä juuri tunneta – ”Työmarkkinatori ei kykene vastaamaan työnantajien tarpeisiin”
11.6.2024 07:00:00 EEST | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Sosiaalisen median, yksityisten työnhakusivustojen, oppilaitosten tai korkeakoulujen sekä henkilöstöpalvelualan yritysten apu tai palvelut ovat yrityksille merkittävämpiä henkilöstön rekrytoinneissa kuin julkisten työvoimapalvelujen apu tai palvelut, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin ja Palvelualojen työnantajat Paltan selvityksestä. Selvitys perustuu niiden jäsenyrityksille tekemään kyselyyn ja käyttäjähaastatteluihin.
Helsingin seudun kauppakamari ja Palvelualojen työnantajat Palta selvittivät, mitä odotuksia ja tarpeita yrityksillä on julkisilta työvoimapalveluilta, eli esimerkiksi TE-toimistojen työnantajapalveluilta. Julkiset työvoimapalvelut sisältävät palveluja sekä työnhakijoille että työnantajalle.
Yritykset arvioivat julkisten työvoimapalvelujen palvelut tai avun henkilöstön rekrytoinneissa vähäiseksi. Yritykset arvioivat sosiaalisen median, yksityisten työnhakusivustojen, oppilaitosten tai korkeakoulujen sekä henkilöstöpalvelualan yritysten avun ja palvelut rekrytoinnissa merkittävimmiksi kuin julkisten työvoimapalvelujen avun tai palvelut.
Yritykset eivät kyselyn mukaan myöskään tunne julkisia työvoimapalveluja. Yli puolet kyselyyn vastanneista työnantajista kaipaa erityisesti tietoa ja neuvontaa saatavilla olevista palveluista.
”Julkisten yritys- ja työnantajapalvelujen hintalappu on vuodessa noin 120 miljoonaa euroa. Jos yritykset eivät tunne ja löydä näitä palveluja, on palvelu epäonnistunut tavoittamaan kohderyhmänsä. Tärkein yksittäinen teko on parantaa välittömästi palvelujen löydettävyyttä”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Myös yritysten käyttämiä palvelukanavia selvitettiin. Julkisin varoin tuotettu TE-palvelujen Työmarkkinatori ei vastaa yritysten tarpeisiin, sillä avointen paikkojen ilmoittaminen ja työntekijöiden hakeminen koetaan Työmarkkinatorilla vaikeaksi. Työmarkkinatoria arvioivat käyttäjähaastatteluissa kolme työnantajaa, jotka olivat kokeneita palvelun käyttäjiä. Kaikilla haastatelluista oli oma tekninen rajapinta Työmarkkinatorilta yrityksen rekrytointijärjestelmään.
”Työmarkkinatorin kehittämisessä tulisi kuulla aktiivisesti yritysten ja työnantajien tarpeita. Nykyisellään Työmarkkinatori ei kykene vastaamaan työnantajien tarpeisiin, sillä sen käytettävyys on heikko ja esimerkiksi kansainvälisten rekrytointien tarpeisiin se ei vastaa ollenkaan. Tilanne on turhauttava, koska Työmarkkinatoriin on satsattu vuosien varrella paljon yhteiskunnan resursseja”, sanoo Palvelualojen työnantajat Paltan johtava asiantuntija Milka Kortet.
Selvitykseen osallistuneet työnantajat kokivat, että julkisten työvoimapalveluiden tulisi auttaa yrityksiä kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa sekä maahanmuuttajien kotoutumisen ja kielitaidon edistämisessä.
Julkiset työvoimapalvelut siirtyvät valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta. Uudistus on suuri: julkisten työvoimapalvelujen tuottamiseen käytetään vuosittain lähes 700 miljoonaa euroa. Yrityspalvelujen kokonaisuus on jäänyt uudistuksessa vähäiselle huomiolle. Uudistuksessa syntyy 45 työllisyysaluetta. Helsingin seudulle työllisyysalueita syntyy kaikkiaan yhdeksän. Työssäkäyntialue on todellisuudessa merkittävästi laajempi.
Jos työllisyyttä halutaan parantaa, on yritys- ja työnantajapalvelujen laatuun ja löydettävyyteen satsattava. Helsingin seudun kauppakamari ja Palta odottavat Suomen hallitukselta koordinaatiota ja uudistuksen vaikuttavuuden aktiivista seuraamista, jotta korjausliikkeitä voidaan tarvittaessa tehdä.
Näin kysely tehtiin
Selvityksen aineisto koostuu Helsingin seudun kauppakamarin ja Paltan jäsenille lähetetystä yrityskyselystä sekä Työmarkkinatori-palvelun käyttäjähaastatteluista (3 kpl). Käyttäjähaastatteluihin osallistuneilla oli oma tekninen rajapinta Työmarkkinatorilta yrityksen rekrytointijärjestelmään.
Kyselyyn vastasi 266 yritystä. Kysely toteutettiin internetlomakkeella aikavälillä 21.-27.3.2024. Kysely lähetettiin Helsingin seudun kauppakamarin sekä Paltan jäsenyrityksille. Selvityksen toteutti Helsingin seudun kauppakamarin ja Paltan toimeksiannosta Mikko Kesä Oy.
Selvitys yritysten odotuksista julkisesti tuotetuille työvoimapalveluille julkaistaan tiistaina 11.6.2024 kello 7.00 osoitteessa www.helsinki.chamber.fi ja www.palta.fi
Lisätiedot
Milka Kortet, johtava asiantuntija, Palvelualojen työnantajat Palta, milka.kortet@palta.fi, +358 50 569 7856
Riikka Vataja, johtava asiantuntija, Helsingin seudun kauppakamari, riikka.vataja@chamber.fi, +358 40 536 0954
Julkaisun ennakkopyynnöt
Heini Larros, viestintäjohtaja, Helsingin seudun kauppakamari, heini.larros@chamber.fi, +358 40 526 9728
Nina Sillantaka, viestinnän asiantuntija, Palvelualojen työnantajat Palta, nina.sillantaka@palta.fi, +358 40 525 3165
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka VatajaJohtava asiantuntijaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 40 536 0954riikka.vataja@helsinki.chamber.fiHeini LarrosViestintäjohtajaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 40 526 9728heini.larros@helsinki.chamber.fiKuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote
Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.
Helsingin seudun yritykset eivät innostu pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisestä – yhteistyön tiivistämistä erityisesti maankäyttöasioissa toivotaan21.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien yhteistyön tiivistäminen ilman hallinnollista yhdistymistä on yritysjohtajien suosituin yksittäinen vaihtoehto Helsingin seudun kuntarakenteen kehittämiseksi. Vaihtoehdon valitsi 30 prosenttia Helsingin seudun kauppakamarin kyselyyn vastanneista. Nykyistä mallia pitää yritysten kannalta riittävänä joka neljäs (25 %). Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisen valitsi vajaa viidennes (19 %) ja Helsingin ja Vantaan yhdistymisen kahdeksan prosenttia vastaajista, selviää Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. Vastaajat saivat valita kuudesta vaihtoehdosta enintään kolme vaihtoehtoa.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät kääntyivät plussalle – ”Työvoiman kysyntä on vahvistumassa”18.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät seuraavalle kolmelle kuukaudelle ovat positiivisia ensimmäistä kertaa Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssin nelivuotisessa historiassa. Myös näkemykset liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat parantuneet selvästi maaliskuusta. "Usko kasvuun on palannut laajalti. Kyse ei ole yksittäisten toimialojen noususta, vaan odotukset ovat myönteiset lähes kaikilla toimialoilla", sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. Vastaajien arviot työllisyydestä olivat odotettua paremmat: taso on pysynyt neutraalina. "Todennäköistä on, että työvoiman kysyntä vahvistuu Helsingin seudulla jo tämän vuoden puolella. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin parantuvat näkymät lisäävät työvoiman kysyntää. Lomautusten väheneminen on myönteinen signaali työmarkkinoilta", sanoo Markku Lahtinen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme