Julkisia työnantajapalveluja ei yrityksissä juuri tunneta – ”Työmarkkinatori ei kykene vastaamaan työnantajien tarpeisiin”
11.6.2024 07:00:00 EEST | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Sosiaalisen median, yksityisten työnhakusivustojen, oppilaitosten tai korkeakoulujen sekä henkilöstöpalvelualan yritysten apu tai palvelut ovat yrityksille merkittävämpiä henkilöstön rekrytoinneissa kuin julkisten työvoimapalvelujen apu tai palvelut, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin ja Palvelualojen työnantajat Paltan selvityksestä. Selvitys perustuu niiden jäsenyrityksille tekemään kyselyyn ja käyttäjähaastatteluihin.
Helsingin seudun kauppakamari ja Palvelualojen työnantajat Palta selvittivät, mitä odotuksia ja tarpeita yrityksillä on julkisilta työvoimapalveluilta, eli esimerkiksi TE-toimistojen työnantajapalveluilta. Julkiset työvoimapalvelut sisältävät palveluja sekä työnhakijoille että työnantajalle.
Yritykset arvioivat julkisten työvoimapalvelujen palvelut tai avun henkilöstön rekrytoinneissa vähäiseksi. Yritykset arvioivat sosiaalisen median, yksityisten työnhakusivustojen, oppilaitosten tai korkeakoulujen sekä henkilöstöpalvelualan yritysten avun ja palvelut rekrytoinnissa merkittävimmiksi kuin julkisten työvoimapalvelujen avun tai palvelut.
Yritykset eivät kyselyn mukaan myöskään tunne julkisia työvoimapalveluja. Yli puolet kyselyyn vastanneista työnantajista kaipaa erityisesti tietoa ja neuvontaa saatavilla olevista palveluista.
”Julkisten yritys- ja työnantajapalvelujen hintalappu on vuodessa noin 120 miljoonaa euroa. Jos yritykset eivät tunne ja löydä näitä palveluja, on palvelu epäonnistunut tavoittamaan kohderyhmänsä. Tärkein yksittäinen teko on parantaa välittömästi palvelujen löydettävyyttä”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Myös yritysten käyttämiä palvelukanavia selvitettiin. Julkisin varoin tuotettu TE-palvelujen Työmarkkinatori ei vastaa yritysten tarpeisiin, sillä avointen paikkojen ilmoittaminen ja työntekijöiden hakeminen koetaan Työmarkkinatorilla vaikeaksi. Työmarkkinatoria arvioivat käyttäjähaastatteluissa kolme työnantajaa, jotka olivat kokeneita palvelun käyttäjiä. Kaikilla haastatelluista oli oma tekninen rajapinta Työmarkkinatorilta yrityksen rekrytointijärjestelmään.
”Työmarkkinatorin kehittämisessä tulisi kuulla aktiivisesti yritysten ja työnantajien tarpeita. Nykyisellään Työmarkkinatori ei kykene vastaamaan työnantajien tarpeisiin, sillä sen käytettävyys on heikko ja esimerkiksi kansainvälisten rekrytointien tarpeisiin se ei vastaa ollenkaan. Tilanne on turhauttava, koska Työmarkkinatoriin on satsattu vuosien varrella paljon yhteiskunnan resursseja”, sanoo Palvelualojen työnantajat Paltan johtava asiantuntija Milka Kortet.
Selvitykseen osallistuneet työnantajat kokivat, että julkisten työvoimapalveluiden tulisi auttaa yrityksiä kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa sekä maahanmuuttajien kotoutumisen ja kielitaidon edistämisessä.
Julkiset työvoimapalvelut siirtyvät valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta. Uudistus on suuri: julkisten työvoimapalvelujen tuottamiseen käytetään vuosittain lähes 700 miljoonaa euroa. Yrityspalvelujen kokonaisuus on jäänyt uudistuksessa vähäiselle huomiolle. Uudistuksessa syntyy 45 työllisyysaluetta. Helsingin seudulle työllisyysalueita syntyy kaikkiaan yhdeksän. Työssäkäyntialue on todellisuudessa merkittävästi laajempi.
Jos työllisyyttä halutaan parantaa, on yritys- ja työnantajapalvelujen laatuun ja löydettävyyteen satsattava. Helsingin seudun kauppakamari ja Palta odottavat Suomen hallitukselta koordinaatiota ja uudistuksen vaikuttavuuden aktiivista seuraamista, jotta korjausliikkeitä voidaan tarvittaessa tehdä.
Näin kysely tehtiin
Selvityksen aineisto koostuu Helsingin seudun kauppakamarin ja Paltan jäsenille lähetetystä yrityskyselystä sekä Työmarkkinatori-palvelun käyttäjähaastatteluista (3 kpl). Käyttäjähaastatteluihin osallistuneilla oli oma tekninen rajapinta Työmarkkinatorilta yrityksen rekrytointijärjestelmään.
Kyselyyn vastasi 266 yritystä. Kysely toteutettiin internetlomakkeella aikavälillä 21.-27.3.2024. Kysely lähetettiin Helsingin seudun kauppakamarin sekä Paltan jäsenyrityksille. Selvityksen toteutti Helsingin seudun kauppakamarin ja Paltan toimeksiannosta Mikko Kesä Oy.
Selvitys yritysten odotuksista julkisesti tuotetuille työvoimapalveluille julkaistaan tiistaina 11.6.2024 kello 7.00 osoitteessa www.helsinki.chamber.fi ja www.palta.fi
Lisätiedot
Milka Kortet, johtava asiantuntija, Palvelualojen työnantajat Palta, milka.kortet@palta.fi, +358 50 569 7856
Riikka Vataja, johtava asiantuntija, Helsingin seudun kauppakamari, riikka.vataja@chamber.fi, +358 40 536 0954
Julkaisun ennakkopyynnöt
Heini Larros, viestintäjohtaja, Helsingin seudun kauppakamari, heini.larros@chamber.fi, +358 40 526 9728
Nina Sillantaka, viestinnän asiantuntija, Palvelualojen työnantajat Palta, nina.sillantaka@palta.fi, +358 40 525 3165
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka VatajaJohtava asiantuntijaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 40 536 0954riikka.vataja@helsinki.chamber.fiHeini LarrosViestintäjohtajaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 40 526 9728heini.larros@helsinki.chamber.fiKuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Uudellamaalla on yhä liian vähän korkeakoulujen aloituspaikkoja24.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallitusohjelmaan kirjattiin vuonna 2023, että korkeakoulupaikkoja lisätään kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen. Hallitusohjelman kirjaukset ovat jääneet toimeenpanematta. ”Uusmaalaisten korkeakoulujen aloituspaikkojen vaje on kroonistunut. Vaikka Uudenmaan osuus koko maan BKT:sta on lähes 40 prosenttia ja työpaikoista 36 prosenttia, se ei näy korkeakoulujen resurssijaossa”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Kutsu medialle: Voiko Kanadan teknologiansiirtomalli vauhdittaa pk-yritysten kasvua Suomessa?19.3.2026 12:39:33 EET | Kutsu
Mitä opittavaa Kanadan menestyksekkäässä teknologiansiirtokeskusmallissa on Suomelle? Teknologian siirtokeskukset toimivat pienyritysten TKI-osastona. Niiden tehtävä on auttaa pieniä yrityksiä kasvamaan ja uudistamaan toimintaansa. Helsingin seudun kauppakamari kutsuu median kuulemaan From Skills to Applied Research Ecosystems -tutkimuksen tuloksia. Tutkimus tarkastelee Kanadan menestyksekästä teknologiansiirtokeskusmallia ja sen soveltamista Suomeen. EU-komissio on pyytänyt tutkimuksen käyttöönsä osana ammatillisen koulutuksen strategian uudistamista Euroopassa. Malliin pohjautuvia keskuksia on jo käynnistetty Suomessa. Teknologiansiirtokeskukset toimivat pk-yritysten TKI-kumppaneina, tarjoten nopean väylän uusien teknologioiden testaukseen, kehitykseen ja käyttöönottoon.
Elinkeinoelämävetoinen yhdistys elävöittämään Helsingin keskustaa11.3.2026 10:25:26 EET | Tiedote
Helsingin ydinkeskustan ankkuriyritykset ovat yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa käynnistäneet yhdistyksen, jonka tehtävä on parantaa Helsingin ydinkeskustan vetovoimaa. Mallia on haettu Tukholman City i Samverkan -toiminnasta. ”Suomen pääkaupungissa tulee olla elävä ja vetovoimainen keskusta. Helsingin keskustassa on jo nyt sykettä ja vilskettä, mutta olemme sitoutuneet kehittämään keskustasta vielä entistä vetävämmän. Elinkeinoelämän ja kaupungin yhteistyötä vahvistava yhdistys on tärkeä askel tässä työssä”, sanoo Helsingin pormestari Daniel Sazonov.
Helsingin seudun kauppakamari arvioi: Ennätysmäärä yrityksiä lopetti viime vuonna – ”Yritysten perustaminen keskittyy yhä voimakkaammin Uudellemaalle”17.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Uudellamaalla lopetti toimintansa yli 21 100 yritystä vuonna 2025, arvioi Helsingin seudun kauppakamari Tilastokeskuksen alkuvuoden lukuihin perustuen. Lopettaneita yrityksiä on arvion mukaan lähes viidennes enemmän kuin edellisenä vuonna. Luvuissa ei ole huomioitu alkutuotantoa. Uudellamaalla aloittaa myös paljon yrityksiä. Arviolta yli 21 650 viime vuonna, noin neljännes enemmän kuin 2024. Arvion mukaan lähes puolet uusista yrityksistä Suomessa näyttää perustettavan Uudellamaalla. ”Uudellamaalla yrityksiä perustetaan enemmän kuin muualla maassa. Koko Suomessa aloitettiin arvion mukaan vähemmän yrityksiä kuin lopetettiin. Hyvin poikkeuksellinen tilanne, joka kielii rakennemuutoksesta ja yrittämisen siirtymisestä uusien sukupolvien myötä yhä voimakkaammin Uudellemaalle”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin yritysneuvonnan johtaja Marko Silen.
Vuoden 2026 Johtaja on Orionin toimitusjohtaja Liisa Hurme29.1.2026 14:45:00 EET | Tiedote
Vuoden johtaja on Orionin toimitusjohtaja Liisa Hurme. Valinnan teki Helsingin seudun kauppakamari.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme